Vuoden viimeiset

9.12.

Ekaa kertaa linturetkellä kolmeen viikkoo, kiitos Epun, kun pyysi retkiseuraksi. Liikkeelle klo 9.45 Puistolasta ja siitä Porvooseen. Otettiin ensimmäiseksi kohteeksi Emäsalon kärki ja tunti meristaijia. Haviksia ei kertynyt, mutta noin 17m/s voimalla puhaltanut lounaistuuli nostatti komeita aaltoja rannoille ja valoa riitti, merenrantainen tunnelma oli retken ehdoton kohokohta ja aivan varmasti matkan arvoinen.

Loput lyhyestä valoisasta ajasta käytettiin tsekkaamalla PSLY:n yhdistysruokinta Tolkkisista ja kiertelemällä kaupungin pohjoispuolen peltoja. Uusikrouvissa nähtiin hiirihaukka ja Tamminiemessä isolepinkäinen, ja todettiin että on se peltopyy vaikea havaita alkutalvesta jos ei oo tarkempaa paikkaa tiedossa =D


21.12.

Epun kanssa uudelleen liikkeelle, tällä kertaa Viikkiin koluamaan Vanhankaupunginlahden länsireunan metsiä. Kivinokan lavalta käsin havaittiin 7 pajusirkkua ja pari timalia, Fastholman kärjessä kolme timalia lisää, Keinumäellä koiras-varpushaukka ja neljän kirjosiipikäpylinnun parvi. Juttua riitti enemmän kuin lintuja, ja hyvä niin, tiaisia ehtii laskemaan sitten joulupyhien jälkeen.

Illalla sitten legendaarisen Nosturin kuoppajaisiin. Eräs Tulliniemen luontopolulta tuttu kitaristi luotsasi kyllä hyvät iltamat!

25.12.

Viralan/Hyvikkälän talvilintulaskenta. Maassa kevyt ja tuore lumiharso, utuista ja näkyvyyttä alle 500m. Leutoa, ruokinnan tyhjillään, mutta metsissä riitti lintuja. Päivän suurimmassa tiaisparvessa oli mukana yli 70 lintua, mukaanlukien 12 pyrstäriä ja töyhtis. Talitiainen, sinitiainen, ja tikli (a23) löivät uudet reittiennätykset, myös hippiäisiä oli runsaasti, kaikkea muuta olikin sit paljon vähemmän kuin normaalisti. Lajistoa kuitenkin monipuolisesti, 26 lajia melkein sivusi reitin talvilaskentojen ennätystä. Myllykylällä hemppo löysi tiensä pieneen keltasirkkuparveen, Lintumäentien varrelta lehahti kaksi pyytä, Järventaustantien varrelta löytyi niin isolepinkäinen kuin hiirihaukkakin.

Mut Metsämaantien tiaismetsät oli vedetty matalaks, metsätien varrelle oli ilmestynyt noin kilometrin mitalle uutta raiskiota. Joo, lintuja havaitsee edelleen siitä paikoin lähellä olevasta metsänreunasta, vaan olisi silti mukavampi kävellä siellä kuusikossa. Mutta tätä tää kai on, oonko mä joskus aikaisemminkin manannu sitä että ihmiskunta ei ansaitse pelastusta...

 31.12.

Vuoden viimeinen linturetki ja talvilintulaskenta reitillä 38. Ajoittaisia auringonpilkahduksia, melko kovaa luoteistuulta. Ja leudon talven vaikutuksen huomaa, lajeja laskennassa 40, eli lajirunsain keskitalven laskenta tällä reitillä. Runsausennätykset sinitiaisella (131p) ja vihervarpusella (377p), ja kivasti uusina lajeina reitille kirjosiipikäpylintu (a5p Keinumäki) ja hiirihaukka (NW lahden yli). Piristäviä juttuja myös kanadanhanhi 39p, isolepinkäinen 1p, pähkinänakkeli 1p (Fastholma), mukavia määriä myös puukiipijällä (8p), mustarastaalla (61p) ja punakylkirastaalla (11p). Purolahden lavan tuntumassa tuli vastaan Mikko Putkonen! =D Eli oikein leppoisa kierros, mitä tää perinteinen keskitalven flunssa hieman hidastaa.

Lintuvuosi 2019 päättyy 258 vuodenpinnaan, joka on henk.koht. ennätys. Näistä vain seitsemän on bongattuja, ja 251 spondevuodaria lienee aikojen tilastoissa hopeasija. Mut ensi vuonna mennään yhtä isosti. Kiitos Halias, kiitos Tringa, kiitos lukijat. Hyviä haviksia vuodelle 2020!