Hullu Paroni: Batumi2016, osa III

23.9.2016

Batumi2016, osa III – Mehiläishaukkoja!

Uutta päivitystä viimein, yli kahden viikon viiveellä! Syyskuu on ollut todella kiireinen, eikä blogia yksinkertaisesti ehdi pitämään ajan tasalla, kun projektin pyörittäminen vaatii 15 tuntia pitkiä työpäiviä. Kuvat ja päivyrimerkinnät ovat onneksi tallessa, joten lisää tulee ja lintujakin piisaa!

28.8. Sakhalvasho, Day 11

Mehiläishaukkojen muutto näytti hiljalleen käynnistyvän muutaman edellisen päivän aikana. Päivinä 7, 8 ja 9 rikottiin yli kymppitonnin muuttoja ja edellisenä päivänä Shuamtassa ihailtiin spektaakkelimaista parinkymmenen tuhannen mehiläishaukan ryntäystä. Hiljalleen kasvavat määrät asettavat odotuksia entistä korkeammalle; kohta tulee lintu- ja adrenaliinipiikkiä!

Varpuslintumuutto indikoi loistavaa päivää: suohaukkoja odotellaan edelleen, mutta taivaalta löytyi silloin tällöin mukavan kokoisia parvia keltavästäräkkejä, lyhytvarvaskiuruja ja peltosirkkuja. Myös törmäpääskyjä oli hyvin liikenteessä, ja tuttu mehiläissyöjien hyrinä ottaa päivä päivältä suurempaa osaa staijikukkuloiden äänimaisemassa.

Just ennen keskipäivää se tuttu show starttasi: idässä käynnistyneestä petolintuvirrasta kasvoi melko nopeasti aivan järjetön spektaakkeli: ilmassa oli samanaikaisesti tuhansia lintuja ja nosteesta toiseen siirtyvien lintujen ohitustahti oli kovimmillaan yli 3000 lintua kymmenessä minuutissa! Nyt on turha puhua parvista, tai virroista, tänään mehiläishaukat muodostivat yhtenäisen ja neljä kilometriä leveän seinämän! Systeemillä oli korkeutta satoja metrejä, ja pituutta ties kuinka monta sataa kilometriä. Yritin epätoivoisesti ottaa kuvia, mutta ei, ei ne kuvat tee mitään oikeutta tälle lintumassalle. Älytöntä petolintujen vyöryä ja helvetillisiä systeemejä. 48 000 mehiläishaukkaa ja lisää on takuuvarmasti tiedossa. Niiden peesissä meni mm. 3 sääkseä, 18 pikkukotkaa ja 10 sininärheä.

Onnellinen tiimi I: Bart Hoekstra, Giacomo Biasi, Pia Fetting, Rei Segali, allekirjoittanut, Rick Lockwood, John Wright ja Gabriel Caucal.

Onnellinen tiimi II: Simon Cavailles, Gerd Wichers, Albin Berglund, Touko Torppa, Demian Hiss ja Triin Kaasiku.

29.8. Sakhalvasho, Day 12

Paikkasin univelkoja nukkumalla pari tuntia pidempään. Kiipesin kukkulan laelle klo 10 ja kertoivat, että ”suohaukkoja on mennyt ihan hyvin”. Noniin sitä pitää! Mentiin tästä tunti eteenpäin ja Shuamta huutaa, että enää ei mene hyvin, menee aivan perkeleesti! Mun paikallaoloaikana rannikon puolelta meni muutama hieno parvi, mutta jumankauta siellä idässä meni tavaraa, sirosuota tappavan tasaista tahtia kiivaimmillaan useammassa 15 linnun ryppäässä. Iltapäivästä skannasin Simonin ja Gabin kanssa asemien välillä mennyttä parvea ja sieltä poimittiin yhden sun toisen näköistä sirosuota, ja lopulta meidän päädyssä päivän summat kasvoivat 232 niittysuohaukkaan ja 166 määrittämättömään sirosuohaukkaan.

Tänään lasketut 52 384 mehiläishaukkaa muuttivat eilisiä lintuja järjestäytyneemmin, suurimman osan kulkiessa aseman välistä ilmatilaa valtavana tunnelina. Toki lintuja nähtiin läheltä ja sinne tänne rönsyilevinä systeemeinä ennen valtaväylän muodostumista – ne tuhannet kieppuvat linnut ovat aina yhtä vaikuttavaa seurattavaa, ei tähän meinaa kyllästyä sitten millään. Seassa meni 2 käärmekotkaa, 157 haarahaukkaa, 2kv-arokotka, 30 pikkukotkaa ja 4 sääkseä. Lisäksi nähtiin jälleen paikallinen nuori muuttohaukka, ensin komeassa valossa aseman pohjoispuolella ja pian tämän jälkeen härnäämässä yläpuolelta muuttaneita mehiläishaukkoja. Sininärhet petrasivat 84 yksilön voimin, laskentapaikalta nähtiin myös harjalintu ja pari kuhankeittäjää. Kova meininki! Tahtoo lisää!

Aamutunnelmien dokumentointia. Kuva: Triin Kaasiku

Myös mehiläishaukasta esiintyy mustavalkoisia värimuotoja ;)

Blondi pikkukotka.

Syksy etenee ja parvista löytyy enemmän ja enemmän haarahaukkoja.

Sääksi piristää myös suomalaista.

Hehe. Peregrinus. Hehe.

30.8. Sakhalvasho, Day 13

… ja lisää piisaa. Kahden kovan päivän jälkeen säätila näytti edelleen suosiolliselta ja ekan sirosuoryntäyksen jälkeen lintuja näkyisi takuuvarmasti enemmän. Ahnehtiminen on vaarallista ja aamu toi Batumiin jälleen massiivisen suohaukkaryntäyksen – tosin odotuksista poiketen suurin osa linnuista paineli jälleen Shuamtan puolelta! Tahti oli tasaisen tappava ja kiivaimmillaan itäpuolella näkyi painelevan kolmisenkymmentä sirosuota viiden minuutin sisään! Saatiin niitä rannikollekin ja ensimmäiset linnut kävivät paronille hyvästä lämmittelystä: ekasta 28 niittysuohaukan parvesta tais jäädä kaksi määrittämättä ja infoa tuli tasaisella tahdilla (”esiaikuinen koiras, vanha naaras, nuori, vanha koiras, nuori, esiaikuinen naaras…”). Seuraava mantereen puolelta mennyt virta ei mennyt ihan niin vahvasti, linnut korkeammalla ja äärimmäisen huonossa valossa, ja suurin osa naaraspukuisista linnuista piti tallentaa – ylläriylläri, naaraspukuisina sirosuohaukkoina. Batumi ja niittysuot huonossa valossa, kuulostaa jotenkin tuskallisen tutulta.

Jos suohaukat eivät antaneet armoa, niin tänään myös mehiläishaukat totesivat että kokeilu saa luvan riittää, nyt katsotaan onko niistä laskijoista mihinkään. Keskipäivän ensimmäisten parvien jälkeen pernismuutto kirjaimellisesti räjähti päin näköä, kun yht’äkkiä koko aseman ilmatila oli täynnä joka suuntaan sinkoilevia lintuja ja asemien välinen ilmatila niin tukossa, että linnut väistelivät toisiaan! Se systeemi oli vähintään kuusi kilometriä leveä ja me olimme sen systeemin sisällä! Aivan kaamea sekamelska, sain meidän päädyn ilmatilan jotenkin järjesteltyä ja kahden koordinaattorin etulyöntiasemassa Simon jeesasi tosi paljon itäpuolelta menneiden lintujen laskemisessa. Ainakin suomalaiskoordinaattori oli taju kankaalla päivän päätteeksi. Tosin ehkä näillä lukemilla kelpaakin maata kanveesissa; Batumin ohitti tänään yli 94 000 mehiläishaukkaa ja yhteensä yli 1100 sirosuohaukkaa! ”Jotenkin siitä selvittiin…” Tämä päivä oli myös ensimmäinen hyvä päivä pikkukotkille (168m), lintujen muuttaessa lähinnä yksitellen tai hieman erillään niistä suurista pääparvista. Nähtiin myös 4 alppikiitäjää, 90 sininärheä ja 9 pronssi-iibiksen parvi.

Seinämä.

Tämä outo niittysuohaukka meni melkoisen läheltä ja linnun identiteettiä arvuuteltiin myös projektin FB-sivulla. Enemmistö määritti linnun vanhaksi naaraaksi kyynärsulkien ja kainalon peitinhöyhenten perusteella, MUTTA kaikki käsisulat on juv-tyyppisiä. Lisäksi vaalean iiriksen perusteella lintu on koiras!

Sama lintu yläpuolelta, juveniili isojen peitinhöyhenten vaaleiden kärkien perusteella.

Vanhat koiras-niittysuohaukat on onneksi helpompia määrittää.

Mamma mia!

Sininärhi

Pikkukotka

Käärmekotka

Ranskalainen moniosaaja.

31.8. Sakhalvasho, Day 14

Eilisen jälkeen ”peruspäivä toimistossa”, aamupäivä oli pilvinen, mutta onneksi ensimmäisen hiljaisen tunnin jälkeen nähtiin taas kelvollista suohaukkamuuttoa. Nyt meni parit hektiset parvet oikein putkeen ja määritystyöskentely oli oikein antoisaa. 96 niittysuohaukkaa ei kuulosta aivan yhtä huumaavalta kuin edellispäivien ryntäys, mutta meno oli silti nautinnollista. Iltapäivästä asemien väliin asettui taas hyvä petovirta, tällä kertaa ilman pahempia häröilyjä ja rönsyilyjä, joskin pilvet aiheuttivat ongelmia lintujen ilmestyessä näkyville laajemman sektorin eri kohdista. Pieni sotku siitäkin saatiin aikaiseksi, kun näkyvyyttä pitää valvoa ihan eri tavalla kuin kirkkaalla säällä. Nyt esimerkiksi puolen minuutin poissaolo saattoi kostautua parin sadan linnun missaamisella, varsinkin uusia laskijoita pitää opastaa tarkasti siinä, että lintuja pitää etsiä eri kohdasta jos se oma kapea laskentasektori tyhjenee. Saatiin me silti kasaan 28 300 mehiläishaukkaa. 450 haarahaukkaa kertovat syksyn etenemisestä ja vähän varoittelevat, että vieläköhän me mehiläishaukkojen piikkimuuttoa nähdään. 40 sirovarpushaukkaa vaikuttaa myös oikein mukavalta luvulta syksyn tässä vaiheessa. Touko löysi kaukaa pohjoispuolelta vanhan pikkukorppikotkan, jonka etenemistä seurattiin intensiivisesti ohituksen tapahtua lopulta suht kaukaa itäpuolelta. Lisäksi kahlaajat yllättivät: aamusta aseman yli paineli 30 pääskykahlaajan (sp.) parvi, ja iltapäivästä taivaalla möykänneestä liroparvesta kuului jänkäsirriäisen ääni! Yhdellä britillä poksahti leuka saveen, ”että mitä, miten sä oikein… tuo on väärin!” =D

Sirosuota puskee.

... ja sirosuohaukkojen mukana tulee ruskosuohaukkoja.

Hilpeää menoa ajoittaisista sadekuuroista huolimatta. Kuva: Triin Kaasiku

"East3 under control." Kuva: Simon Cavailles.

Suomalainen tyyli versus ranskalainen tyyli.

1.9. Sakhalvasho, Day 15

Ensimmäiset kaksi viikkoa takana! Sen kunniaksi Batumi päätyi rajujen ukkoskuurien kouriin ja aamupäivän ohjelmassa lepoa ja toimistohommia. Onneksi niin, sillä pari edellistä yötä ovat olleet niin sietämättömän kuumia, että olosuhteet kaventavat lepopotentiaalia entisestään.

Ilmatila selkeni alkuiltapäivästä ja laskennassa nähtiin lintuja suht vähän, mutta lintuja ees taas heitellyt kova tuuli teki hommasta melko vaikeaa. Lintujen laskeminen kaukaa itäpuolelta oli hermoja raastavaa, mutta aina sitä pitäis jaksaa malttaa, malttaa, malttaa ja olla kärsivällinen. 3600 mehiläishaukkaa, 45 haarahaukkaa, koiras-punajalkahaukka ja 22 sininärheä kertonevat siitä että kohtuuhyvin pärjättiin. Joskin omaa mielialaa söi aamulla saapunut tieto siitä, että Rafa ei pääse syyskuun puolivälissä koordinoimaan =( hyvän ystävän missaamisen lisäksi tämä taitaa tarkoittaa sitä, että päävastuu laskennan vetämisestä siirtyy suomalaisharteille. Rafaa paikkaava koordinaattori löytyi onneksi helposti, vaikka sijaisella ei olekaan aikaisempaa kokemusta Batumista.

2.9. Sakhalvasho Day 16

Vaihteeksi hiljaisempi aamu, liekö taustalla eiliset sateet, mutta suohaukat lähtivät liikkeelle vasta keskipäivällä mehiläishaukkojen mukana. Todella hyvä päivä tästä silti kehkeytyi, kun Giacomo koordinoi yli 54 000 mehiläishaukan päivämuuton ja paroni jeesasi tällä kertaa laskennassa. Taas aika järjestäytynyttä menoa, mutta virrat olivat todella intensiivisiä ja kertaalleen laskin yli kolme tuhatta mehiläishaukkaa vartissa! Adrenaliini virtaa!

Päivä päivältä mehiläishaukkojen kanssa tuntuu tulevan enemmän tavaraa. Onneksi mulla oli laskennan ja tukikoordinoinnin ohella aikaa etsiä lajeja parvista, ja yhdestä aseman päällä velloneesta mössöstä erottui yksi iiiiso lintu. ”There’s a big Honey Buzzard up here!” John sai onneksi linnusta kopin ja ehti määrittämään linnun naaras-idänmehiläishaukaksi. Ja minä torspo en enää löytänyt lintua enää vaikka ensimmäisten joukossa siitä ilmoitinkin =D noh, kai siitä joku kiksit sai.

Kaikista kovimmat adrenaliinipiikit revittiin ihan jostain muusta kuin petolinnusta, kun Torpan poika huusi ilmoille pelikaanin! Lintu eteni mehiläis- ja haarahaukkasekamelskassa viime vuoden kaltaista pelikaanireittiä pitkin, joskin tämä lintu määritettiin kiharapelikaaniksi! Porukka oli ihan taivaassa, ja syystäkin, onhan se melko massiivisen ja aivan omanlaisensa näköinen lintu. Pakko myöntää, että paronilta on uutuudenviehätys vähän kadoksissa, mutta sitäkin siistimpää oli seurata jengin hypetystä. Sen sijaan melko lähelle laskentapaikkaa ilmestynyt esiaikuinen merikotka ei oikein jaksanut sykähdyttää kaikista ympärillä kuuluneista kohahduksista huolimatta =D

Lisäksi nyt alkaa tulemaan muutakin kuin pernismassaa! Sakhalvashosta laskettiin tänään 870 haarahaukkaa, 166 sirovarpushaukkaa ja 200 pikkukotkaa! Sirosuohaukat jaksavat painaa eilisen välipäivän jälkeen, tänään 152 niittysuohaukkaa, nuori arosuohaukka ja 76 määrittämätöntä sirosuota. 8 sääkseä tuntui olevan kaiken muun ohella liikaa herra Wrightille (”John, there’s another Osprey” – ”Fuckin’ christ…”) ja laskennan päätteeksi asemalle jääneet ehtivät vielä nauttimaan hienossa valossa lentäneestä nuoresta pikkukorppikotkasta. Sininärhet ylsivät tänään 38 yksilöön ja nummikirvisiä kuuluu jo joka aamu. Oli myös melko siistiä nähdä aamulla taivaalta pudonnut kehrääjä! Lajikirjon lisäksi turistien määrä kasvaa, Sakhalvashon kukkulalle kapusi jo aikaisemmin melko iso tanskalaisryhmä ja tänään Paul French opasti oman ryhmänsä a-luokan petomuuttopaikalle. Paulin visiitti ei kestä muutamaa päivää pidempään, mutta onneksi mies tuo myöhemmin syksyllä uuden ryhmän paikalle.

Illalla piti mennä aikaisin nukkumaan. Ja hitot. ”Chartreuse happened.”

Taas ryhävalas.

Niittysuohaukka. Ilmeisesti myös vanhat naaraas paussaavat siipisulkasadon muuton ajaksi?

Niittysuohaukka, vanha koiras.

... ja lisää mehiläishaukkaa.

Liikettä siivissä.

3.9. Shuamta, D 17

Mehiläishaukkoja riittää edelleen! Monen hikoilupäivän päätteeksi vietin puhtaan hedonististaijin Shuamtassa ja ihailin Sakhalvashon päädyn laskemaa yli 50 600 mehiläishaukan päivämuuttoa. Päivä lähti hyvin liikkeelle kun aamun ensimmäiseen, aseman päällä leijuneeseen parveen liittyi naaras-idänmehiläishaukka! Siinä oli saumat elämäni komeimpiin idänperniskuviin, vaan kiitos taidekikkailuasetusten, kuraahaan niistä tuli =) mut tulipahan dokumentoitua.

Lisäksi nyt omalle kohdalle osui likimain täydellinen suohaukka-aamu. Demian ja Gabi olivat hikoilleet suohaukkojen kanssa jo puolisen tuntia kun loput tiimistä saapuivat paikalle ja välitön määritystykitys alkoi heti; päivän mittaan laskettujen 123 niittysuohaukan, 207 määrittämättömän sirosuohaukan ja 139 ruskosuohaukan joukosta löytyi (nuori) sinisuohaukka, koiras-arosuohaukka ja naaras-arosuohaukka! Tällaista menoa sitä haluaa, monipuolista puku- ja lajivaihtelua hyvässä valossa, itseluottamusta määrityksiin ja toivottavasti oikeaan osuvia lopputuloksia =) eikä ruskosuohaukkoihinkaan meinaa kyllästyä.

Suurin osa päivän mehiläishaukoista tietenkin meni rannikon puolelta – kuis muutenkaan. Mutta! Iltapäivällä saapuneet sadekuurot pudottivat lintuja korkeuksista ja pohjoisempana lintuja ohjautui myös kohti Shuamtaa. Liikettä riitti ja nyt lintuja saapui tautisen paljon aivan silmien tasalla ja alapuolellamme kasvillisuutta vasten! Ja paljon! Joka suunnalla! Pitkään! Lintua linnun perään! Ja osa linnuista melkein lensi päin laskijoita, näin kun yksi mehiläishaukka lähti aseman edessä sukeltamaan kohti laskijoita, ja se haukka oikeasti sukelsi kohti ja ohitti metrin – metrin! – päästä suomalaisklopin pääkupolista! Samana päivänä löin etäisyysminimit sekä itäiseen että läntiseen mehiläishaukkaan =D

Tänään oli aikaa kerätä laatudataa, seuloa muita lajeja, ihastella ja valokuvata lintuja sekä määrittää lintujen ikäjakaumaa – noin kahtasataa vanhaa lintua kohden nähtiin neljä tai viisi nuorta lintua, kertoen siitä että mehiläishaukkojen piikki taitaa olla takana päin. Samaa tarinaa kertoo yli tuhannen haarahaukan päiväsumma. 300 sirovarpushaukan päivämuuttoa oli myös ilo seurata, nää oli vähissä viime vuonna, joten toivottavasti nyt havaittavat määrät enteilisivät hyvää muuttoa koko sesongille. Kvalipuolelta nähtiin 4kv-pikkukorppikotka, arokotkia yksi esiaikuinen ja kolme vanhaa lintua sekä esiaikuinen pikkukiljukotka.

Jos Shuamtassa oltiin tyytyväisiä perusvarmaan duuniin, niin Sakhalvasho tykitti uuden sivun Batumin muuttohistoriaan laskemalla 447 sininärhen päivämuuton – kaikkien aikojen päiväsumma Batumissa ja todennäköisesti myös maailmanennätys! 700 turturikyyhkyn päiväsumma kuulostaa myös kovalta kamalta tällaisina kovina ja muuttolinnuille epäedullisina aikoina.