3.5.2012

Täpläverkkoperhosen kevätkartoitus (21.4.-28.4.)


Nyt se alkoi! Helsingissä kituminen jää vaihteeksi vähiin ja karvanaama aloittaa maailmalla vaappumisen. Lähtölaukaus aina yhtä idylliseltä Ahvenanmaalta, täpläverkkoperhosen kevätkartoituksen merkeissä.

Huhtikuun loppuun sijoittuva kevätkartoitus muistuttaa syyskartoitusta, mutta on toimenkuvaltaan huomattavasti leppoisampaa. Työparit etsivät syksyllä tietokantaan kirjatut perhosten asuttamat elinympäristölaikut ja laikuilta löytyvät toukkapesät ja laskevat talven yli selviytyneiden toukkien määrän per toukkapesä. Samalla kerätään dataa toukkien ravintokasveista, toukkiin kohdistuvasta predaatiosta sekä lajiin erikoistuneista parasiiteista. Yleensä keväällä liikutaan huomattavasti laajemmalla alueella kuin syksyllä, siksi jengiäkin palkataan touhuun vähemmän. Ornitologeille tämäkin kartoitus on tietysti vain tekosyy päästä staijaamaan fågeleita, hah!


Kartoittaja työssään.

Kolme päivää toukkaynnäilyn jälkeen cinxia tunkee jo uniin ja alitajuntaan.


Gula Huset, kartoitusporukan majoituspaikka Husön biologisella asemalla.

La 21.4.

Menomatkalla perinteistä kansistaijia, jonka kartoitukseen kuuluva palaveri ”ikävästi” keskeytti. Oli se ehkä ihan hyvä käydä välillä sisätiloissa, saariston meno kun ei hirveän keväistä ollut. Jotain haviksia kuitenkin, parhaimpana Turun satamassa henganneet 30 selkälokkia. Siinä sai telellä kuvaamista treenata ja jokunen onnenkantamoinenkin osui. Palaverin jälkeen puolijuoksin kannelle ja ensitöikseni äkkäsin 3 räystäspääskyä – mukavan aikaisia! Maarianhaminan satamassa nähtiin aikainen lapintiira, ihan kelpo kamaa sekin.

Husössä pidetyn maasto/EarthCape-demonstraation jälkeen läksimme Kallen ja Tuomaan kanssa Hagan pelloille. Ja voi elämä millaista havistykitystä sieltä taas tulikaan. Ei siis mitään elämää suurempaa tai valtakunnallista rariteettia, mutta pikkukivoja haviksia tippui leppoisalla kelillä joka välistä ja vähän joka suunnalta. Vajaassa parissa tunnissa kepitimme 11 lajia petoja (”sensu lato”), parhaimpina suopöllö, ampuhaukka, piekana, sinisuokoiras ja isolepinkäinen. Lisäksi pelloilta väännettiin 48 kapustarintaa ja Saltviksfjärdeniltä 21 räyskää. Mainio aloitus siis. Mitä nyt seuraavaa keväistä päivää saatiin odotella pitkään, sillä vuoden 2012 kevätkartoitus alkoi gomiasti…

Taidepelleilyä vai torspoilua?





Su 22.4.

… vesisateessa! Eckerön Storbyn toukkapesiä syynättiin enemmän tai vähemmän kosteissa keleissä. Melkoinen tulikaste. Kärsivällisyydestä otettiin saman tien mittaa ja kunnolla, kun läppärin käyttö vesisateella käy moninkertaisesti vaikeammaksi normaalista. Hyväpähän jos tällä selvitään siitä viikon pakollisesta sadepäivästä, toukkien laskeminen ja ECn näpertäminen on varmasti pelkkää pintaliitoa tästä eteenpäin. Meinasi töiden teko käydä jo työstä, peeveli.

Sadepäivä ei lintumenoa kauhiasti hillinnyt, vaan yllättävän kovia haviksia osui päivälle, mm. Storbyn postitalon liepeillä yli painellut ja aivan helkkarin aikainen lapinkirvinen (päivämäärä oli siis 22.4!!) ja Krogarvikenissä notkunut liejukana, Käringsundissa henganneet 10 mustakurkku-uikkua, sekä Hammarlandissa havaittu sinisuo-koiras – näitähän näköjään riittää!



Ma 23.4.

Sateesta päästiin, pilvistä ja sumusta ei. Kartoitettiin Storbyn rippeet, Böle ja vähän Kyrkobytäkin. Bölessä laikun vierellä säksättänyt sepelrastas lensi ö-mappiin, kun lintua ei saatu esille. Lintuja kirjailtiin havikseen vasta töiden jälkeen, koukkaus Bodafjärdenillä tuotti mm. valkoviklon, 10 punajalkavikloa, haarapääskyn ym. Isokäpylintuja ja ns. hily-tiltaltteja on maastossa melko runsaasi, viikon aikana havaittiin sellaiset 7 yksilöä.





Ti 24.4.

Vihdoin (!!!) tuulen piti kääntyä etelään ja sään seljetä. Juu ja ei, herättiin Kallen kanssa aamuneljältä ja painuttiin intopiukeena Styrsingsuddenille ihailemaan sankkaa sumua. Näkyvyyttä ehkä 100 m. Komp komp ja sillei ilman kummosempia haviksia – tuskin koskaan olen kompannut yhtä tehokkaasti kyseistä niemenkärkeä.

