23.9. – DAY 24, SAKHALVASHO
Jumalauta, FALCOPÄIVÄ!! Pari ekaa tuntia meni sisällä
sadetta pitäessä, siinä samalla oli hyvä vastaanottaa herra Johannes Silvonen
Sakhalvashon residenssiin! Myöhemmin päivällä Heikki Karimaa saapui
vahvistamaan ekoturistikokoonpanoa, kunnon Team Finland kasassa kuunvaihteeseen
asti.
Sateen laannuttua kapusimme Johanneksen kanssa
laskenta-asemalle ja tilanne kehittyi salakavalasti melkoiseksi lintupäiväksi.
Ensimmäisistä punajalkahaukkaparvista intoili melkoisesti, kun kymmenen
minuutin aikana vespareita näki enemmän kuin vuoden takaisella jaksolla
yhteensä. Myrskyvaroitusta ei ihan heti ymmärretty ja Sakhalvashon laskenta-asema
todisti melkoista näytelmää, kun puhtaita ja suuria punajalkahaukkaparvia
painoi rantaa pitkin kohti etelää. Lisäksi yksittäisiä yksilöitä näkyi merellä
jatkuvasti. Allekirjoittanut häröili itäpuolen petovirtojen kimpussa, mutta kun
kuulin ranskalaisten ekoturistien höpisevän jotain ”450 vesparia tunnissa”
–tyyppistä juttua, niin pitihän sitä menoa mennä itsekin ihmettelemään! Siellä
oli tietenkin koko pukukirjo näytillä, toistoja tuli jatkuvasti ja seuraavan
tunnin aikana aseman ohitti useampi yli 40 linnun parvi! Loppupäivää kohti meno
hyytyi, mutta varovaisempien estimaattien mukaan Batumin ohitti neljässä
tunnissa YLI 1500 PUNAJALKAHAUKKAA!
Eksakteja lukuja ei ole, koska pieniä petolintuja ei projektissa säännöllisesti
lasketa (perusteluina muuttoreittien ailahtelevuus ja kannanvaihtelujen
seurannan vaikeus), mutta oishan tämäkin tärkeää tietoa tämän pullonkaulan
merkityksestä.
Sadekuurot ja pilvet pudottivat muitakin Falcoja taivaalta
näytille. Tänään paukkui useampi henkilökohtainen päiväenkka, joista tietenkin
tärkeimpänä 4 MUUTTOHAUKKAA. =D
Ensin ad-lintu ohitti aseman lännen puolelta kupu täynnä ruokaa, seuraavaksi
merta tapittaneet löysivät lännen puolelta nuoren linnun saalis kynsissään.
Johannes spottasi pohjoisen puolelta läheltä, matalalla ja lujaa ohi painelleen
aikuisen, neljännen linnun löysin itäpuolen hiirihaukkahelvetistä. Muita
jalohaukkoja nähtiin myös runsaasti, arviolta > 60 tuulihaukkaa, >
40 nuolihaukkaa ja pari
pikkutuulihaukkaa. Vaan minne jäivät colu, eleonora ja cherru?
Todellisen lintupäivän mukaisesti tänään nähtiin paljon
muutakin. Tuulisen kelin takia itäpuolen petovirran seuraaminen oli melko
helvetillistä, kun suoraviivaisen etenemisen sijaan parvet rönsyilivät eestaas
ja ylösalas, yksittäisistä linnuista puhumattakaan. Löytyi sieltä sekamelskasta
sentään 2 idänmehiläishaukkaa sekä
useita kymmeniä pikkukiljukotkia.
Tähän päälle vielä liuta lisähaviksia: ensin mereltä
nuotitettiin 3 RUOSTESORSAN PARVI
(reissun elis # 3!!) ja tunti myöhemmin 7
KAPUSTAHAIKARAN PARVI (reissun elis # 4), ensimmäiset ehti näkemään ihan
hyvin, mutta haikaroiden kohdalla piti pyytää kollegaa jatkamaan virran
laskemista – pienen kommunikaatiohäiriön takia ranskalaisten tiimi ei vaihdosta
oikein tykännyt, vaikka en mä kylmiltäni omaa duuniani lopettanutkaan =) Tähän
päälle vielä 15 alppikiitäjää (11, 3
ja 1 linnun parvet), muuttava harjalintu ja kymmenisen nummikirvistä, niin
ehdottomasti puhutaan yhdestä tämän reissun kovimmista päivistä. Ja millainen
aloitus Johannekselle ja Heikille!
24.9. – DAY 25, SHUAMTA
Aamusta eilisen meno jatkui kylmänä ja tuulisena, mutta
onneksi keskipäivällä saatiin vähän lämpöä ja suomijuntti kehtasi staijata
ilman paitaakin. Muuten päivä oli peruspäivän tasoa, lähinnä ynnäilin
massalajeja itäsektoreilta ja opastin Johannesta laskentaprotokollaan.
Ajoittain hektistä meininkiä, mutta ei tästä ihan eilisen kaltaista
spektaakkelia saatu. Kovimmat havikset (aseman yli painelleet muuttohaukka ja
idänmehiläishaukka) menivät aineiston tallentamisen ohella ohariksi. Mustahaikaroilla
ja kotkilla on kuitenkin entistä parempaa meininkiä, aika helkkarin siisti oli
myös neljän koiras-arosuohaukan parvi:
kaivan ensin nuotitettua koirasta, löydän kaksi, kolmas valuu niiden perässä ja
sieltä tulee peeveli vielä neljäskin lintu! Uutiskynnyksen ylittänevät myös 219 mustahaikaraa ja kiljukotka. Ihan
kiva lintupäivä, loppupäivästä keli muuttui taas epävakaiseksi ja yöllä
myrskysi niin, että residenssi tärisi.
25.9. – DAY 26, SAKHALVASHO
Sadetta manaavien ennustusten takia läksin Batumiin ostamaan
bussilipun paluumatkaa varten. Eipähän tarvitse siitä huolehtia loppureissun
aikana. Iltapäivästä kapusin laskenta-asemalle nauttimaan pilvistä,
sadekuuroista ja tuulesta. Lähinnä laskenta oli hajallaan lentävien lintujen
poimimista aseman molemmilta puolilta:
Päivän kohokohtia olivat sesongin eka sinisuohaukka sekä
loppupäivästä havaittu fulvescens-kiljukotka
– härveli löytyi matkaliidossa ja jatkoi liitoa melko pitkälle etelään, kunnes
tipahti yöpymään aseman kaakkoispuolelle. Punajalkahaukkoja painelee edelleen, näillä
tuulilla enimmälti mantereen puolelta. Yksi suht kaukaa ohittanut ja pitkälle
rönsyillyt yli 140 linnun parvi oli upeaa katseltavaa, kuten myös aseman
läheltä muuttaneet parvet. Päivän päätti auringonlaskua vasten kieppunut 86
linnun potti (punajalkahaukat ja auringonlasku, kornia?) Melko päräyttävä havis
oli myös kukkulan rinteiltä poimittu nuori
kivikkorastas! Edellinen tapaus taitaa olla useamman vuoden takaiselta
Kreetan reissulta, nice!
Pahoittelen päivityksen kuvapulaa. Kyseisellä jaksolla en tainnut ulkoiluttaa kameraa kertaakaan, joten ne hyvät kuvat punajalkahaukoista jäi ottamatta.
Pahoittelen päivityksen kuvapulaa. Kyseisellä jaksolla en tainnut ulkoiluttaa kameraa kertaakaan, joten ne hyvät kuvat punajalkahaukoista jäi ottamatta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti