Sorvin ääreen

Taannoiseen johdantopäivitykseen viitatekseni: nipistelystä huolimatta en herännyt pääkaupunkiseudulta. Hyvä niin.

Pönttörumba lähti käyntiin Skibotnin kierroksella, viime kesänä melko tehokkaasti alitajuntaan juurtunut kierros meni vajaassa kolmessa tunnissa. Uutuudenviehätyksen tilalla on tuttua ja turvallista, melkein rutiininomaista juurtumista. Nyt oppimismahdollisuuksista määräävät myös kokeilunhalu ja oma-aloitteisuus. Edelliseen verrattuna "myöhäinen" kevät näkyy Skibotnissa, vain viitisen talitiaisparia ja parisenkymmentä kirjosieppoa ovat osoittaneet merkkejä pesinnän aloituksesta. Ehkä niitä tulee lisää, sillä viime kesänähän kaksi kolmasosaa Skibotnin pöntöistä oli asuttuja.

Pönttökierroksen jälkeen läksin kiertelemään Skibotnin lintupaikkoja; kalasataman ja suiston tienoilla parhaaksi havikseksi jäi 50 pilkkasiiven parvi - lisääkin olisi varmaan ollut, melkoinen kasa vessuja jäi väreilyn taakse. Aikaa riitti käymään ulompana, muutama kilometri Altaan päin olevalla näköalapaikalla, mistä viime kesänäkin staijattiin merilintuja. Nyt ei ruokkeja tai lunneja juuri näkynyt, vaan kesän yllätysputki jatkui kun hoksasin (tai kuinka olisin voinut olla hoksaamatta!) suoraa näköalapaikan alapuolelta pari pyöriäistä! Rasvatyynessä vedessä seurasin kalastelevia ja välillä happea haukkaavia merinisäkkäitä, zoomi 500 mm polttovälille ja ammuntaa ruudun täydeltä! Huikeeta.

Illalla staijasin taas asemalla, Saanan pahdan edustalla vilahti naaras-piekana (liekö sama kuin eilen ja olisiko paikalla jopa reviiri?), määrittämättömäksi jäänyt jalohaukka (todnäk. ampuhaukka), plusmiikasta paineli etelään pari taivaanvuohea ja jäisen järven yllä kierrellyt tukkakoskelo.

24.-25.5. kiersin Kilpisjärven alueen pöntöt, odotetun vaisua on meininki. Lapintiaispotentiaalia on muutamassa pöntössä, muutamat leppälinnut ja kirjosiepot vasta aloittelevat pesintöjä. Fenologia myöhässä muutenkin. Noh, pitää vastaanottaa se mitä sendarilla on annettavana, muutenkin on hemmetin mukavan ja piristävän tuntuista päästä melkoisen staijaus- ja dudeiluputken jälkeen kunnolla rämpimään. "Häkkimerikotkan" lisäksi muutakin elämää näkyy, ensimmäisen pönttökierroksen saldona Kilpisjärven alueelta mm. 5 riekkoa ja 21 sinirintaa, pikkutikka rummuttelee aktiivisesti aseman vieressä.

Launtai kävi välipäivästä - ja hyvä kun kävikin, seuraavana päivänä oli ensimmäinen kunnon rääkkäys tiedossa. Anteron kanssa haisteltiin Jehkasin rautulammen ("Leenalammen") tuulia ja todettiin, että putouksesta puskenut jää on pistänyt tutkimusvälineistöä komeasti sileäksi. Paikalta kiiruna vuodenpinnaksi. Siihen päälle vielä kunnon tuulettuminen Saanalla, niin rääkki pisti lintupoikaa pinoon hyvissä ajoin ennen päivällistä. Sendari ei suonut kiirunaa Suomen puolelta, mutta armahti muutamalla pulmusella ja itse taivaanjumalalla - juuri niin,nyt on myös muuttohaukka kuitattu!