 |
1.11.
Ti
Loppu häämöttää. Keli oli ajankohtaan nähden todella messsevä, tyynehköä ja poutaista, mutta staijista, intensiivisestä kommpauksesta ja verkkopyynnistä huolimatta rarit jäivät haaveisiin ja löytymättä. Pekka kuittas merisirristä Haliaspinnan, kahdeksan lintua piipersi tutulla lounaispuolen karilla. Alleja kirjattiin 11 000 p ja 1710m, kanahaukkoja 2m, ynnä muuta. Sanna Kannisto purkasi kuvausstudionsa tältä vuodelta ja illalla pidettiin muutaman Haliasaktiivin kanssa etäkokous.
2.11.
Ke
... oli taas oikeastaan ihan kelpo keli, staijausvakion aikana vähän tihutteli mut horisontissa lenteli alleja 20 000 p 7 625m, ja virtavästäräkki äänteli niemellä pariin kertaan. Yöllä asemalle saapuneen Jari Laitasalon kanssa suoritettiin täsmäkomppaus Gåulla, rarinen fiilis edelleen mut tälläkään kertaa ei osattu mitään löytää. Iltapäivästä käytiin Pekan kanssa kaupungilla ennen Jarin poistumista takaisin siviliin. Muita haviksia: haahka 70p 12m, pilkkasiipi 28m, kaakkuri 3m, tundrakurmitsa 1p, mustapääkerttu 1p, sekä luontopolulla pienessä urpiaisparvessa ollut nuori tundraurpiainen. Lajeja 62.
 |
 |
| (c) Jari |
3.11.
To
Aamu näytti taas raripäivältä, lempeä kaakkoistuuli helli ja horisontissa vaisua sumua. Mutta mutta, tyytyminen oli 48 lajiin ja neljään rengastukseen, Pekka muisteli edellistä marraskuun reissuaan 90-luvulta, silloin olivat lätäköt jäässä ja piha täynnä viherpeippoja, nyt ollaan tasaisessa +8/+10 celciusasteessa ja viherpeippoja on vain Gåulla pieni parvi. Pekka pisti taas illaksi petoverkot pyyntiin, siinä samalla saunottiin ja kuunneltiin musiikkia, mutta verkkopyynnin tuloksena oli "vain" yksi lehtokurppa.
4.11.
Pe
Edelleen varsin rarinen keli, aamusta neljä tuntia staijia, Pekka tuuletti hieman verkkoja ja iltapäivästä kantis suoritti uuden täsmäkomppauksen Gåulle. Virtavästäräkki pyörähti taas bunskun päällä aikaisin aamusta ja jatkoi sataman suuntaan. Lisäksi alleja 2 000p 340m, pilkkasiipiä 9m, jalohaikara 1p Gåulla, sinisuohaukka 1m, selkälokki 1 1kv p, riskilä 1m, harmaapäätikka 2p, isokäpylintu 42m ja punatulkku 382m. Joose Lassila Metsähallitukselta kävi Gåulla tsekkaamassa niittojäljet, Pekka poistui taas hienon jakson päätteeksi ja illalla tupaan saapuivat Aleksi Mikola, Pyry Laurikka, Juho Tirkkonen, Ossi Tahvonen ja Alexeyi Trofimov.
5.11.
La
Kova kaakkoistuuli pauhasi, kun pitkäaikainen kiipesi bunkkerille ja Ossi kävi avaamassa verkot. Mä siinä koomaisena jotain haaveilin, siirtelin tuulisuojia ja tuijotin tyhjällä katseellani horisonttiin, kun Ossi avasi ensin kosteikon, sen jälkeen muut vakioverkot, ja kävi katsomassa kosteikon uudestaan "ettei siellä mikään hippiäinen turhaan roiku tuulessa". Kuin huomaamatta Pohjan Prinssi kiipesi bunkkerille, käveli vierelleni ja avasi kätensä saatesanoilla "tässä ois tämmönen ruskea uunilintu". Kaikki maalliset murheet ja vallitseva harmaus unohtuivat saman tien kun aloin elämöimään painokelvottomia silmieni edessä olevasta RUSKOUUNILINNUSTA! Parin ensimmäisen kiroilun ja naurunremakan jälkeen piti katsoa lintua lähempää ja totesin, että on sillä jumalaare vaaleat varpaat ja hieman oranssinruskean sävyinen alapera. Huudot raikuivat pitkin niemeä ja mahtoi asemalle jääneillä olla hämentynyt olo, että mistä helvetistä siellä nyt huudetaan. Pitääkö juosta bunkkerille vai ei. Vakion eka vartti meni totaalisen plörinäksi ja - joo joo, tiedän, se on jokavuotinen "pikkuharvinaisuus" ja aluerariteetti, mutta jossain pääni syövereissä olen haaveillut tämän lajin näkemisestä jo jokusen vuoden. Parina edellisenä syksynä "fuscatuksia" on havaittu mukavia määriä Suomessa, mutta Haliasta laji on hetken aikaa kiertänyt. Ja olihan tämä jo tämän lintuaseman seitsemäs havainto. Mitä väliä, aito elämänpinna napsahti ja tätä juhlittiin!
Tästä toivuttuamme ehdimme hetken tuijottamaan merelle, muuten hiljaiselta ulapalta spotattiin 90 sepelhanhen parvi, pari lapasotkaa, muutama mustalintu ja 14 pilkkasiipeä, sekä nuori selkälokki kalalokkien mukana länteen, sit ensimmäisen aamiaisen jälkeen Ossi kiipesi taas kohti bunkkeria saatesanoin "nyt tuntuu joka rundilla tulevan jotain" ja seuraavaksi sillä oli kädessä hippiäisuunilintu! Sitäkin ihasteltiin ja riemuttiin, mukavaa että vaisujen vuosien jälkeen "progelluksia" on alkanut taas näkymään Haliaksella säännöllisemmin. Seuraavat rundit eivät enää antaneet, eikä tällaisena päivänä malttanut kauheasti ylimääräisiä staijailla, joten Gåulle suunnattiin komppausreissulle hyvissä ajoin ennen puoltapäivää. Sellaisella mentaliteetilla edettiin että jokainen lintu pitää kaivaa ja määrittää, sit Kalskärin ja Gåsörsbergetin varsin rarisen näköisellä välillä Aleksi hiffas matalalta heinikosta hippiäisuunilinnun! Osoittautui vielä renkaattomaksi eli päivän toiseksi yksilöksi! Mut sen pidemmälle eivät taidot riittäneet, nähtiin vielä yhtenä lisälajina paikallinen jalohaikara (joskus neljä vuotta sitten semmonen oli täällä kova lokakuun alussa =D ) sekä yhdeksän peukaloista. Komppausten jälkeen käytiin Aleksin kanssa vedenhaku- ja kauppareissulla, muu porukka teki huoltohommia asemalla, illalla saunottiin ja juhlistettiin mm. mutakakuilla ja muilla herkoillla. Oi miten onnelliseksi voi kolme pientä lintua tällaisen porukan saada...
 |
 |
| (c) Aleksi |
 |
| (c) Juho |
 |
 |
| Ja vielä tämmönenkin! (c) Alexey Trofimov |
6.11.
Su
... ja tuuli kääntyi lounaaseen. Aamustaijilla ei rareja nähty, vaikka merelle aktiivisesti tapitettiinkin, eikä Ossin hyvä rarikarma kantanut eilistä pidemmälle. Tarkoitus oli jatkaa staijia puoleenpäivään asti, mutta Gåulta kuulutettu paikallinen pikkujoutsenparvi (kaksi vanhaa ja kolme nuorta) muutti suunnitelmia ja niemeen jääneet havainnoijat kuittasivat linnut yksi toisensa jälkeen, ja hienosti olivatkin näkyvillä! Saatiin vielä yksi lisälaji viikonlopulle, kun Tirkkonen havaitsi iltapäivästä ylimuuttaneen vuorihempon. Joutsenista nuorisolle Haliaspojo! Aseman talviteloille siirtäminen aloitettiin tänä viikonloppuna, verkot kerättiin talvisäilöön, komposti tyhjennettin ja käytiin tekemässä vielä yksi vedenhakukeikka Hangossa. Viikonloppujengi poistui ja kantis jäi illaksi asemalle yksin. Lajeja 54.
 |
| (c) Alexey Trofimov |
7.11.
Ma
Aamusta kovaa länsituulta ja kunnon tuhnua, eli aamustaiji meni niin sanotusti pipariksi. Kauheesti en iltapäivälläkään ulkoillut, Gåulla tietenkin kävin, ja varsin vaisuun lajimäärään mahtui silti kolme lisälajia: pihassa valkoselkätikkoja 1k 1n p, molemmat renkaattomia, Gåulla oli tutun pikkujoutsenperheen lisäksi jalohaikara 1p. Asemalle iltapäivästä Dolf Assmann.
8.11.
Ma
Tuuli oli aamulla edelleen lännenpuoleinen ja melko voimakasta. Syksyn tinttimuuton rippeet saatiin tänään ja kolme merisirriä löytyi eteläpuolen pikkuluodolta. Pikkujoutsenetkin olivat edelleen paikalla, pohjoisrannan autokentiltä löydettiin 13 kangaskiurun parvi. Paluumatkalla asemalle löydettiin vielä 13 pyrstötiaista, sit vielä Dolf löysi iltaretkellä länsikärjen tyveltä valkoselkätikan.
9.11.
Ke
Länsituulta ja taas utua, staijattiin reilu pari tuntia ja kierrettiin samat mestat kuin eilenkin. Haviksina tavi 9m, jänkäkurppa 1p, valkoselkätikka 1p huussilehdossa, pikkutikka 1p, kangaskiuru 7p ja pulmunen 1p. Tänään saunottiin keskiviikkosaunat ja aloitettiin poistumisrituaalit.
10.11.
To
... ja pitkäaikaisen kausi päättyy jo tähän, sisätoimistohommat kutsuvat ja syyskautta jatkaa tänään asemalle saapuva Tirkkonen. Tänään varpushaukka 1p, lehtokurppa 1p, palokärki 1m, tilhi 165m, kangaskiuru 8p, tinttejä 180m, isokäpylintu 25m ja punatulkku 14p 104m. Dolfin kyydellä veks, Tammisaaren kohdalla ihmeteltiin Vedagrundenilta löytynyttä aavikkotaskua ja päätettiin että ei lähdetä takas =D Not Fakin' It!
14.11.
Ma
Syyskauden palautumisohjelmaan kuuluu tietenkin talvilintulaskenta. Viikonloppuisin näitä ei aina jaksa tehdä ja arkisin on rauhallisempaa, onneksi tälle maanantaille saatiin ihan siedettävää säätä. Joku kylmänpurkaus Suomen tänään saavuttaa, mutta Vanhankaupunginlahti oli edelleen avoimena. Juho näki Haliaksella jumalaare isolokin!
Kaukoputki tämän 15km pitkän reitin syyskierroksella pakollinen ja aamuvaloissa tuli seulotua ahkerasti tyyntä lahtea Majavakalliolta käsin. Ja kannatti! Arabianrannan puolella näkyi pari valkoposkihanhea, lahden vesilintutilanteesta sai hyvän käsityksen, Klobbenin ja Purolahden välissä hengailevien tukkasotkien vierestä löytyi tusoa puolet pienempi vaaleanruskea lintu - jumaleissön, pikku-uikku! Toinen havainto tältä reitiltä ja itselle eka havis talvilintulaskennoista! Hienosta vessudiverisetiistä sai hyvän käsityksen kyllä, mutta luvut tarkentuivat vasta lahden koillisrantaa kierrellessä.
Mut eihän sitä tässä vaiheessa tajunnut, kuinka hieno laskentapäivästä ois tulossa. Fastholman etelärannalla tuli vastaan peukaloinen ja useampi pajusirkku, sit yhdistelmällä Fastholman kärki, Fastholman lintutorni ja Mölylän kallio saatiin kasaan seuraavaa vesilintudiversiteettiä: harmaasorsa 2p, tukkasotka 16p, lapasotka 5 n-puk p, pilkkasiipi 1p, uivelo 1p, merimetso 12p ja nokikana 5p (!!). Västäräkki lensi lahden yli etelään, tornille vievän polun varrelta lähti ensin naaras-valkoselkätikka ja Fastholmaan vievän tien päädystä koiras-valkoselkä!
Tykitys jatkui pian Fastholman jälkeen, lumenkaatopaikan risteyksessä tapasin Tomun ja kuulin harmaapäätikan, risteyksestä hieman pohjoiseen varpuspöllö lähtee lentoon aivan pääni vierestä ja jää esille tervaleppäluhdan puolelle. Purolahdella paikalla oli myöhäinen merihanhi sekä Hakalan edustalla sinisorsien joukossa haapana. Valkoselkätikka lähti Purolahden länsipuolen metsiköstä lentoon kohti koetilaa, uskalsin tulkita sen päivän kolmanneksi yksilöksi. Keinumäen edustalla näkyi viiden viiksitimalin parvi, tutulla ruokinnalla oli myös päivän ainoa hömötiainen.
Viikin pelloilta löytyi taas mukava kanadanhanhikerääntymä (270p), mutta koetilan jälkeiselle osuudelle ei sit tuttuun tapaan ihmeitä osunut, eikä isolepinkäinen tunnu enää viihtyvän Purolahdella kosteikkokunnostusten jälkeen. Se on silti pienempi paha. Aikaa kului lahden ahkeran syynäämisen ansiosta 7h40min, mainittujen lisäksi mukavia laskentatuloksia - ja lajeja olivat laulujoutsen 41p, merikotka 2 ad p, pikkutikka 2p, palokärki 1p, punarinta 1p, tilhi 1m, mustarastas 62p, räkättirastas 53p (marjat loppu!), peippo 2m, järripeippo 2m, pikkukäpylintu 3m ja pajusirkku 11p. Lintulajeja yhteensä 59!
16.11.
Ke
NEVER LEAVE HALIAS!
Saihan tämä syksy vielä yllättävän käänteen, kun puoliltapäivin puhelimeen pamahti valokuva Tirkkosen Haliaksella kuvaamasta idänturturikyyhkystä! Jumaleissön, asemapinna ja piharuokinnalla, oli myös määritettävissä meena-alalajin edustajaksi. Aika pian lähti puhelu asemanhoitaja Laitasalolle, sovittiin iltakuudeksi treffit Karjaalle ja siitä siirryttiin Hankoon, paikalle päästiin samalla kun Juho saunoi varsin maukkaan oloisia pinnasaunoja. Onnittelut! =D ja tässä tapauksessa parin asemanhoitajan saapuminen paikalla oli ihan perusteltavissa, jos lintu on huomenna paikalla, niin Haliaspinnojen lisäksi tiedossa ois yhteysbongauksia, sillä lintu oli vasta Tringan alueen toinen havis, edellinen on niinkin kaukaa kuin vuodelta -85...
Muutama innokas bongari oli kuulemma käynyt tänään luontopolulla kyttäämässä bongauspaikkaa lintuaseman alueelle ja kuittailemassa Juholle, että "ihan sama saako sinne mennä vai ei, mä oon tullu tänne bongaamaan sen linnun" ja "ethän sä huomaa jos me siellä pihalla käydään", vaikka asema on lähtökohtaisesti muilta kuin havainnoijilta suljettua aluetta. Aika ala-arvoista.
 |
| Futum! Haliaksen eka (ja Tringan alueen toka) idänturre, ssp. meena. (c) Juho Tirkkonen |
17.11.
To
No niin! Jari viritteli verkot ruokinnan viereen ja aamupäivä oli yrityksen suhteen varsin hiljainen, Jarinkin piti aamupäivästä lähteä Tammisaareen työkeikalle. Sit klo 13.10. tärppäs, Juho tietenkin oli astunut ovesta ulos ja ilmoitti radiopuhelimeen varsin rauhalliseen ääneen, että "tule Aki tähän terassille... ihan raaauhassa vaan" ja siellähän se idänturre hopeapajun juurella ryömiskeli! Piti ihan polvilleen pudota, toooodella hieno lintu ja elämänpinna ihan siinä silmien edessä. Hetken keräilyn jälkeen älysin roudata kaukoputken pihalle ja oikeasti ihailla lintua.
Sit lintu kuitenkin katosi, ennen kuin Jari ja ensimmäiseen järjestettyyn bongaukseen saapuneet ihmiset pääsivät paikalle. "Ekassa aallossa" paikalle saapuivat siis Kimmo Hotuilainen sekä Pekka Rusanen Kaija-puolisonsa kanssa. Lintu ilmeisesti viihtyy myös pihan viereisessä metsikössä, sillä tovin odottelun jälkeen Rusa huudahti linnun lentäneen hopeapajun tuntumaan ja siitä sitten steppaili tutulle paikalle - minne Jari oli jo aikaisemmin virittänyt pyydyksen! Ekojen kättelyiden jälkeen saatiin vielä hetki odottaa, ennen kuin ansa räpsähti ja Jari juoksi hakemaan Suomen toista rengastettua idänturturikyyhkyä! Pahimpien ilakointien jälkeen lintu käsiteltiin ja dokumentoitiin, tämä karvanaama sai ilokseen vapauttaa linnun takaisin maastoon.
Tilanteen rauhoittumisen jälkeen Jari lähti nopsaan paluumatkalle ja allekirjoittanut poistui iltahämärän jälkeen luontopolun kautta rautatieasemalle. Epilogiksi kirjoitettakoon, että Juho oli tärkeänä apuna perjantain ja lauantain yhteisbongauksien järjestämisessä. Idänturrekin oli paikalla vielä sunnuntaihin asti.
Vuoden 2022 maastokausi ois sit paketissa. Kiitos Halias, Haliasjengi, sendari ja ystävät! Viimeistään helmikuun lopussa taas takaisin.
 |
| Hallussa! |
 |
| Ja kiinni! (c) Pekka Rusanen |
 |
 | ||
 |
| Ja loppuun vielä tällanen hyvän mielen kuva! (c) Rusa |
