Kesän loppua...

SOUNDTRACK

Heinäkuu kääntyy elokuuksi aina yhtä varkain. Yöt pimenevät, koivikossa ja paljakalla näkyy ruskan merkkejä. Osa loppukesän kukistakin on ohikukkinut jo aikaa sitten, koivikossa kuuluu nuorten pajulintujen syyslaulua ja Tiira kertoo keräkurmitsojen lähteneen muutolle.

Heinä-elokuun puolella karvanaaman työsarka on muodostunut kesällä kerätyn datan tallentamisesta tutun protokollan mukaisesti. Pesintöjen talletus paperilomakkeille ja exceliin, pesintöjen yhteenvetojen kokoamista, rengastustietojen kasaaminen ja lähettäminenjne. Siinä sivussa on valmistunut myös lausunto Käsivarren erämaa-alueen linnustoarvoista kansallispuistohankkeen tueksi, pari pienimuotoista raporttia sekä synteesi kesän lintuhavainnoista.

Havaintopäiväkirjojen työstäminen ja puhtaaksi kirjoittaminen on laahannut pahasti jäljessä viime syksystä alkaen, tällä projektilla on saanut tekemistä vapaa-ajalle huonojen säiden aikana. Aika on kulunut myös järjestöhommien parissa; kevään projektien viimeistelyssä sekä ensi syksyn hommien aikatauluttamisessa.

Maastopuolella viimeisistä töistä vastasivat viimeisten uusintojen putsaukset sekä perinteinen rautujen nuottauskeikka Leenalammella. Sitä ei koskaan tahdo muistaa, kuinka hankalaa kivisen tunturilammen nuottaaminen onkaan, vaikka sitä saalista onneksi saatiin riittävästi. Ja olihan sekin kokemus kuskata pahvilaatikkoon säilöttyä nuottaa maitokärryillä vanhaa saksalaistietä pitkin.

Järvisen kalansaalis.

Sinirinnoilla pyyhki hyvin, nuoria lintuja on maastossa paljon.

Komennuksen lopulle on jokunen lintuhaviskin osunut. Käpytikkavaellus on yltänyt Yliperälle asti, heinä-elokuun vaihteessa Kilpiksen ympäristöstä on löytynyt ainakin 5 eri käpytikkaa. Oikeasti kova laji täällä päin maailmaa. Melko päräyttäviä olivat myös Eurolan ohittaneet 4 pulua. Jaska paheksuikin mullistavaa havaintoa hallusinaationa - "sä olet ollut siellä liian pitkään", kai mie oonkin jos pulun nähdessään meinaa pudota tuolilta =)

­­­­

11.8. tein kesän viimeisen päiväretken tunturiin. Aurinko porotti (pun intended) eikä tuuli hirveästi naamaa hivellyt. Seurana alkukesästä Interact-ryhmässä työskennellyt Elisa. Tehokas reissu lajien ja kulkemisen puolesta; Korkea-Jehkasin etelärinteeltä komppasimme 14 keräkurmitsan parven, Iso-Jehkasin länsipuolelta 13 kiirunaa (naaraan ja seitsemän maastopoikasen sekä naaraan ja neljän maastopoikasen kokoonpanot, kiirunoilla näyttäis menevän hyvin), Saanan etelärinteeltä puolestaan pulmusen ja tuulihaukan. Ikävä tulee näitä maisemia.

Myös Kilpisjärven kuninkaalliset jättivät karvanaamalle eräänlaiset jäähyväiset, kun Elisan kanssa katselimme kolmea kisailevaa muuttohaukkaa. Niiden myötä täältä voi lähteä sielu tyynenä, levollisin mielin =)