 |
Suomessa pesivien lintulajien pesimäaikaista levinneisyyttä ja pesimäalueita selvittävä Lintuatlas aloitettiin alkuvuodesta 2022. Käynnissä oleva atlas on jo Suomen neljäs, ensimmäinen ajoittui vuosille 1974-1979, joten kovaa tahtia muuttuvasta pesimälinnustosta on tulossa hankkeen myötä uutta tärkeää tietoa.
Atlaksen perusidea ei ole muuttunut mihinkään, havaintoja kerätään edelleen koko maan kattavilta ja samoilta 10x10km ruuduilta, havaintoihin liitetään pesimävarmuusindeksi, joka kuvaa lajin pesinnän varmuutta atlasruudussa.
Havaintoja voi ilmoittaa useampaa eri väylää pitkin, lisää linkkejä ja järjestelmien ohjeita Lintuatlaksen sivuilla
- Luonnontieteellisen keskusmuseon Lajitietokeskuksen Vihko-palvelu:
- Lintuatlaslomake
- Retkilomake
- Lajitietokeskuksen Mobiilivihko-sovellus (Android, myöhemmin myös iOS)
- Lintuatlaslomake
- Retkilomake
- BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelu
- Verkkopalvel
- Tiira Nomadi -sovellus
- iNaturalist Suomi havaintopalvelun verkkopalvelu ja mobiilisovellus
Havainnot yhdistyvät ja päivittyvät automaattisesti Lintuatlaksen tulospalveluun. Lintuatlaksessa hyödynnetään myös linnustonseurannan pesimäaikaisten laskentojen tietoja (maalintujen linja- ja pistelaskennat, vesilintulaskennat, pesäkorttitiedot), rengastustietoja pesiltä ja petolintuseurannant tietoja. Linjalaskennan ja pistelaskennan ilmoituslomakkeille on myös lisätty
pesimävarmuusindeksikenttä, jolloin laskija voi siten itse tehdä
indeksitulkinnan jollekin laskentahavainnolleen.
Oleellisena uutuutena edellisiin atlaksiin on täydellisten lajilistojen ilmoittaminen, joilla saadaan tietoa myös siitä, mitä lajeja atlasretkellä ei havaittu. Tämä mahdollistaa tarkemman lajien esiintymisen ja havaittavuuden tutkimisen, ja on tärkeä lisä havaintoaineiston vertailukelpoisuuden puolesta seuraaviin atlashankkeisiin nähden. Täydellisiä lajilistoja voi silti ilmoittaa matalalla kynnyksellä, sillä yksilömääriä ei ole pakko ilmoittaa ja retki voi olla niin lyhyt tai niin pitkä kuin itselle tyypillinen linturetki onkaan. Tosin eri ruudulle siirtyessä pitää aloittaa myös uusi lista, mutta jos retkeilee saman ruudun alueella vaikka useamman päivän putkeen, voi pitää samaa listaa.
Lajilistojen ansiosta atlashavikset eivät ole enää pelkästään hajahavaintoja, vaan haviksia voi ilmoittaa samalla periaatteella kuin talvilintulaskennan tai pesimälinnuston linjalaskennan tuloksia, tosin kaikkia yksilöitä ei ole pakko ilmoittaa. Joka tapauksessa havaintojen kerääminen on listojen avulla huomattavasti systemaattisempaa.
Tällä hetkellä lajilistoja voi ilmoittaa Lajitietokeskuksen Vihko-havaintopalvelun Lintuatlaslomakkeella tai Mobiilivihkon Lintuatlaslomakkeella. Mobiilivihko on varsin kätevä siinä mielessä, että se seuraa aktiivisesti millä atlasruudulla retkeilijä liikkuu ja havaintoja voi syöttää järjestelmään koko ajan.
- Ohjeet havaintojen ilmoittamiseen
- Täydelliset lajilistat
- Pesimävarmuusindeksit
- Lintuatlaksen tulospalvelu
Vaikka Tiira ei täydellisien lajilistojen ominaisuuksia ainakaan toistaiseksi tunne, niin linnustonseurannan kannalta järkevintä olisi Vihkon käyttäminen. Lajitietokeskukseen tallennettujen havaintojen vienti Tiiraan tuskin tuottaa ongelmaa jos ne sinne haluaa, ja niin sen ainakin itse ajattelin tehdä, jotta samat havainnot varsinkin harvalukuisista ja uhanalaisista lajeista ovat myös BirdLifen käytössä. Kolmen edellisen kesän aikana tuli laskettua yhteensä noin 25 linjalaskentaa ja kaikilta niiltä vähintään ne "parhaat havikset" löysivät tiensä Tiiraan, vaikka se vähän lisätallennusta ja hevirokin kuuntelua vaati, niin eiköhän sama meno jatku nytkin =D
Vihkon Lintuatlaslomakkeen tärkeänä pointtina on tosiaan se, että listaan kirjaa myös ne lajit, jotka epätodennäköisesti eivät pesi alueella tai pesintä olisi vain mahdollinen. Eikä listan kerryttäminen samalta paikalta esimerkiksi koko pesimäkauden ajalta ole suositeltavaa, vaan useamman listan tekeminen samalta paikalta, esimerkiksi kävelylenkillä tai perusretkellä, on tärkeää kun kerätään aineistoa lajien havaittavuudesta.
Tästä tuleekin sit uutta syvyyttä neljään seuraavaan maastokauteen! Haliaksen bunkkeriltahan näkee yhteensä neljän eri ruudun alueelle ja asemalla on maapinta-alaa kahden eri ruudun alueella. Lintuatlaksen tulospalveluun on tulossa myös karttanäkymä kaikista atlasruuduista sekä päivittyvä selvitysaste, jonka avulla voi suunnitella retkiä niin Lapin kuin eteläisen Suomen vähemmälle retkeilylle jääneille kohteille.
Atlasretkeilyn ja havaintojen ilmoittamisen voi aloittaa jo nyt! Alla kuvakaappaus pikkutikan havainnoista atlaksen tulospalveluissa:
 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti