12.6.2023

Yölaulajaretket 2023


On se perkele, että pitää heti lintuasemalta päästyään lähteä yölaulajaretkelle =D Lapin reissua ajatellen lepoa ei kauheasti kerry, mutta toisaalta, yölaulajaretkeilykin on kivaa.


Ensimmäinen yö (9.-10.6.) kului Alex ja Ben Nylanderin kanssa Sipoon ja itäisen Helsingin alueella. Tiedossa oli tyyntä ja pilvetöntä säätä, eli klassista kesäkuun alun tunnelmaa. Aloitimme Sipoon keskustan eteläpuolelta ja tarkoituksena oli jatkaa Hindsby-Immersby-reittiä kohti Östersundomia. Retki lähtee hyvin käyntiin, keskustan eteläpuoleisella peltoaukealla laulaa pari luhtakerttusta ja Hindsbyn puolelta löytyy nopeaan tahtiin kolmas. Byabäckenin kohdalla on sopivan näköistä joenvarsipensaikkoa, komennan stopin ja pian saadaan ihailla pensassirkkalinnun sirinää, odotettu vuodari! Hindsbyn puolella kuullaan myös tietä lähimpänä olevalta metsäalueelta kahden lehtopöllön maastopoikasen kerjuuääniä! Emmekä siinä vaiheessa osaa aavistaa, että millainen pöllöyö tästä on tulossa...

Matka jatkuu Immersbyn suuntaan, muutamalla stopilla satakielien kokonaismäärä on noussut jo kahdeksaan yksilöön. Bergåsa-nimisen tilan kohdalla tapahtuu, kun vieressä laulaa yön neljäs luhtakerttunen, auton itäpuolelta kuuluu lehtopöllökoiraan huhuilua ja pohjoispuolelta mystinen rääkyvä ääni, joka etenemissuunnan perusteella kuuluu jostain määrätietoisesti lentävästä otuksesta. Omat muistikuvat vievät edellisessä elämässä, Mäntsälään kesäkuussa 2018 tehtyyn retkeen, ja pienen hakemisen jälkeen sopiva ääni löytyy ääninäytteistä - huuhkaja! Pähee havis ja jo tässä vaiheessa maisteltiin fiilistä onnistuneesta retkestä.

Jatkoimme Immersbystä etelään, kovin montaa stoppia emme ehtineet välissä tekemään, kun saimme kehrääjän retkenpinnalistalle, samaan pisteeseen kuulimme surisevan koiraan sekä toisen kutsuääniä päästelevän linnun. Siitä muutama sata metriä eteenpäin ja tien viereisellä sähkölangalta löytyi lehtopöllö! Oli tämä sit edellisten reviirien lintu tai ei, niin lehtaritiheydet näillä leveyksillä vaikuttavat huikeilta. Immersbyn eteläpuolella stopattiin pienen hakkuuaukean keskelle ja ihan kehrääjän surinan viereen, ennen retken seuraavaa etappia.

Östersundomiin saavuttiin korkein toivein, yön pimein hetki oli käsillä ja aikaa alueella pööpöilyyn oli riittävästi. Karhusaaren tyveltä kuultiin kolme luhtakerttusta ja pensassirkkalintu, Östersundomin kappelin seudulla useampi satakieli ja Kapellvikeniltä kaksi rytikerttusta. Haaveissa ollut viitasirkkalintu tuntui tekevän tiukkaa, mutta Talosaaren puolelle päästessä fiilisteltiin samaan pisteeseen kuuluneita kolmea lehtopöllöä (2k Ä ja 1 n ä). Eihän tässä jumalauta kannata enää maaliskuussa pöllöretkille lähteä. Torpvikenillä yllätykset jatkuivat, kun keskellä lahtea pyöri ristisorsapariskunta, Bruksvikenin puolelta kuulimme retken ensimmäisen luhtakanan ja vielä yhden luhtakerttusen.

Mut se oli sit siinä, klo 1.45 oltiin jo paluumatkalla kohti Vallilaa ja suht hyvissä ajoin pääsi nukkumaankin. Pähee retki! Yhteenveto haviksista tässä:
Luhtakana 1 ä
Huuhkaja 1 ä
Lehtopöllö 4k Ä, 2n ä, 2 pm ä ja 1p
Kehrääjä 2 Ä ja 1 ä
Satakieli 11 Ä
Pensassirkkalintu 2Ä
Luhtakerttunen 8 Ä
Rytikerttunen 2 Ä


Seuraavana yönä kutsui Siuntion ja Kirkkonummen seutu, retkiseuraksi lähti Anita. Valitsin reitin aloituspaikaksi Siuntion Tjusträskin, joten kaukoputkin piti raahata mukaan. Muutamalla selailulla ei järvenselältä kvaleja löytynyt, tornin tuntumassa ruokokerttusten seassa lauloi kaksi rytikerttusta ja kuusi satakieltä.

Retki jatkui puolen yön jälkeen Kirkkonummella, Evitskogin, Veikkolan ja Lapinkylän ovat entuudestaan tuntemattomia seutuja, tavoitteena oli paikata muutama puutos vuosipisteistä ja kuuntelupisteiden välissä turmella korvia Gojiralla =) Evitskogin Lilla & Stora Lonoksien luona kuultiin kaksi ensimmäistä kaulushaikaraa (vuosipiste!), pari satakieltä ja yön eka luhtakerttunen. Stora Lonoksin rannoilta löydettiin kaksi laulavaa rastaskerttusta, reissun toka vuodari ja toivottu sellainen, mutta ihan näin aktiiviseksi yölaulajaksi en oo lajia mieltänyt =D samoilla mestoilla nähtiin tieltä lentoon lähtenyt kehrääjä!

Jatkoimme Kylmälän suuntaan ja havikseen kirjattiin yksi kaulushaikaraa lisää, Heparin ja Petäjärven välimaastossa kuultiin myös lehtopöllö! Mut muuten tuntui siltä, että uudet lajit ja vuosipisteet olivat tiukoilla: Haapajärven ja Lapinkylänjärven seuduilla kuultiin vielä kaksi uutta kaulushaikaraa, toinen lehtopöllö ja viisi satakieltä, mutta esimerkiksi yhtäkään rantakanaa tai sirkkalintua ei havaittu. Auringon nousun aikaan kierrettiin vielä Espoon Suomenoja, muutamien harmaasorsien, liejukanojen ja mustakurkku-uikkujen ohella hienoin havis oli kuuden punasotkanössön poikue, yölaulajasummiin lisättiin yksi ryti-, yksi luha- ja yksi rastaskerttunen. Lisäksi rantapolun varrella äänteli kolme kultarintaa.
 
 
10.-11.6. retken yölaulajien yhteissummat:
Kaulushaikara 5Ä
Lehtopöllö 2Ä
Kehrääjä 1p
Satakieli 13Ä
Luhtakerttunen 3Ä
Rytikerttunen 3Ä
Rastaskerttunen 3Ä

Ei huono! Kiitokset Anitalle, Benille ja Alexille retkiseurasta. Sit pari oikeeta välipäivää ja Lappiin!


10.6.2023

Halias 29.5. - 9.6.2023 - vaisu loppukevät

 

 
29.5.
Ma
 
Lännenpuoleista ja kohtalaisen kovaa tuulta pitkin päivää. Pekka tuuletti verkkoja aamuneljästä iltapäiväkolmeen, tuloksena mm. ryti- ja luhtakerttunen, yksi kutakin. Niemessä paikallinen laulava idäntiltaltti ja pikkusieppo, merellä 3 400 paikallista haahkaa ja muutolla 106 pilkkasiipeä. Vakion jälkeen lähdimme Alexeyn kanssa Gåun retkelle ja bunkkerilla verkkokierrosten välissä vieraileva Pekka spottas Lilla Munkhamnin päältä kattohaikaran Haliaspisteeksi! Olimme Alexeyn kanssa särkällä ja lintu tuli meillekin hienosti näytille. Asemalomakkeelle saatiin dataa 79 eri lajista, asemalle illalla Dolf Assmann ja Jonne von Hertzen.
 
 
30.5.
Ti
 
Aamulla varsin tyyntä ja rarista keliä, mut päivän edetessä länsituuli yltyi navakaksi. Verkotusta tunti vähemmän kuin eilen eikä lisälajiakaan havaittu, kuriositeetteina kanadanhanhi 13m, pilkkasiipi 116m, merikihu 8p ja kultarinta 5p. Pyry Laurikka saapui asemalle kevätkauden viimeisille rarijähistyksille.


31.5.
Ke

Toukokuun loppu on aina jotenkin haikea juttu. Lintuasemaretkeilijän näkökulmasta tää on rankkaa, mut antoisaa ja erityisen huumaavaa aikaa, kuitenkin tässä vaiheessa sitä havahtuu kevään olevan jo melkein ohi. Ilmatieteen laitoksen pitkän aikavälin sääennusteissakin näkyy pitkäaikaishavainnoijan jakson vika päivämäärä =D  Länsituuli jatkui tänään napakkana, haviksina mm. sepelhanhi 135m, pilkkasiipi 10p 51m, karikukko 1m, kehrääjä 1p, kultarinta 6p ja kaks isokäpylintua reng. Jonne poistui.


1.6.
To

"Legendaarinen 1.6. oli tänä vuonna vain 1.6." Tuuli kääntyi luoteeseen, lintupuolella ei mitään kauhean merkittävää edistystä todettu edellisistä päivistä; pilkkasiipi 35m, karikukko 1p1m, ruokki 23m, kehrääjä 1p, kultarinta 5p ja syksyn eka metsäviklo p. Asemalle Veera Partanen.


2.6.
Pe

Rohkeimmat suorittivat aamuvakion etelämetstästä käsin ja pitkäaikainen latasi akkujaan punkassa. Muutolla uivelo ja jänkäsirriäinen, Gåulla paikallinen heinätavikoiras. Dolf läks, tilalle Johannes Silvonen ja Kari Soilevaara.


3.6.
La

Odotukset taitaa olla turhan korkealla, kun havislista tuntuu edellisiin päiviin nähden varsin vaatimattomalta = D lisäksi tuleva linjalaskentakausi työllistää, lomakkeiden printtauksiin pamahtaneita virheitä pitää korjailla ja linjakoordinaatteja naputella gepsiin. Helpottaa hommaa sit siellä laskentojen keskellä. Veeralta saatiin sentään varsin autenttinen päiväkirjatarina!


4.6.
Su

Aika tyhjää edelleen. Suosirrejä 125m, pilkkasiipiä 43m 4p, kultarintoja 7p, sekä vuoden ensimmäiset viitakerttuset 1p Ä ja 1p reng. Kantis opasti kevätkauden vikan opastuksen, ryhmän kanssa kierrettiin luontopolun puolivälistä niemenkärkeen ja ihmeteltiin laulajia. Pyryn sanoin "jos kokeilis vaihteeks tällei: huomenna ei isketä".


5.6.
Ma

Perkelettä! Länsituuli vaivaa edelleen, aamulla oli vähän rauhallisempaa, mut iltapäivällä pauhas niin ettei keskittymiskyky staijaamiseen oikein riittänyt. Mut sisiksestä tykitellään, Kajaanissa tänään Suomen kolmas vihermehiläissyöjä ja samalta paikalta oli löytynyt kans rusorintakerttu! Pieksämäellä on hanhikorppikotka, itärajalla ruostesorsa ja Utössä mustaotsalepinkäinen. Mites täällä? Yhtään mitään! Päivän "parhaina" pilkkasiipi 59m, kaakkuri 29m, isosirri 1p, kangaskiuru 1m, ilahduttavimpina kaksi vastakuoriutunutta laulujoutsenen poikasta Haliaksen ensimmäisestä varmistuneesta pesinnästä <3 Rari kuitenkin roikkuu ilmassa, ennusteiden mukaan kelit ovat paranemaan päin ja perjantaihin asti on aikaa löytää jotain Haliaksen historiaa mullistavaa...


6.6.
Ti

Hyvää kansainvälistä Slayerin päivää kaikille! Tänään aamuvakio staijattiin varsin toivekkaissa tunnelmissa, sillä tuuli osoitti tyyntymisen merkkejä ja vakion loppupuolella maisema oli viimein sellainen, mitä sen tähän aikaan kuuluukin olla: tyyntä, värikästä ja valoisaa, horisontissa kevyttä utua. Mustatiiran ois voinu määrittää Morgonlandetilta asti! Mut klo 10 aikoihin niemen päälle osuneet ukkoskuurot ajoivat havainnoitsijat sisälle ja iltapäivä menikin sit kokonaan lepäilyksi. Ulos lähdettiin taas niemelle saapuneen sumun kynnyksellä, Pyry näki mahdollisen yarrelii-västäräkin, mutta se kirjaimellisesti katosi sumuun. Sit kun näkyvyys parani kesken iltahuudon, piti vielä kipittää Gåbille tsekkamaan oliko särkälle eksynyt mitään ylimääräistä. No ei.

Päivän havisanti oli about tässä: mustaleppälintu 1p kärjen kaakkoisrannalla (Pyrylle Haliaspinna!), ristisorsa 2/2p, pilkkasiipi 15p 124m, tylli 9p, mustaviklo 3p, karikukko 1p, ik 55m, pikkulepinkäinen 2p ja kottarainen 80p. Lajeja 85.


7.6.
Ke
 
On tää haastavaa. Tänään Pyry sai staijata vakion yksin ja pitkäaikainen urakoi niemellä sijaitsevan linjalaskentareitin. Pajulintuja vähän, punavarpuset nollissa, kultarintoja sentään 8Ä, Gåulla pensastasku ja pikkulepinkäinen, kärjessä kerttusia kolmea eri lajia. Muuttopuoli oli aamusta taas vaisua ja puolenpäivän jälkeen länsituuli yltyi navakaksi, joten iltapäivä meni taas sisätoimistossa.
 
 
8.6.
To
 
Vähän lupaavampaa taas, aamulla tyyntä ja aurinkoista, päivä laji skarpattiin heti vakion alussa, kun kirjokertun laulunsäkeitä kuului bunkkerin WNW-puolelta. Naulattiin Pyrylle kauan odotettu Haliaspiste ja kantiskin sai vihdoin vuodenpisteen! Aamun vessumuutto oli edellisiä monipuolisempaa: sinisorsa 42p 32m, lapasorsa 3p 6m, haahka 4 500p 620m, mustalintu 158m, pilkkasiipi 20p 223m, telkkä 12p 289m, ruokki 10m. Kultarintoja jälleen 8p Ä, isokäpylintuja 14m. Pyry lähti litomaan, kantis yrittää vielä huomisen.
 
 
9.6.
Pe
 
Pohjoistuulta vaihteeksi, eli syytäkin lopettaa oma kevätkausi tähän. Muutolla 56 pilkkasiipeä, 21 tervapääskyä ja 18 isokäpylintua, vakion jälkeen powersnapit, pakkaukset, siivoukset ja viimeiset uhraukset, heinäkuussa takas. Kiitos Halias ja Haliasjengi tästäkin keväästä! <3 Tästä sit yölaulajaretkien kautta Lappiin linjalaskentaa talsimaan.