Vuoden viimeiset

9.12.

Ekaa kertaa linturetkellä kolmeen viikkoo, kiitos Epun, kun pyysi retkiseuraksi. Liikkeelle klo 9.45 Puistolasta ja siitä Porvooseen. Otettiin ensimmäiseksi kohteeksi Emäsalon kärki ja tunti meristaijia. Haviksia ei kertynyt, mutta noin 17m/s voimalla puhaltanut lounaistuuli nostatti komeita aaltoja rannoille ja valoa riitti, merenrantainen tunnelma oli retken ehdoton kohokohta ja aivan varmasti matkan arvoinen.

Loput lyhyestä valoisasta ajasta käytettiin tsekkaamalla PSLY:n yhdistysruokinta Tolkkisista ja kiertelemällä kaupungin pohjoispuolen peltoja. Uusikrouvissa nähtiin hiirihaukka ja Tamminiemessä isolepinkäinen, ja todettiin että on se peltopyy vaikea havaita alkutalvesta jos ei oo tarkempaa paikkaa tiedossa =D


21.12.

Epun kanssa uudelleen liikkeelle, tällä kertaa Viikkiin koluamaan Vanhankaupunginlahden länsireunan metsiä. Kivinokan lavalta käsin havaittiin 7 pajusirkkua ja pari timalia, Fastholman kärjessä kolme timalia lisää, Keinumäellä koiras-varpushaukka ja neljän kirjosiipikäpylinnun parvi. Juttua riitti enemmän kuin lintuja, ja hyvä niin, tiaisia ehtii laskemaan sitten joulupyhien jälkeen.

Illalla sitten legendaarisen Nosturin kuoppajaisiin. Eräs Tulliniemen luontopolulta tuttu kitaristi luotsasi kyllä hyvät iltamat!

25.12.

Viralan/Hyvikkälän talvilintulaskenta. Maassa kevyt ja tuore lumiharso, utuista ja näkyvyyttä alle 500m. Leutoa, ruokinnan tyhjillään, mutta metsissä riitti lintuja. Päivän suurimmassa tiaisparvessa oli mukana yli 70 lintua, mukaanlukien 12 pyrstäriä ja töyhtis. Talitiainen, sinitiainen, ja tikli (a23) löivät uudet reittiennätykset, myös hippiäisiä oli runsaasti, kaikkea muuta olikin sit paljon vähemmän kuin normaalisti. Lajistoa kuitenkin monipuolisesti, 26 lajia melkein sivusi reitin talvilaskentojen ennätystä. Myllykylällä hemppo löysi tiensä pieneen keltasirkkuparveen, Lintumäentien varrelta lehahti kaksi pyytä, Järventaustantien varrelta löytyi niin isolepinkäinen kuin hiirihaukkakin.

Mut Metsämaantien tiaismetsät oli vedetty matalaks, metsätien varrelle oli ilmestynyt noin kilometrin mitalle uutta raiskiota. Joo, lintuja havaitsee edelleen siitä paikoin lähellä olevasta metsänreunasta, vaan olisi silti mukavampi kävellä siellä kuusikossa. Mutta tätä tää kai on, oonko mä joskus aikaisemminkin manannu sitä että ihmiskunta ei ansaitse pelastusta...

 31.12.

Vuoden viimeinen linturetki ja talvilintulaskenta reitillä 38. Ajoittaisia auringonpilkahduksia, melko kovaa luoteistuulta. Ja leudon talven vaikutuksen huomaa, lajeja laskennassa 40, eli lajirunsain keskitalven laskenta tällä reitillä. Runsausennätykset sinitiaisella (131p) ja vihervarpusella (377p), ja kivasti uusina lajeina reitille kirjosiipikäpylintu (a5p Keinumäki) ja hiirihaukka (NW lahden yli). Piristäviä juttuja myös kanadanhanhi 39p, isolepinkäinen 1p, pähkinänakkeli 1p (Fastholma), mukavia määriä myös puukiipijällä (8p), mustarastaalla (61p) ja punakylkirastaalla (11p). Purolahden lavan tuntumassa tuli vastaan Mikko Putkonen! =D Eli oikein leppoisa kierros, mitä tää perinteinen keskitalven flunssa hieman hidastaa.

Lintuvuosi 2019 päättyy 258 vuodenpinnaan, joka on henk.koht. ennätys. Näistä vain seitsemän on bongattuja, ja 251 spondevuodaria lienee aikojen tilastoissa hopeasija. Mut ensi vuonna mennään yhtä isosti. Kiitos Halias, kiitos Tringa, kiitos lukijat. Hyviä haviksia vuodelle 2020!

Halias, marraskuu 2019 - Loppusyksyn valoja, kontrasteja ja tunnelmia

Syyskausi päätökseen.

1.11.

Pe

Marraskuu avattu, tuuli vaihteeksi luoteesta mutta aurinkoa onneksi saatiin, joten bunkkerilla tarkeni yhteensä 5h30min. Retkeilyn ohella käytiin kaupoilla ja uusi kuhilas on nousemassa pihalle edellisen tilalle. Lajidiversiteettiä aika niukasti, vain 58 taksonia, mutta viihdykettä ja fiilistä nostattivat lukuisat, suuret ja niemenkärjen kautta koukanneet lukuisat tilhiparvet (600p 3 598m, suurin parvi 1 200 lintua) sekä Mikolan spottaama koiras-virtavästäräkki, ensin Inren päältä länsikärkeen ja myöhemmin länsikärjen yli kaakkoon. Tikoista jälleen harmaapäätikka 1p 1m, palokärki 4m ja pikkutikka 2p 4m, lisäksi kirjosiipikäpylintu 1m, ampuhaukka 1m ja jänkäkurppa 1p. Jari veks, tilalle Mage Lampinen ja Joonatan Toivanen. Huudon jälkeen soi irkkupunkki, mörköooppera ja muumisoundtrack.

2.11.

La

Tujua etelätuulta ja yläpilviä, pahimmilta sateilta onneksi vältyttiin. Staijia kaksituntisen vakion verran bunkkerilla ja ylimääräinen tunti eteläkalliolla. Staijin jälkeen puutöitä (Jarin urakan jäljiltä rungot pilkottu klapeiksi ja pinottu), Gåun komppausta, Vilma tuurasi verkoilla ja rengasti upean nuoren genakoiraan. Lajeja yhteensä 54, mainitaan erikseen vielä allit 3 500p sekä edelleen kärjen ympäristössä pyörivä virtavästäräkki. Saunan jälkeen petoverkot pyyntiin, mutta yö jäi pöllöttömäksi.

Lähtö

Sinne män

3.11.

Su

Eilisestä toipuminen oli ilmeisen hidasta, lauantain päivyriteksti kirjoitettu aamukahdeksalta eikä kolmelta aamuyöllä, vähän heikotti eikä päässä tahtonut veri kiertää, mutta hyvän seuran ja fysioterapeutin avulla (kiitos Vilma!) siitä selvisi....

Asiaan! Olosuhteet tarjosivat tänään lintupäivää, kun taivaanrannassa näkyi kevyttä utua, taivas oli puolipilvinen ja koillisesta kävi vain kevyt henkäys. Lajeja edellisiin niukempiin päiviin verrattuna 63, parhaimpina kauas etelään suunnannut virtavästäräkki, vakion jälkeen läntisiin lentänyt tunturikiuru, kaksi niemestä poistunutta valkoselkätikkaa sekä paikallinen haarapääsky, joka niemen ympärillä pyöriessään huudettiin muutolle varmaan kahdeksan kertaa. Haviksina myös harmaahaikara 19p, kuikka 1p, riskilä 1p, harmaapäätikka 2m 1p, pikkutikka 1m 1p, palokärki 2m, pohjantikka 1m eli tikkameno jatkuu edelleen. Massoina taas tilhi 800p 3533m. Aleksi, Vilma, Mage ja Joonatan poistuivat, alkuillasta Gåun retki, sit tässä menee muutama ilta ennen seuraavia saapujia. Sen kunniaksi vähän mörköoopperaa: Snake Pit Mating Frenzy!

4.11.

Ma

Upea loppusyksyn päivä, tuulta koillisesta, eteläpuolella auringon peittänyt pilviharso, pohjoisessa pilvetöntä, kuulasta ja kylmää valoa. Staijia 3h30min, iltapäivästä niemen kiertelyä, tunti ennen auringonlaskua sisätoimistoon. Laatuna kärjen tuntumassa paikallisena pyörivä virtavästäräkki ja vakion jälkipuoliskolla niemeen saapunut naaras-valkoselkätikka, massoina tilhi 500p 3 312m (taas hienoja parvia bunkkerin ympärillä), vihervarpunen 150p 718m ja punatulkku 45p 227m, diversiteettinä uivelo n-puk p, hiirihaukka 8m, piekana 3m, jänkäkurppa 2p (yksi kotilahden pohjukassa ja toinen Gåulla), riskilä 1p, kangaskiuru 2m ja pulmunen 1m. Lajeja 58.

5.11.

Ti

Askel kärsimysornitologiaan, askel vapauteen. Koillistuulta 13m/s, pikkupakkasta, maanpinta kuurassa ja rannat ohuen jään peitossa. Pudotusta laji- ja yksilömäärissä kuten säätyyppiin ja ajankohtaan sopii. Eilisestä parempina lukuina aamustaijin laulujoutsen 62m, kanadanhahi 180m ja merimetso 71m. Lisäksi kanahaukka 1p1m, piekana 1m, palokärki 1m. Tilhi 200p 1491m, peukaloinen 1p, punatulkku 25p 76m ja pulmunen 1m. Lajeja 44.

6.11.

Ke

Koillisvirtaus jatkuu, tosin lajistossa havaittavissa muutosta pirteämpään suuntaan. Aamustaijia 3h, kierros niemellä ja gåu, parhaimpina vakiolla muuttanut kirjosiipikäpylintu ja länsikärjen eteläpuolen rannalta noussut huuhkaja, joka löytyi uudelleen fillarivajalta ja siirtyi Uddgrundetille. Lisäksi teeri /1p, harmaahaikara a19p itäpuolella, kanahaukka 1p 4m, varpushaukka 4m, hiirihaukka 2m, palokärki 1m, pikkutikka 1m, kangaskiuru 1m, tilhi 2p 722m (hiipuuko tilhien meno?), lajeja yhteensä 49. Päivän päätteeksi sauna, ja ex-sivari Tomas saapui asemalle pitkälle viikonloppuredulle.

"Tonne se meni!" =D

7.11.

To

Yöllä satoi kevyt lumipeite niemeen, sitä toivoi taas säänmuutoksen laittavan lintua liikkeelle, mutta aika tappavan hiljainen vakio oli. Havikseen jokunen räksä- ja tilhiparvi, mainittavimpana kahden uivelon, yhden tukkakoskelon ja yhden isokoskelon sekaparvi. Pimeääkin alkaa olemaan, ainakin näin paksun pilvipeiton alla, onneksi maan lumipeitteestä sai vähän valoa. Komppauskierroksellakin oli kara ja kuuran esiin ajama rarihysy mielessä, vaan tyytyminen oli Gåun särkän tyveltä löytyneeseen kiuruun. Mut ei auta valittaa, kun marrasretkeily osaa olla sen verran tunnelmallista. Tomas löi aamulla ”kaikki auki” ja suurin duuni osui pihaan, kun talvi ajoi lintua ruokinnalle, rengastuspuolella yhteensä yli 80 käsittelyä, joista 47 tinttikontrolleja, kärjen verkoista vain kolme lintua. Muita haviksia: laulujoutsen 23p, haapana 1p, lapasotka 1p, haahka 1p, pilkkasiipi 2p 4m, kanahaukka 1p, kotilahden ja Gåun väliä sahannut töyhtöhyyppä, palokärki 1m (tuli Russaröstä), tilhi 50p 749m, punakylkirastas 5p, lajeja yhteensä 47.

8.11.

Pe

Lämpötila kääntyi plusan puolelle ja lumipeite katosi. Tuuli pysyi myös maltillisena, eli oivaa retkisäätä koko päivän. Miinuksen puolelle tässä silti jäätiin ja pahasti, osattiin määrittää koiras-valkoselkätikka, kaksi mustapääkerttua, 800 räkättirastasta ja jänkäkurppa, sit sitä Kalskärin tyveltä Inrelle lähtenyttä pikkulintua ei osattu määrittää. Tomas sen potkas, kuuli jonkun ihmeellisen ”tsi”-äänen, mä näin sen lentävän salmen yli ja näytti tasaharmaalta ”laulurastasta pienemmältä” pikkulinnulta. Arvatkaa vaan löydettiinkö uudelleen? Manattuja fraaseja mm. ”joku kova”, ”perkeleen kerttuli varmaan” ja ”sit kun mä käyn retkellä Kamtshatkassa tai Alaskassa niin sit välähtää”. Minkäs teet. Lajeja 49. Markukset Lampinen ja Kanninen asemalle, illalla kauden päättäjäiset vol I – Pure Evil and Hate!

Näitä riittää ja hyvä niin!

9.11.

La

Huh hellettä, lämpötila tasaisesti +8 asteen tuntumassa ja tuuli kaakosta. Havainnoijilla vähän kohmeinen olo eilisen jäljiltä, mutta vakiot ja rutiinit suoritettiin, sitä jaksoi jopa kompata luontopolun alun viereisen rannan, ja lopulta kasassa oli marraskuuhun nähden mukavat 56 lajia, parhaimpina kärjen tuntumassa useaan otteeseen pyörinyt virtavästäräkki (tällä kertaa n-puk) ja kaksi paikallista naaras-valkoselkätikkaa (renkaallinen ja renkaaton), ja Magen rengastama itäisen näköinen tiltaltti (aika lähellä trististä mut huono siipikaavio ja keltaista silmän päällä). Lisäksi kuikka 1m, jänkäkurppa 1p, pikkutikka 1m, västäräkki 1p, maastossa myös useampi peukaloinen. Ulkona oltiin taas koko valoisa aika, mut mitään kovempaa saati eilistä Kalskärin mysteeripikkulintua ei nähty.

Kantis sai silti oikein isosta halosta päähän, kun aamun ekaa valkoselkätikkaa naisvankiloilla ihmetellessäni polulla osui vastaan Insomniumin ja Omnium Gatherumin kitaristi Markus Vanhala, vaimonsa Annin kanssa. Näkivät vasetin, fani fanitti ja melodeath-maestro oli vähän hämillään (”mitä, eturivissä...”), ihmeteltiin hienoa tapaamista molemmin puolin ja pariskunta buukkasi ensi vuodeksi opastuksen. Haliaksen maine yltää nyt suomalaisen melodeathmetallin kovimpaan kärkeen ja tää oli minulle tositositositärkeä juttu, tärkeämpi kuin tämä teksti antaakaan ymmärtää. Päivän päätteeksi sauna ja kauden päättäjäiset vol II.

10.11.

Su

Tuhnua, tuulta ja tihkua. Staijasin vakion saunan terassilta käsin, puoli yhdeltätoista sade hellitti ja heitin kierroksen niemessä, kävin Gåulla ja uudelleen luontopolun alussa, saldoksi 42 lajia, ei lisälajeja eikä kauheasti muutakaan mainittavaa. Lehtokurppa, kulorastas ja hemppo näkyivät tänään, jäivät eiliseltä. Mage, Maco ja Tomas poistuivat, tilalle Johannes Silvonen ja viiden päivän TET-harjoitteluun Pyry Laurikka.

11.11.

Ma

Lämpötila putosi muutamalla asteella ja tuuli luoteesta, silti tuntuu että tässä vois jotain vielä nähdä – ja kaikenlaista tällä päivämäärällä on nähtykin. Kovien odotusten ja karvaiden pettymysten onnenpyörässä karahdettiin taas sinne pettymysten sektorille, vaikka staijien jälkeen niemeä tehokkaasti kierrettiinkin. Haviksina pilkkasiipi 5m, harmaahaikara 18p itäpuolella, jänkäkurppa Gåulla, pikkutikka 1p, peukaloinen 2p, vihervarpunen 300p 421m. Tettiläiselle opetettiin maastoilun jälkeen lajilyhenteitä ja asemalomakkeen täyttöä.

Tuore TET-harjoittelija

12.11.

Ti

”Aika karua”, sanoi orni Haliaksella. Eikä tää nyt ihan niin karua oo kuin päivämäärällä olettais. Selkeä (eli pilvetön) aamu pitkästä aikaa antoi jonkin sortin pikkulintumuuton aaltoa, lisäksi hyvä näkyvyys merellä kannusti tuijottamaan horisonttiin. Aamustaijien jälkeen käytiin Pyryn kanssa Gåulla ja kantis oli päänsärkyjen takia tujujen päiväunien tarpeessa, Johannes keskittyi niemellä retkeilyyn ja kävi iltapäivällä Hangossa tapaamassa paikallista luontomatkaopasta. Haviksina alli 10 700p, merimetso 2p 37m, harmaahaikara 4m, kaakkuri 1m, pikkutikka 2m, tilhi 253m, räkättirastas 175m, kuusitiainen 7m, sinitiainen 76m, pähkinähakki 1m, peippo 359m, järripeippo 34m, vihervarpunen 250p 168m, hemppo 16m, kirjosiipikäpylintu 1m, pikkukäpylintu 27m, punatulkku 20p 84m ja pulmunen 4m. Koko päivän enempi vähempi aurinkoista, illaksi odotettavissa sateita.

Terassikeli (c) Johannes

Puikku! (c) Johannes

13.11.

Ke

Kaakkoistuulta 12-14m/s ja koko päivän tihkua tai reippaampaa sadetta. Vakio saunan terassilta, välipäivän makua ja välipäiväks ois jääykin ellei Johannes olis löytäny kotilahden ruovikon reunasta pikku-uikkua! Aran oloinen lintu viihtyi esillä aamupäivän aikana, toivottavasti olis siinä vielä huomennakin. Gåun retki meni sateessa läpikävelyksi eikä lintutilannetta parantanut. Johannes poistui, illalla sauna, lajeja lopulta 34.

14.11.

To

Yöllä lisää sadetta, taukosi sopivasti aamulla niin että tänään päästiin suorittamaan vakio bunkkerilta käsin. 12m/s voimalla puhaltanut etelätuuli ja sankka utu eivät paljoa antaneet, meristaijin sijaan keskityimme räksien (975m) ja vihervarpusten (613m) laskemiseen – jälkimmäisiä havaittiin myös valtakunnallisesti merkittäviä määriä. Päivän parhainpana yhden räksäparven peesissä matkannut nokkavarpunen, ovat olleet tänä syksynä pahasti kateissa. Gåun jälkeen kevyttä kiertelyä niemessä (puikkua ei tänään havaittu) ja makuuhuoneen siivoamista. Lajeja 33.

15.11.

Pe

Marraskuun upein päivä tähän mennessä. Aamulla lähes pilvetöntä, kevyttä itätuulta, ja aurinkoa pitkälle iltapäivään. Ja mitään valtakunnallisesti merkittävää ei tietenkään nähty, mutta monipuolista marraskuun lajistoa kuitenkin. Haviksina telkkä 200p, gavia sp 1m, harmaapäätikka 1p, valkoselkätikka 1 k p (bunkkerin itäpuolelta haavikkoon), pikkutikka 2m, palokärki 1m, kangaskiuru 2m, peukaloinen 2p, rautiainen 1m, räksä 211m, pyrstötiainen 5p 10m, sinitiainen 175m, tikli 11m, vihervarpunen 150p 305m, urpiainen 146m, kirjosiipikäpylintu 1m, pikkukäpylintu 11m, pulmunen 3m, lajeja yhteensä 52. Staijin, niemen kierroksen ja särkän komppauksen jälkeen kitkettiin männyntaimia laukkaneilikkapaikan ympäriltä, talsittiin kaupoille, tultiin Aatun kanssa takas perustamaan kisastudiota ja todistettiin kuinka Suomi selvitti tiensä historiallisesti ensimmäistä kertaa fudiksen EM-turnaukseen. Aatu tais sanoa että ei olis uskonu näkevänsä maajoukkuetta lopputurnauksensa elämänsä aikana. No, kohta näkee. Petri Saarinen, Jari Laitasalo ja Noora Syyninmaa saapuivat myöhemmin asemalle. Ja ollaan kaikki edelleen hengissä.

Kantiksen syksy olis encorea vaille valmis. Vika iltahuuto hoidettu ja huomenna Helsinkiin. Suuret kiitokset Aksulle, Hannelle, Jarille, Soiskalle, Jukalle, Haliastoimikunnalle ja koko Haliasjengille, oli aivan mielettömän hieno vuosi, kuten näistä teksteistä ja kuvista toivottavasti huomaa. Kiitos!

Adios

Encore:

23.11.

La

Jeh! Asemalle eilen iltahämärissä Ripa Nevanlinnan kanssa. Ilta oli pitkä eikä kaamoksen alkuvaiheessa osaa mennä tarpeeksi ajoissa nukkumaan =D

Lauantain puolella aktiivista retkeilyä, aamustaijia jopa 4 tuntia, iltapäivällä syynättiin kotilahtea ja kompattiin Gåun seutua. Suht monipuolinen päivä, lajeja 46, mainintoina sinisorsa 226p, lapasotka 1p 9m, telkkä 280p 8m, kuikka 1m, harmaahaikara 6p, tilhi 413m, peukaloinen 2p, räkättirastas 848m, pyrstötiainen 8m, vihervarpunen 70p 665m, pikkukäpylintu 11m, parhaimpana luontopolun varrelta iltahämärissä löytynyt koiras-valkoselkätikka, tällä kertaa renkaallinen (Tatun rengastama aikaisemmin syksyllä). Koko päivä kaakkoistuulta 9m/s ja pilvipoutaa, Aksu saapui illalla sopivasti saunomaan ja huomisiin opastushommiin.

24.11.

Su

Kaakkoistuuli heikkenee ja ilma viilenee. Aksu viritti pihaan kolme verkkoa ja vakio staijattiin ennen päivän opastusta; asemalle saapui kansanedustaja Tiina Elon ja puolisonsa Antti Mikalan vetämä yhdeksän hengen seurue, saivat parituntisen tietoiskun aseman toiminnasta, kierroksen bunkkerilla ja rengastuksen esittelyä. Homma toimi mlempiin suuntiin ja Aksu sai pari hyvää ideaa aseman toiminnan kehittämiseen. Lintupuolella tapahtui, parhaimpana itäpuolella huudellut virtavästäräkki ja tällä kertaa niemenkärjessä äännellyt valkoselkätikka. Muutolla 5 kaakkuria, 466 tilheä, 666 räksää ja 455 vihervarpusta, käsittelyinä mm. koiras-pikkutikka ja 11 järriä. Lajeja 49, asema jää pariksi päiväksi tyhjilleen, ennen kuin Sami Virta jatkaa loppusyksyä. Mun osaltani tämä oli tässä, ensi vuoteen!

Halias 16.10.-31.10. - Haliaksen hulluilta päiviltä moi!

 

Tintit ja tikat jatkavat, marjalinnut aloittavat ja pöllöjäkin tulee.

16.10.

Ke

Umpipilvistä ja kovaa itätuulta. Vakion ekan puoliskon aikana laskettiin lähinnä eteläpuolelta länteen lentäviä alleja, puolivälin jälkeen alkoi komea hanhipulssi – ja liikkeellä oli pääsääntöisesti tundrahanhea! Seassa toki metsähanhea, kirjoihin myös sepelhanhiparvi ja muutama hieno valkoposkiparvi. Huikein meno oli 10.30-jaksolla, suurimmissa parvissa lähes 400 lintua, meno tosin keskeytyi just puoliltapäivin alapilvien laskeutuessa aina vaan matalammalle. Summiin saatiin silti 2 035 tundrahanhea, aseman uusi syysenkka! Muut hanhet metsähanhi 176m, anser sp 1 205m, valkoposki 675m, sepelhanhi 55m ja hanhilaji 400m. Laatuna Tatun rengastama tristis-tiltaltti sekä taas eteläpuolella palloillut kihulaji ihan liian kaukana. Gåulla käytiin, huussin säiliöt tyhjennettiin ja saunottiin. Lajeja 65.

Tristis

Tundrahanhia!

17.10.

To

Umpipilvistä, itätuulta ja tihkusadetta, ajoittain vähän kovempaakin ropinaa. Vakion parhaimpana 2kv-muuttohaukka, otti pari rundia kärjen ympärillä ja suuntasi itään. Gåulla käytiin suht varhaisessa vaiheessa, iltapäivästä Hankoon; Jarin, Pyryn ja Juhon kanssa Täktom-Täktvukten-Långören-maankaatopaikka, viimeisessä kohteessa 15 kangaskiurun parvi, vielä kaupoilla ja Kilvellä täydentämässä vesivarastot. Lapulle myös lapasotka 4p ja jänkäkurppa. Iltahuudon jälkeen petoverkot pyyntiin...

18.10.

Pe

… ja aamuyö antoi kaksi suopöllöä, toinen Juhon ja Pyryn sekä toinen tämän partaperkeleen verkkorundilla. Yöllä oli vielä hyvää näkyvyyttä, päivällä sit alapilveä ja tihkusadetta enimmäkseen surkealla näkyvyydellä. Lajeja 74, staijia 8.05-15.00, vakiolla vanha muuttohaukka länteen ja koiras-valkoselkätikka niemenkärkeen ja takaisin. Massana vihervarpunen 650p 9 146m, sinitiainen 313m, talitiainen 1 180m, alli 8 050p 635m. Hanhia tuntui huonon näkyvyyden takia menevän vähän jokaiseen ilmansuuntaan, silti tundrahanhia 1 446m, anser sp 675m, valpo 647m ja sepelhanhi 7m. Lisäksi jänkäkurppa 1p, harmaapäätikka 2m, puukiipijä 12p niemestä, pulmunen 1m, räkättirastas 393m, tulkku 32p 162m. Alkuyöstä päivän kolmas suopöllö. Jari, Pekka ja tytöt lähtivät, tilalle Petro ja Alpi Pynnönen, Sebastian Andrejeff ja Mage Lampinen.

Ina demoamassa tikliä nuoremmille

... ja vähän vanhemmillekin =)

Vuorokauden kolmas suopöllö. (c) Mage

19.10

La

Kylläpä se lintupäivän taas lykkäs! Yöllä sateli joten pöllöpyynnistä luovuttiin, onneksi se selkeni aamuun mennessä. Viikonloppuretkeläisiä suuntasi bunkkerille puoli tuntia ennen vakion alkua ja startti oli eittämättä raju, kun just ennen vakion alkua Petro spottas bunkkerin ohi itään ”lompsotelleen” nuoren tunturikihun! Vihervarpusiakin ehti mennä pari tonnia, ennen kuin sadekuuro ajoi staijarit saunan lipan alle suojaan. Ripa Nevanlinnan ja Eetu Paljakan vetämä Tringan bussiretki ehti asemalle juuri parahiksi kun sateet väistyivät, ja aamua päästiin ikäänkuin aloittamaan uudestaan. Petro ja Sebu hoitivat staijin, Mage, Ina ja Tatu rehkivät verkoilla, allekirjoittanut osallistui opastuksiin, Pyry ja Juho puolestaan kuskasivat päiväretkeläisille rengastettuja lintuja. Pyrstötiaiset nostattivat jälleen riemunkiljahduksia, ja laatua tarjosi etelämetsän yli itään lentänyt nuori muuttohaukka.

Ryhmä viihtyi kärjessä kolmisen tuntia, ja päivään saatiin kovaa dramaa, juuri kun olin saapunut ryhmän kanssa takaisin aseman pihalle, Mage kuuluttaa radiopuhelimeen että ”nyt kannattaa tulla bunkkerille, meni äsken mumelon näköinen lokki pohjoispuolelta”. Ei kahta sanaa niin kantis oli jo juoksemassa takapihan kautta ylös bunkkerille. Ja ylös asti pääsinkin, tilanne oli vaan menetetty jo siinä vaiheessa kun linnusta ilmoitettiin. Petro oli löytänyt ilmeisen nuoren mustanmerenlokin Gåun särkän takaa, oli ensin lentänyt itään metsän taakse ja pompannut kerran esiin, mutta sinne se jäi. katosi lopullisesti. Sebu ehti kuvaamaan linnusta lyhyen videopätkän, mutta meni kait sen verran kaukaa, että eivät ihan pystyneet naulaamaan, ja Halias jää edelleen odottamaan ensimmäistä havaintoa tästä lajista. Perkele!

Tilanteen jälkeen Petro ja Sebu lähtivät Tringan ryhmän peesissä Gåsörsbuktenin suuntaan etsimään lintua, samalla bunkkerilla vaihtui staijivuoro ja jäin staijaamaan alati yltyvää tiaismuuttoa. Ja lapasestahan se taas lähti, pienen lämmittelyn jälkeen sinitiaista alkoi liikkumaan niin että pitkäaikaishavainnoijaa hirvitti. Tuttu kuvio vuoden – ja viikon -takaa, tinttiä lappaa bunkkerin molemmilta puolin, yli, ja niemen kärjen kautta takaisin mantereelle, tuloksena jälleen uusi Suomenenkka, viikon takaisesta petrattiin muutamilla kymmenillä, nyt 8 870 sinitiaista. Tallarit selvässä vähemmistössä (1 698m), mukana myös 234 kuusitiaista. Ehti siinä koppaamaan myös päivän toisen muuttohaukan, tosin yhden tiaisparven mukana mennyt pieni vihreä (keltainen yläperä ja pitkä kirkas silmäkulmajuova) olis pitänyt nähdä vähän paremmin – no, hippiäisuunilintuhan se oli, ja tuntui aika tyhmältä jättää se naulaamatta. Staijia jatkettiin alkuiltaan asti ja Magen kanssa kepitettiin lounaispuolelta kaakkoon suunnannut kolmen kihun parvi – kaukaa ja vastavalossa, kuis muutenkään. Muita mainitoja ja summia: pohjantikka 1m, valkoselkätikka 2m, lehtokerttu 1p, vihervarpunen 5 847m ja hemppo 135m. Rengastuksia kertyi tinttipäivän mukaisesti yli 900. Huomenna lisää!

20.10.

Su

Petoverkot auki koko yön, mutta pyyntisaldo jäi nolliin. Alpi näki yhdellä rundilla helmipöllön kokoisen otuksen mutta naulaamatta jäi ja helmipöllö puuttuu edelleen aseman – kuin myös pitkäaikaishavainnoijan – vuodenpinnoista. Kirkkaan yön jälkeen taivaalla oli sähinä päällä puoli tutia ennen auringonnousua, ja viisituntisen staijin aikana ynnäiltiin yli 14 000 varpuslintua, parhaimpina tikli 267m ja hemppo 302m, molemmille kirkkaasti uudet aseman muuttoennätykset. Komeita lukuja myös sinitiaisella 5 020m ja järripeipolla 2 632m, sekä kottaraisella 1 532m ja punatulkulla 518m.

Tikkavaelluksen jatkona havaittiin yhteensä 4 valkoselkätikkaa (1k p 1k2n m), harmaapäätikka 2p, pohjantikka 1m (ennen vakion alkua), merellä jälleen kaukainen kihu, niemessä 23 peukaloista, ja Mage rengasti tristis-tiltaltin. Aamupäivän edetessä keli muuttui tuhnuisemmaksi ja pilvet roikkuivat entistä alempana, staijit lopeteltiin klo 12.30, jonka jälkeen niemeä ja Gåun aluetta kompattiin ahkerasti. Joku piti sitä kuitenkin kiinni, ja Haliaksen havainnoijat jäivät jälleen kerran nuolemaan näppejään. Petro, Alpi, Mage, Juho, Pyry ja Sebu poistuivat, Ina on vielä huomisen ja Tatu pari ylimääräistä päivää, nyt kun tiaisvaellus alkoi poikkeuksellisen myöhään. ”Ja voi olla, ainakin luulen niin...”

Taas ihmetellään trististä

21.10.

Ma

Eilisen hännät, luoteistuulella staijia 4h20m, saldona 2 869 sinitiaista, 252 punatulkkua sekä mukavat 22 kangaskiurua. Frinkut ja cardut pelkkää sälää eiliseen verrattuna. Ei-varpuslinnuista muuttohaukka itään, valkoselkätikka 4 (1k2n p ja 1n m), palokärki 1p 2m. Iltapäivästä soolokomppausta pitkin niemeä useamman tunnin ajan, hippiäisparvet kertoivat potentiaalista mut ei, ei, ei, ei svidu mittää. Ina poistui, tilalle Aatu ja Soiska. Pimeyden laskeudutta fiilisteltiin yömuuttoa ja joku suosirrin ääni sieltä taivaalta osui korviin. Petoverkot kiinni vaikka on tyyntä, joten niemeä piti kiertää otsalampun valossa muuten jos helmipöllön haluaa nähdä. Mut ei näkyny vaikka olis halunnu, lajimäärä jäi lukuun 69 ja iltasella asemalle saapui bilsan opiskelija Ilari Falck.

Levoton meno jatkuu

22.10.

Ti

Aamu vaihteeksi pilvinen ja lounaistuuli toi mukanaan tihkusateita. Muutto melkoisen hiljaista, tiaisia vähän rapiat tonni, päivän parhaana paikallisen oloinen virtavästäräkki, ensin bunkkerin yli länsikärkeen ja sieltä sataman suuntaan. Sen perässä muutti mukavan myöhäinen keltavästäräkki – tavallista västiä ei havaittu tänään ollenkaan. Maastossa edelleen hippiäisiä ja peukaloisia, mut komppaus ei taaskaan antanut mitään. Valoisan ajan kaksi viimeistä tuntia kuluivat merellä tuijottaessa, asemalomake kaunistui 5 500 allilla. Lajeja 57. Tatu poistui kolmen viikon jakson jälkeen, tilalle Lluis Serra Dominiquez Kataloniasta ja Clelia Mulá Italiasta (kv-bilsanopiskelijoita) ja kruununa Jonne von Hertzen.

23.10.

Ke

Haliaksen hulluilta päiviltä moi! Tänä aamuna taivas oli pilvetön, tuuli lännestä ja tinttihelvetti irti aamukahdeksalta, kaksi linjaverkkoa avannut Soiska huusi 380 sinitiaista muutolle kun kiipesin bunkkerille ja ennen vakion alkua lomakkeella oli jo yli 2 500 tiaista! Samalla kun lintuja lappas bunkkerin molemmilta puolilta yli ja eestaas, niitä meni myös länsikärjestä merelle. Kaksi linjaverkkoa oli selkeästi liikaa, ja suurin osa päivän noin parista sadasta rengastuksesta tuli yhdestä verkosta neljällä irroittajalla. Ennätyksiä ei tällä kertaa rikottu, meno hyytyi jo puoliltapäivin ja kolmeen mennessä show oli ohi. Summina sinitiainen 8 291m, talitiainen 3 536m, tilhi 935m, järripeippo 549m, pikkukäpylintu 253m, punatulkku 253m (myös!), kangaskiuru 18m, kvaliteeteista havaittiin pähkinänakkeli 1m ja kirjosiipikäpylintu 3m. Koiras-virtavästäräkki edelleen paikallisena. Tikkoja myös monipuolisesti: valkoselkätikka 1n m, pikkutikka 1p2m, harmaapäätikka 2m, pohjantikka 1p 2m ja palokärki 2p 7m. Asemalomakkeen ekalle puoliskolle ei paljoa dataa tullut, lähinnä tundrahanhi a62m S, harmaahaikara 11p 2m, varpushaukka 53m, hiirihaukka 4m ja Aatun Bromarvin päältä spottaama nuori maakotka. Gåu kompattiin taas tehokkaasti ja Jonne fotasi kovalevynsä täyteen. Tällainen päivä kahdeskolmas lokakuuta, voi olla et tinttejä tulee vielä jokunen lisää. Soiska, Ilari ja Clelia poistuivat, asemalla vielä Lluis, Jonne ja kantis. Lajeja 68 ja huomenna lisää!

Yksin linjaverkko riittää

Järrejä

Tilhiä

24.10.

To

Maltillisempaa tinttimenoa kuin eilen, tuuli oli kääntynyt louaaseen (noin 8-9m/s) ja taivaalla oli jotain höttöä. Pilvien poistuessa tintitkin virkos ja lopulta summiin saatiin 3 470 sinitiaista ja 1 485 talitiaista. Bunkkerilla riitti siis hetken hommia, Jonne pyöri kärjessä hippiäisiä kuvaten ja ihan varmasti Halias näkyy taas sosiaalisen median puolella positiivisessa valossa. Tiaisten lisäksi havaittiin sinisuohaukka 2m, varpushaukka 72m, tillhi 688m, puukiipijöitä 8p7m, peippoja rapiat tonni, järrejä vajaa kaksi tonnia, kirjosiipikäpylintu 2m ja valkoselkätikka 2m. Lluis poistui viiden junaan ja kantis koukkasi Gåun kautta iltaseitsemän junaan – Gåulla paikallisena keltavästäräkki. Parin yön loma edessä.

25.10.

Pe

Aksu ja Jonne yrittivät rankaista taigakirvisellä, mutta ö-mappi viuhui.

Illalla Insomnium. Setissä In the Groves of Death. Voi pyhä perkele miten yksi yhtye osaa tehdä kaiken oikein ja miten yksi ihminen osaa olla läsnä sekä kaaoksessa että hiljaisuudessa.

Parhautta

26.10.

La

Takaisin asemalle alkuillasta, sopivasti saunaan. Viikoloppujengi Mikola-Kettunen-Lampinen-Andrejeff-Aro-Lindholm staijasivat vakion etelämetsästä, suurimman osan päivästä satoi vettä. Saunan jälkeen petoverkot kuitenkin pyyntiin ja lauantain puolella asemalle tuotiin kaksi sarvipöllöä kansan ihmeteltäväksi – onneksi Viivi ja Niilo ensikertalaisina pääsivät pöllöyön makuun, nää on niitä koukuttavia juttuja.

Ensikertalaiset sarvipöllöä tsekkaamassa

27.10.

Su

Rengastajaässä Lampinen tuli herätti klo 1.20 jumalauta helmipöllöllä! Odotettu asemavuodari ja kantikselle spondevuodari nro 251! Yön pöllöt olivatkin sitten siinä, aamu oli todella tyynen, tuhnuisen ja rarisen oloista, mut eteläpuolelta ylle hiipinyt suuri sadesysteemi pilasi sen sauman. Vakion jälkipuolisko meni saunan terassilla, iltapäivällä lepoa ja kolmen Haliaksen ystävän opastusta, päivän viimeisissä valoissa Gåun tsekkaus ja petoverkot uudelleen pyyntiin. Mage, Pinja, Viivi ja Niilo poistuivat, (näkivät mennessään valkoselkätikan polulla), tilalle Paul Boijer, Aksu Lehikoinen ja Vilma Niskanen. Muita poimintoja: jänkäkurppa 1p, tilhi 80p 414m, vihervarpunen 400p 869m, punatulkku 80p 147m, ja yhden urpiaisparven mukana matkannut tundraurpiainen, putosivat sopivasti kosteikon tuntumaan ja siitä oli helppo poimia syksynpinna. Päiväkirjaa kirjoittaessa lajeja toistaiseksi 60 ja yön pöllötili vielä avaamatta.

Aamuyön pöllö!

Lähetettiin Jarnalle terveiset, ei siinä voi epäonnistua jos tämän tasoisia rekryyttejä saadaan asemalle.

28.10.

Ma

Pöllöt jäi nollille. Sisiksessä satoi eilen ja yöllä lunta, ja jotain odotuksia tällekin päivälle annettiin. Aamukuuden pöllörundi paljasti notta niemenkärki oli säkkisumun peitossa. Aamun edetessä näkyvyys parani ja siinä sivussa fiilisteltiin merisavun kirjomia maisemia. Päivän aikana saatiin päälle pari tylyä räntäkuuroa, mutta mahtui sinne myös loppusyksyn valoja, kontrasteja ja tunnelmia. Staijia klo 7.15-16.30, tyynellä säällä tintit painoivat niemen yli mutta tikkoja piisaa edelleen: harmaapäätikka 1m, palokärki 2p 1m, käpytikka 1p, valkoselkätikka 7m (kauden paras!), pikkutikka 1p 7m ja pohjantikka 1p 2m, näistä renkaisiin koiras-vaseti ja naaras-poti. Varpuslintumuutolta tilhi 200p 715m, räkättirastas 335m, kulorastas 32m, sinitiainen 1 037m, pikkuvarpunen 147m, punatulkku 70p 119m ja parhaimpana Paulin staijivuorolla bunkkerin ylittänyt taviokuurna – hieno ja odotettu asemavuodari! Kovasta väreilystä huolimatta vähän vessuosastoakin, valkoposkihanhi 1 061m, sinisorsa 72m, alli 4 000p 200m, lapasotka 8p 3m. Lajeja upeat 79, kun Mikola toi iltayhdeksän jälkeen sarvipöllön – ja Aksu sitä ennen koiras-pulmusen! Oli nähnyt edellisellä rundilla verkon vieressä kalliolla, ja nyt onnistui ajamaan nuoren koiraan verkkoon! Edellisestä rengastuksesta asemalla lienee jonkin verran aikaa.

Aksu selvittää sarvarikontrollin alkuperää

29.10.

Ti

Joo! Pohjoisvirtaukset ja pakkasyöt loivat lintua liikkeelle, suurimpien massojen sijaan saatiin laatua ja iltahuudossa lomakkeelle kirjattiin jopa seitsemän lisälajia. Maestro Lehikoinen aloitti aamuhämärissä spottaamalla yli muuttaneen vuorihempon yön viidettä sarvipöllöä irroittaessaan; taviokuurnia havaittiin kuusi yksilöä, joista kaksi viihtyi mukavasti kuvattavissa – muille, ei mulle tietenkään; Paul spottas puolestaan itselle arvokkaimman haviksen, itäpuolelta äännellen muuttaneen viiksitimalin, josta kuittasin henkilökohtaisen Haliaspinnan nro 245; Mikola meni ja löysi Tulliniemen puolelta mustaleppälinnun, ja ilmeisesti sama lintu löytyi Uddskatanin itäosista; valkoselkätikkaa saatiin odottaa pitkälle iltapäivään asti, mutta hieno nuori koiras hairahti lopulta verkkoon; seitsemäs lisälaji jäi yömuotelle, kun pihassa notkuneesta jengistä Sebu hiffas niemen ylle äännellen saapuvan kaulushaikaran.

Vuorihempon ja kaulushaikaran väliin mahtui 8h35min staijia ja 73 muuta lintulajia. Petolintuja oli monipuolisesti liikkeellä: kanahaukka 1p2m, varpushaukka 12m, hiirihaukka 9m, piekana 4m (buteo sp 12m) ja odotetusti maakotka itäpuolelta luoteeseen. Valkoselkätikan lisäksi 2 harmaapäätikkaa, 4 palokärkeä, 7 pikkutikkaa ja 3 pohjantikkaa. Varpuslinnuista vielä 4 kangaskiurua, tilhiä 1060p 1 046m, pari paikallista tiltalttia, neljä kirjosiipikäpylintua ja nokkavarpunen. Upee päivä, vaikka pohjoistuuli vähän vilvoitti niin valoa riitti. Aksu läksi, tilalle Jari Laitasalo, illan ekalla verkkokierroksella 7 räkättirastasta ja tokalla sarvipöllö...

Nää on niitä hienoja aamuvakioita

Kuurna!

Hipit kattoo maakotkaa

Räksät koolla (c) Jari

 

Joko mä mainitsin että Haliaksella näkee onnellisia havainnoijia?

30.10.

Ke

Yöllä ja aamulla pohjoistuulta ja kylmää, maa kunnolla kuurassa, iltapäivällä tuuli tyyntyi kokonaan ja illaksi virisi heikko länsituuli. Havismeininki samanlaista kuin eilen, joskin pientä pudotusta yksilö- ja lajimäärissä. Petolintua lähti kauniissa ja kuulaassa säässä liikenteeseen, parhaimpina neljä maakotkaa (yksi 3kv, loput nuoria), 26 hiirihaukkaa, piekana, varpushaukkoja 12m2p, kanahaukkoja 3m2p ja merikotkia 3m20p. Sylvian petoverkkoon eksyi yksi nuori kanahaukka, vaalea ja iso kuin mikä. Tikkoja tällä kertaa neljää lajia: harmaapäätikka 1m, palokärki 3m 1p, pikkutikka 2m 1p ja valkoselkätikka 2m. Varpuslintupuolella seurataan jo tiaisten häntiä, pääosissa alkavat olemaan marjalinnut ja urpiaiset; tilhi 1 356m 1 460p, räksiä 646m, taviokuurnia 2p, punatulkku 114m 105p ja urpiainen 692m, mukana yksi tundraurpiainen. Iltapäivästajilla kepitettiin Paulin kanssa kaksi vuorihemppoa muutolla. Staijia 7h20min ja Gåulla käynti antoivat lapulle yhteensä 74 lintulajia.

Lisää tilhiä

Pikkutikan ihmettelyä

Pohjantikat potrettiin

Vaihteeks kanahaukka. (c) Jari

31.10.

To

Lokakuun viimeisenä ei kehuskeltu rareilla eikä muutolla. Takana nollayö pöllöjen kanssa ja aika köyhää olisi ollut ilman marjalintuja; tilhi 1 857m, räkättirastas 1 802m ja punatulkku 112m, tikoista harmaapäätikka 1p 1m joista toinen renkaisiin. Laiskan muuton päivänä asemanhoitaja Laitasalo kannusti jengiä puuhommiin: roudattiin Jarin tekemien raivaustöiden jäljiltä runkoja pihalle, pihalla rungot sahattiin, sisätilojen puuvarastot täytettiin ja pihalla ollut kuhilas purettiin puukatokseen. Lajimäärä osui lukuun 68. Vähän rariköyhää on meno ollut mutta kuulemma ”nykyään ne kovat löytyy marraskuussa”.