Fear of the Lark vol. II - Keski-Suomen talvilinturalli 2020

Talvilintulaskentojen jälkeen hyppy vielä kaistapäisempään touhuun. Keski-Suomen 22. talvilinturalli järjestettiin 11.1.2020, pinnakisan alueena yhdistyksen toimialue. Ossi ja Minttu majoittivat kantiksen jälleen Laukaaseen, ja oikein hyvä pohjustusilta ehdittiin pitämäänkin =D

Tukikohdasta liikkeelle hyvissä ajoin ennen aamuseitsemää. Tourulassa treffattiinTuomas ja Jirka, siitä kohti Jämsän aloituspistettä. Vielä eilen spekuloitiin että mentäiskö niin etelään ollenkaan, mut mahdollisesti tällaisen suorituksen jälkeen siellä on ensi vuonna ruuhkaa.

Meno oli levotonta jo tulomatkalla.

... ja kaikkee ne keksii =D "hallitsevat mestarit" neonvaloissa!

Ralli starttasi aamukahdeksalta, ja tiimimme ensimmäinen puolituntinen oli avuttoman hiljainen. Pari pöllöpaikkaa käytiin läpi ilman mitään tulosta. Se aamun pöllö antaa aina hyvän startin rallille, mutta nyt sitä endorfiinipiikkiä piti hakea muuaalta. Ossi nuotitti meidät Lokalahden pohjoispuolelle Kurranvuoren ja Haapakorven tuntumaan tietämälleen metsätiaisruokinnalle, ja paikalla oli tiedossa pari muutakin täkyä. Urpiainen, punatulkku ja vihervarpunen olivat aamun ensimmäisiä lajeja, ennen ruokinnan syynäämistä teime pienen kävelylenkin ja kuittasimme ensimmäisen laatulajin, kun pyy lauloi tiheässä kuusikossa. Nuotti piti!

Metsässä taapertamisen jälkeen aloitettiin ruokinnan kyttääminen, kapteeni Nokelainen siinä ensimmäinä huikkasi hömötiaisen saapuneen aamupalalle. Kuusitiainenkin nähtiin ja odoteltiin vielä hetki töyhtötiaista – heikoin tuloksin. Paluukävelyllä autolle kuulimme aamun ekan harmaapäätikan, autolla palokärjen, jossain siinä välissä myös ekat pikkukäpylinnut ja momentti tuntui tosi lupaavalta. ”Ollaan tässä vielä hetki”, ehdotin, ja Ossi jatkoi saman piharuokinnan syynäämistä. Intoitui vielä menemään metsän puolelle.

Sit huomattiin Tuomaksen kanssa kun kymmenen metrin päästä, siitä metsän reunasta ja Ossin rymistelyn seurauksena, lähti lentoon leveäsiipinen, valtavapäinen ja suuri hahmo. Mä en pystynyt järkytykseltäni sanomaan mitään, Tuomas huusi ”pöllö!" Mä olin aivan jäissä, huomasin katsovani todella suurta ja suuripäistä pöllöä, joka vastakkaisen metsän reunaa vasten lentäessään vielä koukkaa katsojiin päin. Tuomas huutaa taas: ”LAPINPÖLLÖ!” Ossi ehtii tilanteeseen vielä mukaan, ja kantis oli vartin aivan äimänä. Leveä ja typerä hymy naamalla, aivan sanattomana, joku taisi kysyä että itkenkö mä, taisin nyökkäillä. Aivan älytön havis ja eka sponde lapinpöllö itelle, saahan siinä nyt vähän herkistellä. Ja herkisteltiin vielä monta, monta kertaa rallin aikana.

Seuraava puolituntinen vierähtää Lokalahden ympäristössä. Itse lahdella kuittaamme pari hyvää lajia lisää, pyrstötiaisparven ja koiras-varpushaukan. Tikkavaellusten jälkeen keskisuomalaisilla tukkipinoilla on ollut ruokailijoita ja niin valkoselkä- kuin pohjantikkoja tuntuu olevan siellä täällä. Ajoitus on tärkeää, ja onneksi useita kohteita olisi tiedossa. Ekat tukkipinot eivät anna mitään, onneksi Jämsän rautatieaseman lastausalueella yli lentänyt pohjantikka tarjosi mahdollisuutta, joka sopivasti hyödynnettiin. Mut epäonnea oli vähän matkassa, parit pinot katsottiin pariinkin eri otteeseen ja tukkikasoja tuli kyllä jatkossakin vastaan. Ossi näki Lahdentiellä tukeilta pois tien yli lentääneen vasetin, mutta perään ei ehditty ja pinna jäi kuittaamatta. Valkoselkätikkaa, saati uusia pohjantikkoja, ei enää löytynyt.

Mut variksien liikkeitä osattiin tulkita, Jämsässä pyöriessämme hiffattiin kuusikkoa kohti syöksyilevät pari varista, ralliparkkeeraus tien varteen ja hetken odottelun jälkeen vaakut ajoivat nuoren kanahaukan lentoon. Lisää älämölöä ja ilakointia. Isolepinkäisiä oltiin tässä vaiheessa havaittu jo useita, rallin aikana nähtiin jopa kuusi eri yksilöä. Jämsänkosken suunnalta etsittiin taas fasaania, ja viime kertaisen huutoreaktion jälkeen Ossi katsoi yhden omakotitalon pihan ruokintaa ja totesi kylmän rauhallisesti ”Va fan? El fasan!” Ja siitä vasta fraasi saatiinkin!

Hahmot Lokalahden maisemissa

Viherissä havaitaan ensimmäisen kerran kilpaileva jokkue – tietenkin Sylgren, Jussila, Hartikka ja Reinikainen. Matkasimme samanaikaisesti staijipaikalle hyvähenkisen vinoilun saattelemina, mut laiturille käynyt tuuli oli kyllä kylmä. Isokoskelot olivat aivan esillä, pienen odottelun jälkeen näimme kalalokin. Kowat kourassa luovuttivat yllättäen nopeasti, ja hyvä niin, sillä saimme rauhassa jupinoida länsipuolelta Jirkan löytämästä koiras-telkästä ja pohjoispuolella kelluneesta ad-harmaalokista. Hyviä vetoja, telkkä varsinkin oli arvokas ja aikaa säästävä, nyt ei tarvii viimeisissä valoissa yrittää ehtiä Äänekoskelle!

Seuraavassa vaiheessa keskityimme Korpilahden ja Muuramen paikkoihin, ja laatua oli taas tiedossa. Tikkapaikat olivat edelleen tyhjän oloisia, mikä olikin se rallin suurin pettymys. Kärkistensalmelta spotattiin laulujoutsenet ja Härkölahdelta töyhtötiainen – joka hyvänä metsätiaispaikkana entuudestaan tunnettiinkin =D Lapintiainen pientaloalueen reunan ruokinnalta oli pohjustustietojen mukaan lupaava, mutta valitettavan tyhjää siellä paikan päällä oli. Vaan tuolle Nokelaisen tarmolle täytyy nostaa hattua, nytkin kun muu porukka jäi odottelemaan ruokinnalle saapuvia, Noksu läks korkeaan männikköön pyörimään, löysi tiaisparven, tiaisparven mukana liikkuneen puukiipijän – ja huusi ”täällä!” Ja sit saatiinkin pienen juoksypyrähdyksen jälkeen nuotteja männyn oksilla hääräävästä lapintiaisesta.

Viheri

Jyväskylään piti jättää tätä suoritusta varten paljon aikaa. Vuosi sitten oltiin maakunnan pääkaupungissa pahasti myöhässä, aika minimisuorituksella silloin vedettiinkin. Nyt oli parempi aikataulu (uhrasimme mm. Jämsänniemen kierroksen tätä varten), enemmän nähtävää ja ehkä enemmän paineita =D Kierros alkoi Nenäinniemestä, teoreettiset mahdollisuudet neljään rastaslajiin, mutta ne ilmeisimmät, eli räkätti- ja mustarastas, kirjattiin lajilistalle paikalta poistuessamme. Kuokkalanpellon järripeippoon ei kauheasti aikaa tuhlattu, mutta Halssilan mustapääkerttu ei näyttäytynyt. Eikä sen pitäny olla edes vaikea. Tikli onneksi kuitattiin, sekin jäi vain yhteen paikkaan.

Rallin keskivaihe tuntui todella raskaalta, lisää lajeja kyllä löydettiin monilla pysähdyksillä, mutta tikkapaikkojen ja parin muun nuotin pettäminen tuntui nujertavan myös kokonaisodotuksia. Kirkkopuisto oli loppurallin tunnelman kannalta ratkaisevaa, sillä varpusen lisäksi kuittasimme kirjosiipikäpylinnut (a2/2), jotka ennakkotietojen mukaan olivat yksi vaikeimmista tämän vaiheen tavoitteista. Laajavuorelta tsekattiin kaksi taviokuurnaa (ensihavainto liikkuvasta autosta helpotti pinnaamista) ja Perä-Palokan pähkinänakkeli hoitui myös, ensin lentäessä ruokinnalta pois ja kuuluihan sieltä sitä möykkääkin. Tuomas kaivoi samalta paikalta esiin peipot, ja nopeasti oltiin tavoitteissa kiinni, kahden lajin päässä vanhasta kisaennätyksestä. Ja ne pari puuttuvaa lajia olivat siellä pankissa, Palokasta suunta Laukaaseen...

Onneksi nämä nuotit pitivät. Vuodenvaihteessa löytynyt härkälintu piti hakea aivan Kirkkoniemen päädystä, ja koskikaran kuittaamisesta saatiin odotella äänihavaintoa. Mutta rallin keskivaihella utopistiseen tavoitteeseen päästiin ja purkuun suunnattiin – pöllö-öljyn voitelemina – 50 lajilla.

Purkupaikalla Tuomas toimi purun vetäjänä ja Ossi huuteli Rallideae-joukkueen ilmoittamat tulokset. Pinnakisaan osallistui yhteensä huikeat 19 joukkuetta, joista kuusi retkeili ekosarjassa. Lajeja havaittiin yhteensä 60, ässiä melko vähän, muun muassa meidän pöllö ja kanahaukka, lisäksi ainakin pikkutikka, ja merimetso. Lisäksi rallissa huudettiin punakylkirastas ja Äänekoskella talvehtiva västäräkki Tikat aiheuttivat selvästi hajontaa, kuukkeliakin ilmoiteltiin myös. Varpushaukka oli meidän lisäksi vain toisella joukkueella. Harvassa olivat myös isokäpylinnut, toisaalta isolepinkäinen tuntui olevan yllättävän hankala, ehkä niiden esiintyminen painottui maakunnan eteläisempiin osiin. Varpuspöllö oli rallin toinen pöllölaji, ja itseoikeutetusti lapinpöllö huudettiin viimeisenä – ja hieman ylättäen uutena lajina rallille. 

Aika yllättävää oli myös kolmen parhaimman tiimin lajierot, Fear of the Lark kiilasi viiden lajin marginaalin hopeasijalle, pronssia taas saatiin 44 lajilla. Ekosarjaan osallistui kuusi joukkuetta, ekosarjan kärki saavutti 13. sijan 28 lajilla. Kiitokset rallitoimikunnalle ja rallaajille! Purun jälkeen Jirka lähti kotimatkalle, Tuomaksen ja Ossin kanssa porilais-turkulais-espoolais-kokoonpanon mukana Teerenpeliin. Ja oli sekin mukavaa, vaihtaa vähän tarkemmin rallin kulkua yhden joukkueen kanssa – eikä ne huonoa seuraa ole muutenkaan.

Laukaassa vietettiin taas eeppiset ja huuruiset jälkilöylyt, seuraavana päivänä ehti viettämään mukavasti aikaa isäntäparin kanssa ennen kotiinlähtöä. Kiitos Ossi ja Minttu, sekä Jirka ja Tuomas! On todella siistiä lähteä tällaiseen tiimiin mukaan, kolme paikallista maastojyrää jäätävän kovalla paikallistuntemuksella ja tarkalla rallivisiolla.

(c) Petri Kuhno

Rallin tulokset:

1. Fear of the Lark (Aki Aintila, Jirka Lahtinen, Ossi Nokelainen ja Tuomas Syrjä) 50 lajia – 2 ässää
2. Allihuuppa (Teemu Fors, Tuomas Meriläinen ja Ohto Oksanen) 45 lajia
3. Kowat kourassa (Juho Hartikka, Henri Jussila, Ismo Reinikainen ja Ari Sylgren) 44 lajia
4. Army of Lovers (Sebastian Andrejeff, Markus Lampinen, Teppo Lehtola, Petteri Mäkelä ja Tomas Swahn) 43 lajia
5. Lautamiehet (Hannu Tammelin, Mikko Vaaherkumpu ja Onni Vaaherkumpu) 37 lajia – 1 ässä
6. THE-joukkue MKXI (Harri Högmander, Tomi Hakkari, Petri Kuhno) 37 lajia – 1 ässä
7. Dream Team (Seppo Mertanen, Kalevi Sulkava, Heikki Karhu, Juhani Kaalikoski) 35 lajia
8. Petäjävesi Team (Lauri Ijäs, Mika Lahtinen ja Eino Majaniemi) 34 lajia
9. Terveet käet (Janne Kilpimaa, Jyrki Torniainen, Tero Toivanen) 34 lajia
10. Ukkomiehet (Leo Lindroos, Keijo Vesanen, Petri Willman ja Pekka Kyllönen) 33 lajia – 1 ässä
11. Rallidae (Lauri, Heikki ja Tauno Hiekkanen) 33 lajia
12. Paineettomat (Sami Ylistö, Teero Linjama, Lea Partanen) 33 lajia
13. EKOTY (Eero Väisänen, Yrjö Tonteri, Terho Jalonen) 28 lajia – Luomusarja 1. sija
14. Outlanders (Liam Murphy, Jannis Liedtke) 25 lajia
15. Pinnapaine (Marjo Pihlaja, Matti Sissonen) 25 lajia – Luomusarja 2. sija
16. Vatian Vilske (Arto Stenroos, Ari Pirkkalainen, Ilpo Liimatainen, Timo Äijänen) 24 lajia – Luomusarja 3. sija
17. Muurame (Markku Alen, Jarmo Jokinen, Asko Mäkinen) 24 lajia – Luomusarja 4. sija
18. 3 etsivää (Sara ja Pia Högmander + Penni) 23 lajia – Luomusarja 5. sija
19. Antero & Irene (Tuomo Pihlaja, Tuija Pakarinen) 21 lajia – Luomusarja 6. sija