Sisätoimistosta päivää. Blogissa on vuoden alussa raportoitu talvilintulaskennoista, talvilinturallista ja talvisesta Jurmosta. Ei oo onneks ollu niin rankkaa, etteikö olis päiväretkillekin ehtiny!
 |
 |
Vuoden ekan talvilintulaskentasession ja kaistapäisen linturallin jälkeen paluu hieman arkisempaan menoon. Pihabongausviikonloppuna Janne Granroth kutsui kantiksen ja Kalle Mellerin vetämään kierrosta Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa perheelleen ja perhetutuille. Hipsin paikalle vajaa tunti auringonnousun jälkeen, ja Jannen kanssa fiilistellään siedettävää keliä ja koristeominapuissa ruokailevia rastaita. Lintuja on muutenkin paljon ympärillä, rastaiden lisäksi mm. tiklejä ja vihervarpusia pörrää puistossa. Ja tästä näkee hyvin Tokoinrannan puolellekin.
Yhteensä 11 osallistujan seurueella tunti ja kattava kierros puutarhassa menee nopeasti. Havikseen kirjataan 20 lajia, mm. kolme lajia lokkeja, kolme lajia vesilintuja ja Hakaniemen päällä pyörähtänyt merikotka. Puistossa sai ynnäillä tiaisia ja varpuslintuja. Mikä tärkeintä, nuorisoa oli porukassa hyvä osuus mukana ja organisaattorikin näytti olevaan fiiliksissä niin lapsien innosta kuin linnuistakin. Hyvä meno, otetaan näin ensi vuonna uudestaan!
 |
Helmikuun ekalle viikolle osunut Jurmon reissu potki pahimmat päiväretkipaineet pois. 15.2. tein vuoden ekan retken Viikkiin Epun kanssa, lauantai-aamupäivän aikana teimme strategiset pistot Fastholmaan ja Mölylän puolelle. Ja oli keväistä! Puukiipijät ja hippiäiset olivat jo intensiivisellä laulutuulella. Eka yritys Fastholman puolella antoi lähinnä ruokinnan vieressä pyörineen punakylkirastaan, kivaa talvikamaa toki sekin. Vuoronvaihto Tom Nordbladin kanssa, siirto Mölylän puolella koukkaaminen ei parempia haviksia antanut, mutta metsäympäristöt rauhoittivat. Tokalla kyttäyksellä koiras-valkoselkätikka sit näyttäyti ja mässäilimme odotetulla vuosipinnalla. Iltapäivää kohti keli muuttui vähän epämiellyttäväksi ja molemmilla taisi olla jotain viikonloppumenoja, kiva pisto kuitenkin!
 |
| Viikki tulvii |
19.2. opastin REC-tutkimusryhmän väkeä Viikkiin (samaisessa yliopiston ryhmässä mulla on lyhyt työpätkäkin). Aamupäiväretki tietenkin reitillä Herttoniemi-Majavakallio-Fastholma-Arboretum-Koetila, ja eihän tässä voi pieleen mennä. Mukana oli projektikoordinaattoria, teknistä savustajaa ja väitöskirjatyöntekijää, Hollannista Kolumbiaan. Krista Raveala tiedotti ja kommunikoi, ja kimpassa ohjattiin porukkaa läpi Vanhankaupunginlahden itäosien. Aika ajoin tuuli koetteli, mutta edellisenä lauantaina todettu keväinen meno jatkui, kun porukalle sai demota kuusitiaisen, puukiipijän, peippolintujen ja yllättäen myös peukaloisen ja punarinnan laulua - onnistuneesti talvehtineita yksilöitä. Majavatien kalliolla kuunneltiin pähkinänakkelia ja katseltiin Klobbenilla pesivää merikotkaparia. Pohjustuskierroksen nuotti myös piti, ja tämäkin porukka pääsi ihastelemaan tuttua ja värirengastettua koiras-valkoselkätikkaa. Keinumäen ruokintojen syynaamisen jälkeen vietettiin vielä hetki "kotiniityllä", ja melkoisesti laajentuneelta tulvapellolta Krista revitti sekä talvea alueella viettäneen nokivariksen että kevään ekan töyhtöhyypän! Komean lajikirjon päätteeksi kantiskin oli ihan tyytyväinen kun yhden vuodarin sai =D
 |
| (c) Krista Raveala |
 |
 |
Talven loput hajaretket menivätkin sit talvilintulaskentojen parissa. Viralan reitin kiersin 29.2., just sopivasti kun kuun lopussa eteläiseen Suomeen laskeutunut talvinen korkeapaine veteli viimeisiään. Ja valohoito teki kyllä todella hyvää, varsinkin kun ne kaikista varjostavimmat kuusikot on hakattu pois matalalla paistavan auringon tieltä (pun inteded).
Lintulajeja laskennassa yhteensä 29, hyviä määriä tietenkin tali- ja sinitaisella, mutta myös hömötiaisella (14), harmaapäätikalla (6), käpytikalla (28), urpiaisella ja keltasirkulla. Kateissa olivat vihervarpuset, viherpeipot ja tilhet, töyhtötiainenkin laahaa pohjissa (vain 2p). Laskentaa piristivät myös kolme kanahaukkaa, piekana, pyy, kaksi palokärkeä ja isokäpylintu.
 |
 |
 |
 |
| Tässä oli pyy... |
 |
| ... ja tässä piekana |
Etu-Viikin ja Länsi-Herttoniemen talvilintureittiin päästiin kiinni vasta maaliskuun puolella - ja tässä ei ollu mitään reittipinnahakuisuutta, kommunikaatiovaikeuksia vain =D Reitti nautti jälleen melkoisesta suosiosta, reitin tuntevat Valtteri Lehto ja Niko Björkell ovat jo vakiokävijöitä, uusina laskijoina puolestaan Roope Nykänen, Riku Kangasniemi ja Arttu Soukainen.
Tutun kuvion mukaan pähkinänakkeli havaittiin jo Majavakalliolta. Fastholma on edelleen reitin tärkein hotspot, ja sieltä kirjattiin laskentaan tuttu värirengastettu koiras-valkoselkätikka, harmaapäätikka, päivän ensimmäinen peukaloinen (toinen Mölylästä) ja punarinta. Fastholman risteyksessä taasen nähtiin naaras-valkoselkätikka. Isolepinkäisiä tulkitsin jälleen kaksi, yksi Purolahdella ja yksi kotiniityllä, kuten parilla edelliselläkin retkellä on näkynyt. Pelloiltakin löytyi monipuolisesti tavaraa. Keväistä lajistoa ja määrää olivat 43 kanadanhanhea, 4 merihanhea, töyhtöhyyppä, kaksi uuttu- ja sepelkyyhkyä ja kulorastas. Näistä merihanhi, töyhtöhyyppä ja sepelkyyhky olivat uusia lajeja reitille.
Hanhien lisäksi runsaina esiintyivät harmaalokki, käpytikka, naakka. varis, keltasirkku, tali- ja sinitiainen, hippiäinen, puukiipijä ja kottarainen. Kateissa olivat marjalinnut ja harvalukuisista esimerkiksi pikkutikka. Lehtopöllöä koitettiin syynätä, mutta ei onnannu. Varpunen oli laskennan positiivisin yllättäjä, reittiennätys 52 yksilöllä, keskittyneinä koetilalle sekä ekotaloalueelle.
 |
Tästä sit taas Haliakselle! Niin ja nää oli perkeleen tärkeitä juttuja kans:
 |
 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti