Maaliskuun alkupuoli sujahti vielä
talvisissa tunnelmissa, kuun puolivälissä näkyi jo pari pikkuraria
ja ennätysaikaista saapujaa. Kuun jälkipuolisko toi tullessaan
lisää kvaliteetteja ja ihka oikeita muuttosummiakin.
19.3.
Ti
Ensimmäiset paremmat muuttopäivät
vaihtuivat sumuun ja muuton vastaisiin tuuliin, joten päivän
staijit jäivät lyhyiksi eivätkä komppauksetkaan kauheasti uutta
antaneet. Vakion jälkeen kaikenlaista yleissäätöä ja -sähläystä,
mm. kiukaan vaihdon pohjustusta, puutöitä, ja mitänäitänytoli.
Haviksina mm. kulorastas 2m, tylli 1p, harmaahaikara 14 p,
peukaloinen 1p ja lehtokurppa 2p. Lajeja 35.
Lounaisrannan terapiakalliot |
20.3.
Ke
Kevätpäivän tasauksen kunniaksi
tapahtuu! Haahkoja mukavasti 400p ja 2 531m, niiden ohella
jouhisorsia 2/2 m, tukkakoskelo 22 m, merimetso 29m, kurki 2m ja
tylli 1m. Maalintupuolella tapahtuu myös, kevään uusina saapujina
hemppo ja luotokirvinen, bunkkerin ohittivat myös kesykyyhky, 4
harakkaa, pulmunen ja 21 keltasirkkua. Staijia klo 12.30 asti kunnes
lännestä puskenut saderintama hyydytti muuton. Kokeilin laskea
vielä viimeisiä haahkaparvia pihasta käsin, ja kävin myös
Länsikärjessä kuvaamassa niemen suuntaisesti muuttaneita haahkoja.
Jälki oli jopa onnistunutta. Lajeja 52!
Haahkat tuli nätisti Länsikärjen ohi |
21.3.
To
Yöllä ”superkuu” ja
pikkupakkasta, aamulla leutoa länsituulta, joka aamupäivällä
kääntyi eilisen kaltaiseksi lounaistuuleksi, klo 14 alkaen
säkkisumua tihkusateen kera. Ja kivaa oli! Haahkoja vähemmän kuin
eilen (tänään 450p 1563m) mut mukavaa lajikirjoa, kohokohtana
länsipuolelta ohittanut 17 metsähanhen parvi, jonka seasta paistoi
vaaleaselkäinen ja -siipinen yksilö – sviddu lyhytnokkahanhi ja
jakson toinen Haliaspinna! Hanhia oli muutenkin mukavasti liikkeellä,
tundrahanhia ynnäilin Haliaksen tasolla komeat 226 muuttavaa ja
vanha kevätenkka meni heittämällä rikki. Mm. lajipuhtaat 54 ja 68
yksilön parvet kirjattiin. Metsähanhia 172m ja merihanhia myös
49m. Merellä 900 allia, tukkakoskeloita 6p 47m, meren yli
hiirihaukka, 21 kurkea ja 11 töyhtöhyyppää. Gåun lahdella
lapasotka retkenpinnaksi. Maalintujenkin kevätmuutto monipuolistuu,
uusina saapujina niittykirvinen 1m, tikli 1p 5m ja nokkavarpunen 1m.
Myös kangaskiuru 4m, mustavaris 1m ja pulmunen 2m.
22.3.
Pe
Jaaaahas. Luoteistuulta sen verran
reippaasti että juuri ja juuri tarkenin vakion bunkkerilla. Aamun
tokalla jaksolla harkitsin siirtoa etelämetsän suojiin, kun
vierestä kuului ”pjy” ja bunkkerin ohi lensi tummarintainen ja
-pyrstöinen pikkulintu – lapinsirkku! Sen kunniaksi lusin loput
aamustaijista bunkkerilla, sit läksin käymään Gåulla, steppailun
jälkeen meditoin pari tuntia terassilla, kirjoitin kolumnin
Hankolehteen ja paketoin päivän kevyellä iltapäivästaijilla
tuulen tyynnyttyä; lomakkeelle ”cläpin” lisäksi kangaskiuru
4m, luotokirvinen 2m ja mustavaris 1m. Lajeja olosuhteisiin nähden
mukavat 45. Illalla asema pamahti täyteen, mantereelta saapuivat
Otso Häärä ja Eija-Leena Laiho, sekä nuorisojengin edustajina
Markukset Lampinen ja Kanninen, Olli Keskikallio ja ex-simo Tomas
Swahn. Hirvee säpinä päällä saman tien =D
Mustavariksia on näkynyt alkukevään aikana suht mukavasti |
23.3.
La
Meinas iskeä niin montaa eri
sääelementtiä kerralla samalle päivälle että ei kestä.
Enimmäkseen sumuista ja tihkusateista kera voimakkaan lounaistuulen.
Staijailtiin eteläkalliolla vaihtelevan näkyvyyden vallitessa,
mutta tulosta kuitenkin tuli: muutolla noin 700 harmaahanhea, 1600
haahkaa, 2 ristisorsaa, 32 tukkakoskeloa, ja muutama hassu haapana.
Näkyvin muutos lintutilanteessa löytyi lähempää, sillä
hetiaamusta kuulosteltiin useampaa pihassa tiksuvaa punarintaa.
Lintuja taisi saapua päivän aikana lisää, ja kun aseman aluetta
kompattiin useassa eri aallossa, saatiin lapulle lopulta 80
paikallista punarintaa – ja mä en ollu nähny aikaisemmin
maaliskuussa ensimmäistäkään! Rastasta ja hysyä yhtä lailla
mukavasti: peukaloinen 7p, rautianen 7p, mustarastas 20p, punakylki
7p, kulorastas 13p ja hippiäinen 115p. Lisäksi jouhisorsa 2p,
meriharakka 1p 2m, tylli 4p ja luotokirvinen 1p. Mage rengasti
pihasta huippuaikaisen tiltaltin! Vieläpä collybitan piirteitä...
Staijia harjoitettiin kattavasti
puolillepäivin asti, päivän ohjelmaan kuului myös asemalla
vierailleen partiolaisryhmän (Hangon meriversot -lippukunta)
opastaminen. Mage ja Tomas demosivat rengastusta ja muuta
asematoimintaa, yksi lippukunnan vetäjistä haastatteli kantista
oman opinnäytetyönsä matskua varten. Hyviä kysymyksiä ja
innostunutta porukkaa!
Aamustaijit eteläkalliolla |
Haliaksen aikaisin tiltaltti. (c) Tomas Swahn |
Iltavaloissa vielä rautiainen hypisteltäväks |
24.3.
Su
… ja seuraavaan hengenvetoon voi
todeta, että kyllä Haliaksella on ihanaa! Päivä lähti hyvällä
säpinällä käyntiin, kun pihaverkkoja avaamassa ollut Kannisen
poika spottas kotilahden päältä ardeaparvesta jalohaikaran!
Keskikallio meinas hakata ikkunan säpäleiksi innostuksen voimalla
ja kaikki halukkaat ehtivät linnun näkemään. Tämä siis ennen
aamukuutta!
Kovan länsituulen takia aamustaijit
staijailtiin etelämetsän suojista, merelläkin riitti ihmeteltävää,
mutta seruaavaa hehkutuksen aihetta saapui mantereelta, kun
niemenkärkeen lappas urakalla kulorastasta! Eka vähän ihmeteltiin
että onko se sama parvi joka tässä pyörii, mutta todettiin
lintujen jatkavan pois niemestä. Suurimmassa parvessa oli 44 lintua
ja aamun summana komeat 226 kulorastasta – kevätenkka heittämällä
rikki! Eilen rannikolle sumun takia pysähtyneet linnut jatkoivat nyt
matkaa, ja kova länsituuli ohjasi lintuja matalalla niemenkärkeen.
Retkeilyaktiviteetit jatkuivat pitkälle
iltapäivään asti, Gåu kompattiin, öljysäiliöillä käytiin ja
staijia kertyi 6h45min. Haviksia: anser-hanhet yhteensä 249m, haahka
400p 1 257m, kangaskiuru 4m, luotokirvinen 1p1m, punakylkirastas 2p
21m, tiltaltti 1 ed p, massaa eilistä vähemmän mut lajeja 64.
Jalohaikaran lisäksi kevään uusina saapujina tuulihaukka,
tundraurpiainen ja uuden saapumisennätyksen taululle lyönyt
metsäviklo. Otso, Eppu, Olli ja Markukset poistuivat, jäätiin
Tomaksen kanssa hetkeks kahdestaan kuuntelemaan Cryptopsya. Kiitos!
Eteläkalliolta etelämetsään |
Hippiäisiä on eilisen jäljiltä maastossa hyvin |
Kevään eka tuulihaukka ohittaa Tulliniemeä |
25.3.
Ma
Heikkotuulinen ja nätti aamu,
myöhemmin päivällä länsiluoteinen tuuli voimistui. Päivän
parhaimpina itään painellut naaras-punasotka ja pihan yli muuttanut
lapinsirkku. Lisäksi luotokirvinen 3m, kurki 178m, haahka 1713m 850p
ja rautiainen 3m 5p. Verkosta tuli norjalaisella renkaalla koristeltu
hippiäinen. Staijia 8h ja lajeja 65, tähän mennessä kevään
paras määrä. Jonne von Hertzen illalla asemalle.
Skouppaamisen harjoittelua, kohteena kanahaukka |
26.3.
Ti
Upee päivä! Pikkupakkasta, tyyni aamu
ja valoa. Luoteistuuli virisi vasta puoliltapäivin ja muutolla meni
monipuolisesti lajistoa, parhaimpana itäisiin ilmansuuntiin
muuttanut kapustarinta kovin keväisesti huudellen. Staijia klo 13.30
asti, haviksina myös ristisorsa 3p, haahka 1 100p 1 128m, kanahaukka
1p, hiirihaukka 1m, kurki 101m, kangaskiuru 1m, luotokirvinen 1m,
pulmunen 16m, mustavaris 1m ja nokkavarpunen 1m. Paikallisina
käpytikka, peukaloinen 4p, rautiainen 2p, punarinta 20p, laulurastas
2p, punakylki 7p, renkaaton tiltaltti jne… Bunkkerilla kevään eka
rantakäärme!
Myöhäisiltapäivästä päätin
lähteä länsi- ja eteläkärjen kautta Gåulle. Huikkasin pihalla
kuvauskojua kyhäävälle Jonnelle että ”soitan sit kun jotain
löytyy”. En oikeastaan ehtiny länsikärjen keskiosia pidemmälle
kun äkkiä aivan vierestä rupes kuulumaan epämääräistä möykkää
ja outoa rähinää, ja pyhä perkele sentään, parin metrin päässä
keskellä kaltsia makasi keskenkasvuinen harmaahylje! Meni tovi ennen
kuin tajusin mistä tässä on kyse, mutta kaveri otti tilanteen aika
lunkisti. Hälytin Jonnen paikalle, läksin takas hakemaan omaa
kameraa ja Tomaskin saatiin hereille tätä symppistä ihmettelemään.
Kuvattiin ja hihiteltiin. Fotosession alussa länsikärjen yli muutti
vuorihemppo länteen. Jonne meni vielä iltavaloilla paikalle ja
kuutti osasi onneksi poistua omin avuin mereen. Sit tehtiin Tomaksen
kanssa iltaretki Gåulle ja täydennettiin päivän lajikirjoa
lehtokurpalla, taivaanvuohella ja meriharakalla. Lajeja yhteensä 70
ja Haliaskonkeri Aatu saapui parin päivän retkelle. Melkosta.
27.3.
Ke
Taas sanoinkuvailemattoman kaunis aamu,
meri rasvatyyni ja horisontti skarpimpi kuin ikinä. Auringon
noustessa oli hyvä laskea mereltä mm. 2 400 haahkaa, 1300 allia, 11
haapanaa, 5 riskilää (joista 2 juhlapukuista), 33 tukkakoskeloa, 16
mustalintua ja 5 pilkkasiipeä. Aamun aikana kuultiin peipon,
peukaloisen, punarinnan ja kulorastaan laulua. Ihanaa. Vakion jälkeen
alkoi kevyt lounaispuhallus, käynnistäen haahkamuuton, jotka
jatkuikin sit pitkälle iltapäivään asti melko tasaisena, saldona
lopulta 7 694 muuttavaa haahkaa. Päivän kruunasi kaakkuri, lisäksi
nähtiin muutolla 2 määrittämätöntä gaviaa, 50 tukkakoskeloa ja
79 merimetsoa. Nähtiin myös teeri 1/1 p, ristisorsa 2p, haapana 11p
2m, taivaanvuohi 1p, luotokirvinen 1p, peukaloinen 4p, rautiainen 3p,
ja nokkavarpunen 1m. Jonne poistui puoliltapäivin kohti Kingston
Wall -keikan soundcheckia. Staijia 10h15 min ja lajeja 67.
Tämä onkin sit vähän valitettavampaa. Kerta jos toinenkin
saadaan huomauttaa päiväretkeläsille, että särkkä ei kuulu
luontopolun kohteisiin.
|
28.3.
To
Kevään lämpimin päivä. Tulliniemen
maksimi oli kai +4 mut tuntui auringon porottaessa lämpimämmältä,
ja rantakärmeksetkin oli sen huomannu. Tuuli lounaassa, mutta muutto
melko rauhallista. Mut leppoisaa oli bunkkerilla seisoskella: haahka
1 734 m 1 900p, tukkakoskelo 77m 14p, merimetso 144m, kangaskiuru 7m,
luotokirvisiä jopa 5m ja hemppo 28m. Aamulla pulisi teeri, ja
haahkan mouruntaa kuului ensimmäisen kerran tänä keväänä.
Lajeja 66. Iltasella asemalle Aksu Lehikoinen kahden
tutkimusharjoittelijan kanssa, Veronica Nanni Italiasta ja Abel
Souriau Ranskasta.
29.3.
Pe
Eilistä voimakkaampaa länsilounaista
tuulta, vissiin aavistuksen väärästä suunnasta kun sitä
supermegalomaanista lintupäivää ei sit saatukaan. Jotain
kuitenkin: merihanhi 33m, haahka 1 627m, mustalintu 11m, pilkkasiipi
33m, uivelo 3m, tukkakoskelo 12p 20m, merimetso 41m, kurki 97m,
meriharakka 2p 7m, pikkutikka 1p, kangaskiuru 2m, luotokirvinen 1p
4m, kulorastas 27m, kottarainen 44m, peippoja jopa 300m, järri 1p 1m
ja hemppo 19m. Bunkkerilla hyvää häröilyä, Gåun ruovikossa
nähtiin erilaisen ristin tie ja saunarannassa lumitaiteilija
Lehikoisen loihtimat valkoiset haahkat, eli tunnelman puolesta oli
kova meno. Lajeja 58.
Aksu, Veronica ja Albin poistuivat
iltapäivällä, jonka jälkeen sisätiloissa raikasivat Motörhead
ja Tomaksen röyhtäisyt. Vaihdossa asemalle Vilppu Välimäki,
Markus Lampinen ja Minna Koukku.
"Turn the cross upside down!" Heti kun pitää
ruveta pelleilemään niin totta kai se dokumentoidaan...
(c) Aksu
|
Valkoiset haahkat Haliaksella |
30.3.
La
Lintupäivä! Toisille enemmän,
toisille vähemmän =D
Aamunpuoleinen oli yksi jakson
upeimmista. Peipot, rautiaiset ja kulorastaat lauloivat ja
meriharakoiden metakka raikasi saaristossa. Haahkaa lappas mukavasti
ja Vilpun esittämä toive oikean haahkaparven laskemisesta muodostui
vakion ekan tunnin aikana vitsiksi, jota Tomas pariin otteeseen
toisteli. Sit kuitenkin kävi niin, että skannatessani kiikareilla
lounaisiin ilmansuuntiin, muutti Kistskärin edestä kyhmyhaahka
länteen haahkaparven mukana. Tarkoituksenani oli sanoa että
”Vilppu, nyt olis syytä katsoa tuo haahkaparvi”, mutta puheeni
taisi olla selkeän nuotituksen sijaan epämääräistä mongerrusta.
Onneksi Tomas ja Vilppu hiffasivat mistä on kyse ja ex-sivarin huuto
varmisti että Magekin heräs =D ja kaikki ehtivät näkemään
linnun. ”Specta” putosi kauas länsipuolelle ja toiveissa oli,
että myöhemmin päivällä paikalle saapuva Tringan retkue näkisi
linnun.
Aamustaiji keskeytyykin siihen, kun
bussilastillinen tringalaisia pamahtaa aseman pihaan. Kantahämäläinen
pitää porukalle suullisen alustuksen aseman toimintaan, vastailen
kysymyksiin, ja monologin lomasta oppaana toiminut Teemu Sirkkala
spottaa muuttavan västäräkin. Sekös kannustaa porukkaa
eteläkalliolle staijihommiin, ja sinne päädyn minäkin, höpisemään
milloin mistäkin; muutosta, lajintuntemuksesta, haahkojen
pesimäbiologiasta ja naaraiden kuolleisuudesta,
merikotka-minkki-saaristolinnusto-dynamiikasta, Haliaksen ystävistä
ja vähän elämästäkin. Sovittiin, että porukka pääsee
bunkkerille pienissä erissä, ja retken nuorimman osallistujan
kanssa käytiin katsomassa kyitä aseman pihalla. Samalla Tomas
spottaa kaukaa koillispuolelta etääntyvän jalohaikaran – sillä
haviksella ei kauheasti mässäilty, joten en mä lähtenyt
kohkaamaankaan.
Intensiivinen nelituntinen hujahtaa
helkkarin nopeasti, kotimatkalle suuntaa onnellisen oloinen
retkiporukka ja muutama uusi aseman tukija. Mutta sit opastuksen
jälkeen tapahtuu jotain sellaista, pahinta mitä tällaiselle
Haliaspinnoja laskevalle noviisille voi tapahtua. Opastussirkuksen
jälkeen tahtoo vähän väsymys painaa, pää ei toimi ja termari
tarvii täydennystä. Painun alas asemalle, mutta kännykkä jää
ylös bunkkerille. Jotain mä jään sinne sisätiloihin piipertämään
ja vihdoin tajuan käydä hakemassa pihan pöydältä turisteja
varten jätetyn vieraskirjan sisätiloihin. Ja samalla kun pääsen
ulos, niin bunkkerilta kuuluu hirveetä möykkää.
”Akiiiii!”
(Pää painuu sekunniksi kumaraan ja
totean itselleni, että voi heeeeelvetti siellä menee varmaan
avosetti.)
– ”Mitä!?”
”Avosetti!”
No niin. Saappaat jalkaan ja hirveetä
ravia mäkeä ylös bunkkerille. Kunto kyllä loppuu kesken kun en oo
urheillu yli puoleen vuoteen. Näkyy edelleen kun ehdin portaille,
mutta kaukana. Mut sit Vilppu hukkaa linnun, Mage on kadottanut jo
aikaa sitten, mutta Tomaksella on lintu vielä hallussa. Ainoo vaan
että Tomas on mua päätä pidempi. Mitä tehdään, mä en yllä.
Nyt on jo kiire kun lintu on katoamassa väreilyyn. ”Hei, laske
sitä jalustan keskiputkea tosta kahvasta.” No eihän siitä mitään
tullu kun putki tärisee ja sit lintu ainakin katoaa. Olis pitäny
ottaa jakkara alle (LotR-viittaus, ”haenko mä sulle laatikon”).
Pikkasen harmitti, ja harmitti muitakin, joskin Mage sit ihan
syystäkin hekumoi et olipa kiva poimia itätaivaalta muuttava
avosetti. Ja hyvät naurut me siitä sit lopulta saatiin et millasta
sähellystä tää touhu oli, kun kolmesta tyypistä kaks hukkaa
linnun ja sit pitää sen jalustan kanssa ruveta säätämään =D
mut hei, näitä tulee vielä ja sit se on vielä komeempi juttu
nähdä!
Ihan sama mitä tuli nuijattua, päivä
oli linnustolliselta ja sosiaaliselta anniltaan erinomainen. Muita
päivän haviksia olivat koiras-ampuhaukka, tuhkaselkälokki, 3
valkoposkihanhea, 78 kurkea, 4 luotokirvistä, 6 kangaskiurua, 20
punarintaa, pari peukaloista, tiltaltti, 3 mustavarista. Merellä
haahka 1 500p 2 540m, alli 800p, mustalintu 26m, pilkkasiipi 50m, ja
tukkakoskelo 15p 156m (kevään päämuutto!?), riskilä 3m.. Siitä
riitti havainnoijille ja päiväretkeiläisillekin nähtävää.
Tomaksen skouppaaman videon kuvakaappaus avosetistä - komeaa!
|
31.3.
Su
”Rarinen keli” kuului sanottavan
tänään useampaan otteeseen. Aamulla länsituulta ja tihkusadetta,
kipitin vakiolle 10 minuuttia etuajassa ja aamun viidennen
haahkaparven mukana meni jumalaare kyhmyhaahka, tällä kertaa itään.
Staijia vain 2h30 min kun lännestä nousi sumu, mutta siihen mahtui
spectabilixen lisäksi 1 431 haahkaa, 48 mustalintua (+51p), 10
uiveloa, kaakkuri, 9 meriharakkaa, 2 mustavarista ja 5 pulmusta.
Itäpuolella kellui silkkiuikku. Staijien jälkeen kuvattiin
vaihtoehtoinen tulkinta eräälle Pulp Fictionin kuuluisalle
kohtaukselle, kohokohtana kädet selän taakse sidottuna ja ananas
suussa tuolilla istuva Lampinen. Sit Gåun retki. Meno oli lepposaa
Gåbille asti, kunnes Minna erehtyi kehaisemaan että ihan kuin
näkyvyys olis kohenemassa. Siitä hyvästä loppuretken ajan satoi
räntää niin maan saatanasti. Lisäksi Gåun lahden ruovikkoa
raivokkaasti kompannut Vilppu putos polviaan myöten johonkin
polunmuotoiseen syvänteeseen. Lintuja oli kuitenkin mukavasti
maastossa: peukaloinen 3p, rautiainen 28p, punarinta 14p, mustarastas
26p, ja peippo 110p. Vilppu, Tomas, Mage ja Minna poistuivat, jäätiin
eilen saapuneen Jari Laitaslon kanssa kahdestaan ja sit Jary perkele
meni ja rengasti pihalta nokkavarpusen! Ihana +2kv n. Lajeja
puolivälipäivälle (??) mukavat 65 ja ajoissa nukkumaan…
Ei tää oo vielä niin paha... |
Koppanokat kimppakuvassa, vähän paremmassa valossa ja
paremmalla kameralla. (C) Jari Laitasalo |