Sumu selkeni yhdeltätoista ja sisu-naaras herätteli toiveita viriävästä petomuutosta. Taisi jäädä päivän parhaaksi, yhden ohariksi menneen piekanan ohella. Kartoitettiin Torpin pesähelvetistä ensimmäiset laikut, Kyrkoby loppuun ja Marsundia. Jälkimmäesissä kohteessa sekalaisen koneiston tuhoamat sekä ylimääräiset pesät tuottivat vähän harmaita hiuksia. Etsintää siis auttaa viime syksynä toukkapesien sijainneista otettujen kuvien avulla – paidattomat kartoittajat eivät ole hirveän pysyviä maamerkkejä, hah! Nestehukkakin pääsi yllättämään, kun tuohon auringon porotukseen ei ole vielä tottunut.

Alkuillasta kevyttä retkeilyä Marsundissa, haviksina mm. 4 heinätavia ja 3 mustakurkku-uikkua (aikaisemmin Torpin ympäristöstä yht 6 lintua).



Ke 25.4.

Uusi yritys aamustaijille, tällä kertaa Långnabbanille. Ja olihan letkeetä katsella kaukaiseen horisonttiin hyvän näkyvyyden ja lähes tyvenen tuulen hivelemänä.  Härkälinnusta ja haarapääskystä pamahti päivän ainoat vuodarit, muuttavien vessujen sigmoina mm. 125 ruokkia, 800 mustalintua, 75 tukkakoskeloa. 

Långnabbanin laikkujen jälkeen huhkittiin Torpin järkälelaikku (>115 toukkapesää viime syksynä) ja mitäpä siitä nyt jäi jälkipolville kerrottavaksi. Paljon. Pääsi näköalapaikalta katselemaan millaiselta viime syksyn häsläys näyttää kevätkartoittajan paikalta; millaisia kuvia pesistä OIKEASTI kannattaa ottaa (useampi otos tarvittaessa) ja pitkää päivää tekemällä sitä lopulta huijaa itseään ja kartoituksen vetäjää. Kartoituksen ohella todettiin myös, että emme viime syksynä oikeasti löytäneet kaikkia laikulla olevia pesiä (löysimme muutaman uuden toukkakasan), toisaalta tietokantaan oli päätynyt pari ylimääräistä toukkapesää (:

Kohokohtiakin koettiin, mm. kuuden lähekkäin sijainneen talvipesän toukkien joukosta kaivetut 43 Cotesia-loispistiäisen koteloa, kolmen toukkapesän klusterista ynnätyt 666 toukkaa ja kartoittajan naamakarvoitukseen päätynyt keltalaitasukeltaja. HUH. Ei ihmekään että aivot tuntuivat pahasti nyrjähtäneiltä.





To 26.4.

Huhkittiin Torp loppuun, johtuiko sitten eilisestä rääkistä niin tänään oli vähän skarpimpi olo – olin maastossa välillä varmaankin turhan keskittynyt (: tutun kaavan mukaan karvaanama koitti pitää kirjaa toukkien määristä ja systemaattisesta toukkapesien etsimisestä, siinä missä Kallelle jäi enimmäkseen toukkien laskeminen ja pesäkohtaisten toukkamäärien tulkinta. Havispuolelta melko yllättäen yhdelle laikulle kuulunut pikkukuovi sekä Eckerön avolouhoksen lampareissa viihtyneet 4 mustakurkku-uikkua – kaikista vihoviimeisimmässä paikassa! Mukuruja näkyi viikon aikana yhteensä 24 eri yksilöä!



Pe 27.4.

Viimeisen kartoituspäivän kunniaksi painelimme kärsimysorneilemaan Styrsin kärkeen. Enempi tai vähempi kevyttä etelätuulta päin naamaa ja vähän sumuakin, silti neljän tunnin staiji tuotti mm. 3 etelänkiislaa, rapiat 150 ruokkia ja 7 merikihua. Muitakin mereisiä vesilintuja (mustalintuja, tukkakoskeloita ja pilkkasiipiä) meni ihan kivoja määriä, kuikkalintujakin jonkin verran. Kyl maar kannatti taas kerätä univelkaa.

Perjantai jäi alle kuuden tunnin työpäiväksi, Sanni ja Sofia avustivat yhden monsterilaikun kartoittamisessa, hyvin sujui kolmen tyypin tonkiessa maata ja yhden koordinoidessa pesien syynäämistä. Auringon paahde meinasi taas käydä kupoliin ja illalla oli jo tuhannesta muustakin syystä aivan nuutunut olo. Jaksettiin Kallen kanssa vielä Bodafjärdenillä, missä vuodaritykitys jatkui: paikalta mm. 1 mustaviklo, 2 keltavästäräkkiä ja 3 liroa, muista haviksista mainittakoon 15 punajalkavikloa, 9 valkovikloa sekä pahasti sisälahden puolelle eksynyt riskilä – melko hoopo näky vankkoja järviruokoja vasten!

La 28.4.

Paluumatkalla ei ihmeempiä koettu – mitä nyt hyvä sää Turussa oli melko poikkeuksellista, yleensä siellä päin Suomea sataa joko lunta tai räntää tulee sitä sitten mihin vuodenaikaan tahansa takaisin Ålandilta. Viking Linen takakansi oli maalausrempan takia suljettu (karvanaamalta riistettiin se ainoa henkireikä, jonka avulla laivamatkat pysyy jotenkuten järjissään!), joten oli tyytyminen vain puolikkaaseen staijaussektoriin. 5 merikihua ja kivaa lokkien fotailua, siinähän se taas tuli ja meni. Kiitos MRG, syksyllä sit taas…







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti