Optiikkatesti: Zeiss Terra ED, halvempaa kiikaria kevyempään käyttöön

Parin viime vuoden aikana Zeiss on uudistanut kiikarimallistoaan uusilla lähtökohdilla sen vanhan päälle rakentamisen sijaan. Siinä missä uunituoreet SF-kiikarit tuovat uutta puhtia katselukiikarien käyttöergonomiaan ja entistä laajempaa näkökenttää (tästä lisää myöhemmin), niin Terra-sarjaa suunniteltiin eri lähtökohdista. Kun kärkimallistossa on ensin tavoiteltu täydellisyyttä ja mietitty hintaa vasta sitten, niin Terroille annettiin ensin markkinahinta, ja kiikari suunniteltiin hinnan mahdollistamien resurssien mukaan. Toimiiko tällainen ratkaisu?

Kuten edellisessä optiikkatestissä totesin, mielestäni ne kevyimmät vaihtoehdot (monokulaarit) eivät kaikissa käyttötarpeissa korvaa kiikaria. Kahden tuhannen euron hintaisille ja vajaan kilon painaville möhkäleille löytyy silti laadukkaita vaihtoehtoja, ja Zeissin repertuaarista löytyy ratkaisut tähänkin tarpeeseen; Zeissin Terra ED -sarja painii alemmassa hintaluokassa ja ovat valmistajan kevyimmät kiikarimallit omissa kokoluokissaan. Suomen oloissa Terrat pyörivät n. 400-500 € hintaluokassa, vastaavassa kuin Nikonin Monarch -sarjat, Hawken Frontier 10x36 -malli,  ja monet Kiten mallit. Saman kokoluokan vaihtoehtojen määrä tietenkin kasvaa, kun hintaluokkaa pyöritellään satasen molemmin puolin.

 Kestävän ja kevyen rakenteen takaava polymeerirunko, värihajontaa korjaavat ED-linssit ja vesitiiviys ovat tätä nykyä itsestäänselviä lähtökohtia hyville kiikareille. Erilaisista Terra-malleista omiin käsiin löytyi 10x32-malli. Kun kaapista löytyy myös Conquestin 10x32:t, niin ensituntumalta Terra on siihen verrattuna huomattavasti kevyempi, näkökenttä tuntuu likimain samanlaiselta ja tarkennus osuu helpon oloisesti kohdilleen. Kevyt, mutta jämäkkä, hyvältä nämä käsissä tuntuvat. Kuva on kontrastikas, värientoisto sitä mitä pitääkin, mutta valovoimassa jäädään - luonnollisesti - huippukiikareista jälkeen. Loistavasta, mun vanhat Nikonin Monarchit koska tahansa peittoavasta syväterävyydestä huolimatta Terralla katselu tuntuu hetken käytön jälkeen hieman rauhattomalta. Sellainen fiilis tulee, että päivätolkulla staijatessa silmät saattais väsyä, mutta arkisempaan käyttöön sopii paremmin.

Diopterisäätö ja silmäkuppien säätö tuntuvat vanhanaikaisilta ratkaisuilta. Diopterisäätöä kaipaaville löytyy oikeassa okulaarissa oleva liukuva säädin, jossa ei ole +- -kohtaa lukuunottamatta merkkiasteikkoa eikä säätöä saa lukittua. Säätimen löystyessä oikea kohta pitäisi hakea uudelleen ja uudelleen, ellei oikeaa kohtaa merkitse kiikariin esim. tussilla. Silmäkupit ovat periaatteessa säädettävissä neljään eri pituuteen, mutta lukituksia juuri ja juuri huomaa, ja näistä tulee sellainen fiilis, että lukitukset myös löystyvät ajan ja käytön kanssa.

Kädet näiden kanssa ei kuitenkaan väsy. 10x32 mallin Terrat painavat valmistajan mukaan 510 grammaa, siinä missä vastaavan kokoluokan Conquestit rapiat sata grammaa enemmän. Suurin osa saman hintaluokan vastaavankokoisista malleista painaa vielä vähemmän kuin Terrat, Hawken Frontier 8x32 -kiikarien 500 grammasta Nikonin Monarch 7 -sarjan 440 grammaan. Tosin, aika monen mallin linssinhalkaisija on supistettu tasan 30 millimetriin, joka ainakin paperilta katsottuna taas heikentää valovoimaisuutta. Sitä en osaa arvioita, onko valovoimaisuudesta tinkiminen painon pudottamisen arvoista. Valovoimaisuuden speksit (valoisuusluvut 17,32 ja 17,9  ja ulostulopupillit 3,0 ja 3,2 mm) asettuvat kuitenkin Terran eduksi.

Näkökentissä ei näytä olevan suuria eroja muihin vastaaviin malleihin verrattuna. Lähimmässä tarkennusetäisyydessä on enemmän hajontaa, ja Terra sijoittuu 1,5m lähitarkennusetäisyydellään parempaan päätyyn. Suurin osa vastaavan kokoluokan malleista tarkentaa enimmäkseen kahteen metriin, mutta Kiten Lynx tarkentaa joa 1,35m asti. Kokoluokkaa suuremmat, Terran 8x42-mallit, ovat huomattavasti kevyemmät esim. Conquest-sarjaan ja muihin huippukiikareihin verrattuna, mutta Nikonin uudet Monarchit pysyvät silti Terraa kevyempinä vermeinä.

Kaikkea ei kuitenkaan näe pelkästään paperilta, tai edes parin eri mallin rinnakkaustestauksen jälkeen. Atlantin toiselta puolelta olevien optiikkapuotien arvioissa kehutaan mm. Terran laajaa huipputerävyysaluetta (n. 75% koko näkökentästä), näppärää, nopeaa ja jämäkkää tarkennusta, loistavaa kuvanlaatua myös hämärissä olosuhteissa ja vastavalossa, tai ylipäätään hyvästä  ja keskitasoa paremmasta hinta-laatu-suhteestaan sekä kelpo ratkaisuista hintatasoon nähden.

Eräässä testissä verrattiin Terroja samankokoisiin Nikonin Monarch 5 -sarjan kiikareihin,

Terra
- parempi tarkennusmekanismi
- huomattavasti laajempi huipputerävyysalue
- lyhyempi lähitarkennusetäisyys
- kätevämpi okulaarisuoja

Monarch 5
- helpommin säädettävät silmäkupit
- pidempi silmän ja okulaarin välinen etäisyys, sopii paremmin silmälasien kanssa kiikareita käyttäville
- hieman laajempi näkökenttä (mutta kapeampi huipputerävä alue)
- kätevämmät linssisuojat

Aika lailla samoja pointteja, joita puolisokea paronikin kiikareista löysi. Värientoistossa ja valovoimaisuudessa ei tässä testissä havaittu eroja. Kaikissa arvioissa Terran kritiikki kohdistuu joihinkin heppoisen tuntuisiin käytännön ratkaisuihin, kuten liukuvasti säädettäviin silmäkuppeihin ja lukitsemattomaan diopterisäätön. Yhtä arvostelijaa lainatakseni, Terroilla katsellessa unohtuu se, että nyt pidellään tonnin kiikareiden sijaan 400-500€ kiikareita. Optinen laatu on kohdillaan, vaikka aivan huippusuorituskykyyn on vähän matkaa ja osa käytännön ratkaisuista on hoidettu vähän puolivillaisesti. Jos silmät eivät diopterisäätöä kaipaa ja silmäkuppeja on tapana pitää alhaalla, niin Terrojen optinen suorituskyky tuntuu olevan hintaluokkansa kärkipäätä.