 |
 |
Miten sitä päätyikään Ahvenanmaalle kokonaiseksi kuukaudeksi...
Maanantaina 4.4. iski aikainen herätys, kun piti ehtiä Turun satamaan ennätysaikaisin - aamuseitsemäksi! Ilmeisesti Viking Linen sijaan yliopisto suosii aikaisemmin kulkevaa Silja Linea. Anyway, vietän koko huhtikuun Ahvenanmaalla Susun väitöskirjaprojektia avustaen - puuha on jo sinällään hauskaa, töiden ohella irtoaa varmasti lintuhavaintojakin, täsmäretkille pitää myös raivata tilaa ja ensimmäiselle työviikolle osui jo raportoitu Symbioosin Ahvisralli.
Tavallaan työprofiili muistuttaa täpläverkkoperhosen kevätkaroituksen (katso 2012 ja 2014) laajennettua protokollaa: elinympäristölaikuilla keskitytään enemmän toukkapesien ympäristön ja itse laikkujen mikroilmastoon, ravintokasvien saatavuuteen, toukkien kasvu- ja kehitysvauhtiin ja ryhmittymiseen suhteessa talvipesään. Meillä on kymmenisen ennalta valittua laikkua pitkin pääsaaria, joita kolutaan mahdollisimman systemaattisesti läpi.
Mitäs mitäs. Menopäivänä ei työvalmistelujen takia kannella staijattu. Laivasta lähdettiin "alustamaan" (etsimään talven yli selviytyneet pesät ja laittamaan lämpötilaa ja ilmankosteutta mittaavat dataloggerit pesien viereen) yhdet laikut Lemlandissa ja Jomalassa. Rautiainen vuodenpinnaksi. Tässä vaiheessa kehtaa mainita, että majoitumme Husön biologisella asemalla, keskellä saarivaltion idylliä, ja sopivasti meitä tervehti aseman pihalla nokkavarpunen.
 |
 |
5.4. koitui yli neljätoistatuntiseksi työpäiväksi, lähdimme liikkellee aikaisin aamusta ja saavuimme auringon laskettua. Hommaa sotkivat Ahvenanmaan yli kulkeneet sadekuurot, joka ei tee näistäkään teknologiariippuvaisista maastotöistä yhtään helpompia. Melkoista hämminkiä aiheuttivat myös eri tulkinnat pesien sijainnista maastossa kuin annetussa taustamateriaalissa. ("Miten ihmeessä kolmella toisistaan riippumattomalla taholla voi olla niin eri tulkinnat näiden talvipesien sijainnista?") Kiroilinko minä? Ehkä. Lintuja piisasi jokunen; Eckerön Skagissa yksi palokärki metelöi reviiristään varmaan parin tunnin ajan. Isokäpylintuja tuntuu olevan kaikkialla. Vuodenpinnoiksi ruskosuohaukka, kapustarinta ja järripeippo Hammarlandin Postasta. Jo toden totta, Saltvikin suunnalla ahkeroitiin kaksi laikkua iltahämärissä, viimeisiltä paikoilta etsittiin toukkia kännykän taskulampun valossa! Husön asemalle kuului päivän päätteeksi sarvipöllö!
 |
| Mikä tää on? Ratamoverkkoperhonen? |
 |
| Nää mä tunnen. |
6.4. eikä meno helpotu. Susu halusi asentaa maastoon lisää loggereita (joka on talven aikana koituneet tappiot huomioon ottaen kaikin puolin järkevää), mutta puoliltapäivin saapuvaksi ennustettu sade tarkoitti eilisen päälle aikaista herätystä. Maastotyöfiilis tässä todellakin tulee, neuroottisen väsymyksen kanssa. Viimeiseltä alustetulta laikulta vuodenpinnoiksi metsäviklo ja peukaloinen, paluumatkalla ynnäilen Saltvikin Näsin pelloilta 96 metsähanhen parven. Iltapäivästä kävimme Maarianhaminan Thai Orchid-ravintolassa syömässä ja kauppakierroksella.
 |
| Husön toimisto. |
7.4. saman kaavan mukaan, aamun aikana tehtiin toista toukkien laskentakierrosta ja iltapäiväksi kotiin pahimpia sateita pitelemään. 8.4. aloiteltiin toukkien lämpötilojen mittauksia, ja päivän kierros kattoikin suuremman osan laikuista. Töistä suoraan huvitteluihin, kun klo 14.50 Susu pudotti mut Godbyn Idrottscenterille...
... ja heti rallia seuraavana sunnuntaina töihin. 10.4. sain toipumisaikaa vain puolillepäiville asti, kun Atte ja Joona vastaavasti heittivät mut pomoni luokse. Toukkien lämpötilamittaukset Jomalasta, Godbystä ja Saltvikista, joten hyvin siinä kerääntyi yli yhdeksän tunnin päivä. Onneksi ulkona pysyy herkemmin hereillä =)
 |
 |
Rallin jälkeiset päivät (10.-13.4.) olivat melkoista kenttätyöidylliä; aurinkoista ja paikka paikoin älyttömän lämmintä, toukat täydessä vauhdissa, siinä samalla on hyvä fiilistellä lähellä pyöriviä - ja kuuluvia! - merikotkia sekä paikallisia maisemaidyllejä. Haviksiakin kertyi, vähemmän yllättäen sellaisista lajeista joita ei Ahvisrallissa nähty; mustavaris raakkui Saltvikin laikun yllä, työpisteille kuului myös summattuna 2 harmaapäätikkaa, ja kävimme iltakävelyllä Husön pohjoispuolella varmistamassa, että Ne Uskottomat olivat määrittäneet helmipöllön oikein ;) vaikee sanoo kun ei kuultu puputusta, mutta kuultiin kutsuääniä!
Tällä pätkällä tehtiin ensimmäiset punnitukset yli kymmenen toukan ryhmille ja aloitimme myös lämpötiladatan keräämisen; yksi päivä vietettiin kokonaan Saltvikin laikuilla ja toinen Godbyssä, kun mittasimme päivän kuluessa toukkaryhmien lämpötiloja noin tunnin välein. Josko niin saisi konkreettisemmin selvää paahteisuuden ja mikroilmaston vaikutuksesta toukkien kehitysvauhtiin.
 |
| Rallin jälkeen aikuistalvehtijat aloittivat lennon. Kuvassa herukkaperhonen. |
 |
 |
| Toukkaryhmän lämpötilan mittausta. |
 |
| ... ja punnitsemista. Kylmälaukku on maasto-oloissa yllättävän kätevä, erityisesti herkän mikrovaa'an kanssa. |
 |
| Toukat eppariin... |
 |
| ... ja eppari puntariin. |
 |
| Välillä pitää käydä paijjaamassa heppoja... |
 |
| ... ja nauttia aurinkoisen työpäivän päätteeksi pienet sievät. Kuvassa myös cinxian toukkia. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti