Halias 28.2.-18.3.2019 – alkukevään tunnelmia ja ensimmäiset muutot

Elokuussa 2018 Aksu Lehikoinen soitti ja kysyi, notta kiinnostaisko tulla seuraavana vuonna Haliakselle. Totta hitossa! Alustavasti sovittiin maaliskuun puolivälistä alkaen, mutta varasin kalenteriini saapumisen tarvittaessa jo helmikuun lopussa, jos aikainen kevät uhkaa.

Ja niin siinä sit kävikin. Sami Virta sinetöi Tringan ekopinnaskaban voiton havainnoimalla asemalla 19.-28.2., ja siitä eteenpäin kevään havainnointi jatkuu, toivottavasti taukoamatta kesäkuun puoliväliin asti. Se ensimmäinen muuttolintuaalto osui jälleen helmikuun loppupuolelle, ja mm. ensimmäiset haahkat saapuivat Haliakselle kuun viimeisinä päivinä. Lisäksi Sami oli tehnyt jaksonsa aikana todella upeaa talkootyötä havainnointiolosuhteiden parantamiseksi – kiitos!

28.2.2019

To

Day one! Ja ihan kuin mikään ei olis muuttunu, kun asemalla ovat vastassa Aatu ja Tomas - parin päivän redulla  tosin. Sami oli ehtinyt poistumaan jo aikaisemmin, joten ihan läpsystä vaihtoa en päässyt tekemään. Hilluin hetken asemalla ennen kuin lähdin hakemaan toista tavaraerää parkkipaikalta, jakson ensimmäinen merkittävä havainto oli saunan takaa kotilahden jäiden päällä juossut saukko. Mitään lintuja en juuri ehtinyt näkemään, mutta lomakkeelta näytti löytyvän 3 juhlapukuista harmaahaikaraa, kanadanhanhi, pari uuttukyyhkyä, 3 pikkuvarpusta ja pulmunen.

Läksin vielä erikseen Hankoon kaupoille, samalla kun Aatu ja Tomas poistuivat, ja talsin lämpimikseni luontopolkua pitkin takaisin asemalle. Seuraavat pari viikkoa meneekin enemmän tai vähemmän omissa oloissa ennen seuraavaa havainnoijien aaltoa, ja mikäs tässä ollessa, meri on vapaana jäistä ja keväisiä lintupäiviä on edessä yksi ja toivottavasti toinenkin.

1.3.

Pe

Maaliskuu avattiin kuulaassa, viileässä ja pohjoistuulen siunaamassa ulkoilusäässä. Vakiolla ja sen ohessa uuttukyyhky 2m, kiuru 20m ja isokäpylintu 4m, merellä puolestaan kyhmyjoutsen 120p, haahka 8p (oikyllä!), alli 700p, telkkä 120p, uivelot ovat kadonneet ja tukkakoskelojakin vain 8p. Keskipäivän retki Gåsörsuddenille antoi naisvankilalta 2 töyhtötiaista, ja kävelyretken päätteeksi kapusin takaisin bunkkerille pienelle petostaijille -> lomakkeelle merikotka 2m ja kanahaukka 1p. Lajeja 26, naama sai aurinkoa, kaurapuuro maistuu ja indiepoppi soi. Uutisissa näytettiin Aksu Lehikoisen haastattelu muuttolintujen aikatauluissa tapahtuneista muutoksista, aseman aineisto ja muuttolintuselain saavat nyt paljon ansaitsemaansa näkyvyyttä!

Pääsääntöinen toimisto seuraavan kolmen kuukauden ajan. Termari näyttää aika pieneltä mut kuvakulma vääristää.

Gåun lahti vielä enimmäkseen jäässä.

Särkän rantojen sulamistakin saa vielä odotella.

2.3.

La

Aamulla länsituulta 10m/s ja pikkupakkasta, onneksi myös aurinkoa. Muutolla 4 laulujoutsenta, 6 tukkakoskeloa, 3 haahkaa ja merimetso. Gåun retken jälkeen tsekkasin bunkkerilla uudelleen, notta olisko lounaistuuli heittäny lintua liikkeelle, mutta 18m/s yltynyt puhuri vähän rajoitti iltapäivästaijin kestoa. Eikä lintukaan liikkunut. Lajeja 25.

3.3.

Su

Tuuli kääntyi pohjoisen kautta itään. Aamulla puolipilvistä, iltapäivästä alkaen lumisadetta. Staijia kolme tuntia ja risat, hiljaista oli, mutta ah, niin tunnelmallista ja odottavaa. Petostaijarin mieltä lämmitti mereltä saapunut varpushaukka, muutolla myös 8 haahkaa, 3 tukkasotkaa, tukkakoskelo, ja viisi varista. Paikallisosastolta vois mainita ainakin 350 allia, 4 puukiipijää ja isokäpylintu. Ulkoilua klo 13.30 asti, sen jälkeen muuttolintuselaimen lajitekstien kirjoittamista. Jos sääennuste pitää kutinsa, niin sisätoimistossa menee pari seuraavaakin iltapäivää =D mutta vastahan se on maaliskuun alku.

4.3.

Ma

Itätuulet jatkuvat ja taivas pilvessä. Turha tässä on revitellä, staijia taas 3h5min ja Gåulla käynti metsäisemmän reitin kautta, mukavimpina haahka 22p 7m, uivelo 2/10 p, tukkakoskelo 9/5p ja 1/1m. Lajeja yht. 22.

5.3.

Ti

Tuuli kääntyi pohjoiseen ja heitti yön aikana komean satsin uutta lunta Hankoniemen päälle. Pakomuuttoa ei vakion aikana kauheasti näkynyt ja tyly puhuri piti staiji-innot kurissa. Muutolla 3 laulujoutsenta länteen ja 4 isokäpylintua bunkkerin yli suoraan etelään. Merellä paikallinen pilkkasiipi ja 200 allia, Gåun lahdella 90 telkkää ja tusina uiveloa. Aamuvakion jälkeen aika kului pitkälle iltapäivään sisätoimistossa, niemen kierros ja särkällä käynti tällä kertaa vuorokauden viimeisten valoisien tuntien aikana.

Jäätä, lunta, aurinkoa, avoin meri, niemenkärjessä saukon jäljet. Helppo tällaisen kylässä kävijän on ehkä huudella, mutta tästä kiireettömyydestä ja askeettisuudesta osaa nauttia.

Etelärantaa

6.3.

Ke

Yöllä pakkanen kiristyi, taivas selkeni ja tuuli tyyntyi, joten bunkkerille noustiin noin vartti etuajassa. Tää on sitä tarpeeseen tullutta valohoitoa ja vessujakin kelpas ihmetellä valon ja erilaisten sinisen sävyjen keskellä. Paikallisina kyhmyjoutsen 170, laulujoutsen 6, sinisorsa 80, haahka 90, telkkä 420, isokoskelo 110, alli 800, uivelo 4/17 ja tukkakoskelo 15/8. Lännessä pilkkasiipi, idässä riskilä, etelässä isolepinkäinen. Staijalin rapiat kolme tuntia ja päätin käydä Gåulla hyvissä ajoin, jos puolilta päivin yltyväksi lupailtu lounaistuuli antais aihetta iltapäivästaijille.

Bunkkerille uudestaan klo 13.15., katselin hetken aikaa hölmistyneenä ympärilleni, siirsin tuulisuojia ja aloitin skannailun. Ekan teekupillisen jälkeen tähtäsin jonnekin Russarön länsipuolelle ja hiffasin linjataulun päällä istuneen sekä todella levottomia nytkähdyksiä aiheuttaneen möykyn - MUUTTOHAUKKA! Seudun talvinen Peregrinus on viihtynyt viime aikoina enemmän Segelskärin puolella, eikä tuntunut olevan tuossakaan tuulesta moksiskaan. Muita lintuja en sit vähään aikaan katsellutkaan, ja päivän päätähti viihtyi samalla merimerkillä niin pitkään kuin jaksoin bunkkerilla seisoskella. Kelpo päivä, staijia yhteensä 5h15min ja lajeja 28. Illalla poika saunoi.

7.3.

To

Nyt puhalsi eteläkaakosta sen verran reippaasti, että staijasin aamun suosiolla Eteläkalliolta. Vakion toiseksi viimeisellä jaksolla alkoi räntäsade, jota kestikin sitten koko päivän. Iltapäiväkävely antoi päivän mainittavimman haviksen, kun Gåun lahden jäällä kärvisteli 2 töyhtöhyyppää. Pienistä asioista voi orni tulla iloiseksi. Gåsörsbuktenin puolella oli tuuliolosuhteisiin nähden valitettavan vähän vesilintuja, mutta vaihtuvuutta se on kai tämäkin.

Paroni jatkaa talon perinteitä seuraamalla Mestareiden Liigaa, ja viime yönä ManU pieksi PSG:n vieraissa 3-1!

8.3.

Pe

Lämmin yö, selkeä aamu ja lounaistuulta 12 m/s -> muuttoa! Vakion ekalla jaksolla niemenkärkeen saapui kaksi kulorastasta räksä kaverina. Harmaalokeilla (62m) ja haahkoilla (183m + 60p) oli menoa aina puolillepäivin asti. Muutolla myös 3 merihanhea, 2 juhlapukuista merimetsoa, 11 kiurua ja juhlapukuinen naurulokki! Paikallisina myös 2 merihanhea Gåun särkällä, 20 uiveloa ja 180 telkkää. Iltapäivästä alkaen vesisadetta, lumet sulaa... Iltapäivästä läksin Hankoon kaupoille ja tulin takaisin Petri Saarisen ja Aatun kyydillä.

9.3.

La

Yöllä Hankoniemen yli kävi pieni alkukevään myräkkä, länsituulta puskissa 24m/s! Tyyntyi aamuksi sen verran, että aamustaijit suoritettiin etelämetsän suojista. Merellä liikkui haahkaa, tukkakoskelo ja lokkia, mutta päivän lintu oli ehdottomasti Granskärin takaa klo 9.36 itään painellut MERIHARAKKA! Joo, kaukaa, mutta riittävän hyvin että habbarista ja siipijuovista sai kiinni. Olin sitä ensin vähän epäuskoinen linnun löytäessäni, että "onko toi, oikeesti... on se, pakko olla!" =D Aseman ja Tringan alueen aikaisin, edellinen 20.3., ja Tiiran mukaan Suomen toiseksi aikaisin.

Puoliltapäivin käytiin potkimassa Gåun männiköstä lehtokurppa ja roudaamassa parkkikselta asemalle Petrin kuskaama uusi kaappi rengastushuoneeseen. Sit Petri ja Aatu poistuivatkin kahdelta iltapäivällä, ite kapusin vielä bunkkerille ihmettelemään (muutolla 2kv-naurulokki ja 2 pilkkasiipeä) ennen sisätoimistoon asettumista. Päivän muina mainittavina laulujoutsen 21m, merihanhi 5m, haahka 60p 160m, uivelo 6/25p, tukkakoskelo 5p 20m, kottarainen 7m ja piharuokinnalle ilmestynyt peippo. Lajeja 30.

Pete ja Aatu etelämetsän suojissa

10.3.

Su

Viikonpäivästä huolimatta paluu arkisempaan puurtamiseen. Pikkupakkasta, pohjoistuulta, lumikuuroja ja menneisyyden haamuja. Mainittavimpina kanadanhanhi 9m19p, alli 450p, mustalintu 1m, uivelo 5/23p, merimetso 2p 12m, teerikoiras, sepelkyyhky 1m, kulorastas 2m, sinitiainen 4m ja peippo 1 p, ehkä lopulta erikoisimpana eteläpuolella hillunut 42 korpin parvi (+ 4 muuta, aseman kevätkauden enkka!). "Odin, take me home!" Ja lajeja kuitenkin 31.

11.3. & 12.3.

Ei kauheasti raportoitavaa, pakkanen kiristyy ja väreily pahenee. Tiistaiaamuna bunkkerin vieressä hiippaili komean näköinen kettu. Ja niin, tiistaina aseman pihaan kuului lehtopöllö!

Aamuvaloja

Päivävaloja

Iltavaloja

13.3.

Ke

Parin hiljaisemman päivän jälkeen tuuli kääntyi kaakkoon ja vakiolla oli havaittavissa pientä muuttoyritystä: kanadanhanhi 16m, merihanhi 1m ja haahka 175m. Alleja 500p, "kihuluodoilla" noin sadan sinisorsan porukassa koiras-haapana. Uiveloita nyt 2/20 ja pihaan oli ilmestynyt peukaloinen. Lumisadetta klo 16 alkaen, viikonlopuksi pitäisi lauhtua ja tuulen kääntyä muutolle suotuisiin suuntiin, katotaan miten käy...

Puukiipijöitä näkyy päivittäin

14.3.

To

Etelätuulta 16m/s ja utua taivaanrannassa, näkyvyyttä alle 2km suurimman osan päivästä. Vakiolla liikkeellä lokkeja, kaksi mustalintua sekä kiuru, ja kun haahkakaan ei oikein liikkunut, niin en staijannu vakion päälle puolta tuntia enempää. Asemalle palattuani läksin hiekoittamaan kapun penkin kohdalta jäistä polkua. Paikalle päästyäni näin jostain Kalskärien takaa esiin tulevan joutsenparven ja tuumasin, että onkos tossa kokoeroa vai kuvittelenko mä vaan. Onneksi otin lapion lisäksi kiikarit mukaan ja perkeles, siinä matkaa kaksi pikkujoutsenta kahden laukkarin perässä! Kuittasin henkilökohtaisen Haliaspinnan, toivottavasti ei jää tämän kevään viimeiseksi!

Gåun retken jälkeen kapusin uudestaan bunkkerille klo 14.15, kun näkyvyys näytti vähän paranevan. Ekaan tuntiin ei mennyt mitään, mutta sit itään paineli haahkaparvi aivan eteläkärkeä hipoen. Ja hetken päästä toinen parvi. Puolen tunnin aikana muutolle kirjattiin vajaa parisataa haahkaa ja kuriositeetiksihan tuollainen jäi, mutta ehkä pieni iltapäiväpulssi herätteli toiveita siitä, että mokomia vois hiljalleen tulla lisää. Uiveloita edelleen kotilahdella 2/20. Kistskärillä isolepinkäinen.

Uddfladanin eli kotilahden vilinää

15.3.

Pe

Sumu sakenee, ilmavirtaukset edelleen etelästä. Kevään etenemisen merkkeinä vakiolla muuttanut pajusirkku ja 24 paikallista mustarastasta – nyt on tullu jostain! Lajejakin jopa 32, mainitaan vaikka merihanhi 3p, kanadanhanhi 1p, tukkasotka 1p, uivelo 2/20 p, uuttukyyhky 3m, pitkästä aikaa käpytikka, kiuru 7m, peukaloinen 1p, peippo 1p ja pulmunen 1m. Alkuillasta asemanhoitajat Jari Laitasalo ja Hanne Kivimäki saapuivat viikonlopputalkoilemaan, parkkikselle kuului harmahaahaikara ja heti alkoi tapahtumaan muutenkin, kun tupa sai uutta valaistusta ja helposti tällainen erakkokin pääsi joukkotorspoilun makuun!

Lilla Munkhamn

Uddskatanin subtrooppista sademetsää

16.3.

La

Sumu hellitti hieman eilisestä, tänään nähtiin sentään Dödörenille asti. Staijailtiin bunkkerilla vajaa kolme tuntia sumussa ja sateessa, silti pamautettiin kevään paras lajimäärä tähän mennessä (39). Staijien jälkeen pihan ylitti hieno 110 metsähanhen parvi, joukossa ainakin 2 tundrahanhea, ja Gåulla vasta riemuittiinkin, kun särkän komppaajat ohitti kaksi kurkea! Havainnoinnin sivussa tuunattiin asemaa, kun kuivauskaappiin vaihdettiin telineet, kaapin astiat tiskattiin, kaikki roskat/kierrätyshommat/metalliromut/ylimääräiset mukit vietiin pois. Lähdettiin Hannen kanssa kaupoille ja Jari ahkeroi aseman pihalla, ja takasin tullessa lähdettiin vielä bointsaamaan Svanvikista eilen löytynyt ja paikalliseksi jäänyt huippuaikainen mustapäätasku – kun kerta eilen ei osattu. Päivän päätteeksi nautittiin Jarin loihtimasta Rubicola-pizzasta ja saunottiin.

Kurjista iloittiin!

Skouppikuva Svanvikin mustapäätaskusta

17.3.

Su

”Älä koske siihen, se nousee vielä.”

Kaikkea mitä Haliaksella sanot, tullaan myös käyttämään sinua vastaan. Tänään nautittiin schaibanjauhannan lisäksi komeasta alkukevään lintupäivästä, kun näkyvyys oli hunajaista ja Bengskärin majakka piirtyi skarppina horisonttiin. Hyvää liikennettä vakiolla ja sen jälkeiset pari tuntia, kunnes tuuli kääntyi kaakon puolelle ja tuntui tyrehdyttävän muuttoa. Ynnäiltiin mm. 249 metsähanhea, 10 tundrahanhea, 22 kanadanhanhea, 30 laulujoutsenta, 673 haahkaa (+200p), 41 tukkakoskeloa (+12p), hiirihaukka, pari kurkea ja vanha mustavaris. Gåulla ristisorsa, koiras-harmaasorsa ja tylli. Kistskärillä isolepinkäinen ja nuori kanahaukkakin näyttäyti.

Klo 9.35. Jari spottas länsipuolelta matalalla lähestyvästä haahkaparvesta odotetun KYHMYHAAHKAN! Ohitti niemen aivan eteläkärjen vierestä, hyvät kuvat olis sieltä saanu. Harmaasorsa sivusi aseman saapumisenkkaa ja pattihaahka jäi siitä päivällä. Lajeja yht. 47!

Jari ja Hanne poistuivat kotimatkalle iltapäivästä ja kantis kiittää asemanhoitajia talkoilusta ja retkiseurasta. Sitten päivän huonoihin uutisiin: Hankoniemeltä on löytynyt viikonloppuna öljyvahingon jälkiä, paakkuja satojen metrien alueelta lähinnä Täktomin rannan tienoilta. Tänään sit havaittiin öljyyntynyt kalalokki Gåulla ja kotilahdelle ilmestyi flegun oloinen alli, joka makas jäällä ja suki aktiivisesti, aika selviä merkkejä öljyyntymisestä vaikka tahroja ei linnussa näkynytkään. Seurataan tilannetta…

Asemanhoitajat ja aamuvakion huuma

Harmaasorsa. (c) Jari Laitasalo

... ja haahkaporukassa muuttanut kyhmyhaahka! (c) Jari Laitasalo

Uddfladanin jäällä makoillut öljyyntynyt alli

18.3.

Ma

Haahkat tulloo! Eteläinen puhuri puski merisorsaa ja vähän muutakin liikkeelle, meno voimistui vakion jälkeen ja viimeisiä parvia kirjattiin myöhäisiltapäivän Gåun retkeltä, ja lopulta summiksi saatiin kokonaiset 3 679 haahkaa (+400p). Muutolla myös mm. 212 metsähanhea, 39 merihanhea, 105 kanadanhanhea, 15 haapanaa, 11 mustalintua, 3 pilkkasiipeä, 47 tukkakoskeloa, 70 töyhtöhyyppää ja taas mustavaris. Keväälle uusina valkoposkihanhi, tavi, jouhisorsa ja kangaskiuru. Staijia 8h25min ja lajeja 51!

Mustavaris Kistskärin edestä

Kevään eka jouhisorsa haahkojen kanssa

Haahkat tulloo!

Kevät on maaliskuun alun jälkeen ottamassa isoja harppauksia eteenpäin. Hankoniemen kärjen rannat ovat vapaana jäistä, joten antaa lintujen tulla, täällä ollaan vastassa.

Halias 26.10.-4.11.2018

Pe 26.10.

Aamun ensimmäisellä junalla Hankoon, Sebastian Andrejeffin kanssa portista sisään, lyhyt tavaroiden purku ja bunkkerille. Aatun ja Tomaksen lisäksi asemalla Vilppu Välimäki, Roni Väisänen, Markus Lampinen ja Jari Laitasalo, muutto oli aika lailla jäissä ja kelikin melko kylmä. Yksi aamuyön verkkorundi oli antanut helmipöllön, bunkkerilta käsin yritettiin goijata harmaapäätikkaa verkkoon, ja iltahämärissä Vilppu rengasti muutaman tilhen ja Mage kauniin nuoren tundraurpiaisen. Muina mainittavina haviksina ainakin kanahaukka 4m, varpushaukka 24m ja piekana 1p, sepelhanhi 90m ja pikkuvarpunen 77m. Iltasella Jari poistui, Tomas lähti yhden päivän lomalle kaupunkiin (CoB:n keikalle), ja lokakuun vika perjantai taputeltiin pikkujouluilla glögin ja piparien kera.

Tilhi on aina nätti lintu

... ja yksityiskohtia piisaa

Illan tundraurpiainen

... ja pikkujoulutunnelmia

La 27.10.

Yö oli enimmälti nätti ja tyyni, keskiyöllä helmipöllö lenteli pihan yllä pitäen hirveetä möykkää, muta aamuun mennessä keli kääntyi brutaalimmaksi ja vakio staijattiin kovassa NE-tuulessa & räntäsateessa aurinkoista Bromarvia ihaillen. Jotain kuitenkin: muutolla suopöllö, nuori sinisuohaukka (oikean käsisiiven sulat ammuttu hajalle, saatana pitääkö tällasia kattella Suomessakin), piekana, ampuhaukka, 19 varpushaukkaa, 2 kanahaukkaa (+2p), 1489 valkoposkihanhea, 480 naakkaa, 656 räkättirastasta, 65 tulkkua ja 9 pulmusta. Merellä kellui lapasotka ja iltapäivällä käytiin Gåulla toteamassa paikallinen kiuru. Loput valoisasta ajasta käytettiin puutöihin, sit lämmitettiin sauna ja pidettiin lettukestit. ”Hyvä tyypit!”

"Ihan kuin tuuli olis tyyntyny..."

Iloiset retkeläiset Gåulla

Päivän hyvää duunii

Su 28.10.

Kuulas ja kylmä lokakuun lopun päivä. Sitä aatteli et petoja ois näkyny enemmänkin, kun ennen vakion alkua lomakkeella oli jo viisi hiirihaukkaa, pari kanahaukkaa ja kymmenisen varpushaukkaa, vaan aika vaisuks ja ykspuoliseks saldot lopulta jäi. Staijia sisukkaasti 7h35min ja kepitys palkittiin klo 16.28 bunkkerin ohittaneella vuorihempolla. Petolinnut yhteensä kanahaukka 10m, varpushaukka 38m, hiirihaukka 19m, lisäksi laulujoutsen 28m11p, lapasorsa 1p, sepelkyyhky 339m, harmaapäätikka 2m, kangaskiuru 1m, räkättirastas 156 m, kulorastas 7m, sinitiainen 174m, talitiainen 120m, pikkuvarpunen 141m, isokäpylintu 2m. Lajeja 61. Roni, Vilppu ja Mage poistuivat, tilalle Jarkko Santaharju ja Tuukka Kupiainen, katotaan millanen ilta – ja millanen viikko – tästä tulee =D

Bunkkerilla kelpas ja vakion jälkeen kehtas ottaa vähän rennommin

Ma 29.10.

Yö pakkasen puolella, NE-tuulta 7 m/s, lumikuuroja ja alkutalvinen maisema. Palelua ja raritunnelman fiilistelyä, varsinkin Jarkko jakso muistuttaa miten tällasessa maisemassa kerran näkivät pikkulepinkäisen. Joten potentiaalia oli, mut ainooks lisälajiks jäi Tuukan Gåulta löytämä vuorihemppo. Vakio suoritettiin, niemeä kierrettiin ja naurunremakka raikas, jengi paisko toisiaan jäälevyillä päihin ja salvianpolttovideot ne vasta hupaisia olikin, vieläkin sattuu vatsalihaksiin… Rock’n’Roll! Tomas keskeytti vakion tuomalla bunkkerille pihaverkosta 2 pikkuvarpusta ihasteltavaksi, ja lähellä oli ettei pihaan pudonneet 2 kangaskiurua päätyny verkon perukoille. Muista lintuhavainnoista vois mainita takapihan kivellä istuneen helmipöllön. 2 paikallista harmaapäätikkaa ja tundraurpiainen. Lajeja 58. Kivaa on, uskokaa pois, vaikka sendari onkin päättäny vähän koetella…

Ei pikkuvarpusia kummempia mutta hiton hyvälle tuulelle tästä kuvasta tulee

.... what?

Ti 30.10.

”You’re in the fuckin’ gutter man!”

“I’m almost there.” “Where!?”

Parempi Haliaksella kuin viemärissä, vaikka oliskin itäblosista puuskissa 24m/s. Ja pimeetäkin alkaa olemaan. Vakio suoritettiin etelämetsän suojista, Gåu kompattiin kauppareissun jälkeen – luontopolku valitettavasti vuotaa, kun tänään nähtiin paikalla yksi valokuvaaja ja seuraavana päivänä kaksi hiipparia, toisella kaukoputki ja toisella kamera – ja Länsikärjessä käytiin myös. Kotilahden pohjukasta löytyi tuore tavin raato, sieltä kärjestä huuhkajan oksennuspallo. Vakioo piristivät 2 uiveloa ja 4 lapasotkaa, Etelämetsän ohittaneet 2 vuorihempppoa, kärjessä pyörineet 3 västäräkkiä ja lähiluodoilla palloilleet 22 pulmusta. Gåun parhaimpina niityltä nousseet 8 taivaanvuohta. Salviavideot naurattaa edelleen, grilli kuumeni ja aseman oveen tarvitaan uusi lukko, kun vanhan hajotessa Aatu värjötteli 40 minsaa pihalla ennen kuin Jarkko kampes kammarin ikkunasta sisään, ja mitä kaikkea muuta tässä on ehtiny tapahtumaankaan. Nuorisollakin oli eeppiset kokkaussessiot, Sebi kelas että papupihviainekset pitää pyörittää lattian kautta sopivan autenttisuusasteen saavuttamiseksi. Joku mainitsi myös istukan.

Aamustaijit Etelämetsän suojissa

Illalla fiilisteltiin Von Hertzen Brothersin livetaltiointia. Jos kaipaatte pientä nostatusta kaamosmasennukseen, niin kappale New Day Rising varmasti piristää!

Ke 31.10.

Tuuli kääntyi etelään ja puhaltaa kuulemma Kazakstanista asti. Sen kunniaksi bunkkerilla on ehkä aavistuksen siedettävämpää seistä (kylmä tulee vasta vakion kolmannella tunnilla) mutta näkyvyys on sitäkin utuisempi. Alottelen vakiota yksin, Sebu liittyy hetkeksi seuraan mutta poistuu pian Gåun suuntaan muun miehittäjäköörin mukana. Sitä koitin epätoivoisesti rääpiä jotain havaintoja kasaan horisontissa lentävistä lokeista, ajattelin jo tässä vaiheessa et ihan hyvä tää kolmisenkymmentä pikkulokkia kyllä oli, ja neljän tunnin staijaamisen jälkeen olin jo niin kypsä paleluun, huonoon näkyvyyteen ja tärisevään jalustaan, että ajattelin pitää toimistoiltapäivän. Toisin kävi.

Asemalla ehdin lukemaan sähköpostit ja iloitsemaan harvinaisen positiivisesta apurahahaun tuloksesta, kun radiopuhelin huutaa ja Gåun retkeläiset raportoivat parista pikkulokkiparvesta. Aijjuu. Mut kun seuraavaks kuuluu huutoa 24 pikkulokin jengistä, niin totean et nyt vois oikeasti mennä sinne bunkkerille. Kymmenen minuuttia myöhemmin olen jo ylhäällä ja ekalla skannauksella meininkiä näyttää olevan. Soitan Gåun jengille ja piloa menee kuulemma kaukaa pohjoispuolelta niemen yli, vaikeeta nähdä bunkkerille, joten pyydän niitä laskemaan ne ja keskityn itse läntiselle sektorille. Vastineeksi huikkaavat mulle särkän ylittäneestä töyhtöhyypästä. Kertovat myös nähneensä jonkun rissan näkösen pohjoisella selällä mutta se lintu katos. Aha. Tästä ei sit oikeesti menny kauaa, kun summaan löyhässä letkassa lentäviä pikkulokkeja ja silmiin osuu vähän kookkaampi ja kontrastikas lokkilintu – sviddu, pikkukajava! Nuoriin piloihin verrattuna lintu loistaa ihan eri tavala, mutta ”ei ne kuulemma pikkulokkiparvissa lennä”, joten se meni sit osaltani öömappiin kun ei sitä vinoiluakaan jaksanu loputtomasti kuunnella =D

Pikkulokkisummaksi saatiin lopulta kivat 308 muuttavaa lintua. Lomakkeelle myös lapasotka 8p, uivelo 1p, taivaanvuohi 6p, pähkinähakki 1m ja pulmunen 24p. Petro Pynnönen illalla asemalle.

 

To 1.11.

Taas hirvee raripäivän hehkutus päällä mutta ei me sit tänäänkään osattu. Tuuli tyyntyi siedettäviin lukemiin ja taivaalta kantautui pikkulintujen ääniä ja kolme varttia ennen vakion alkua, mm. päivän eka pulmunen kuultiin pihaan. Kiivettiin bunkkerille Petron kanssa, tiaiset vähän väläytteli syksyn viimeisen rynnistyksen merkkejä mutta aika vaisuks se lopulta jäi, nyt on nekin loppu. Petro tuijotti koko vakion ajan eteläisille merialueille nokiliitäjän toivossa (Puolassa havaittu kymmenen lintua tänä syksynä), mutta malttoi sen verran että skarppasi ääntelevän virtavästäräkin, joka nähtiin putoavan eteläkärjen suuntaan.

Tästä päivästä saatiin myös tämän jakson kovin massapäivä, kun liikettä oli sekä merellä (alli 1262m200p, pikkulokki 97m) ja niemen päällä (pyrstötiainen 140m 25p, sinitiainen 522m, talitiainen 1120m, pähkinähakki 8m, nokkavarpunen 1m ja pulmunen 6m), ja paikallisistakin löytyi mainittavaa (telkkä 260p, harmaapäätikka 1p, mustapääkerttu 1p, taivaanvuohi 5p ja västäräkki 1p).

Vakion jälkeen bunkkeri tyhjeni taas tehokkaasti, suurin osa jengistä kävi kaupoilla parhaimpaan retkeilyaikaan ja Petro teki retken Gåulle ennen poistumista. Ei sendari meille tänään raria suonut, tai sitten rankaisi osamaattomuudesta, vaan päivän kovin osui Helsinkiin, kun Ville Vallinmaa staijas Seurasaarenselältä tervapääskylajin, ja Viikistä löytyi uupunut vaaleakiitäjä, joka toimitettiin Korkeasaareen toipumaan. Vaan ei tämä jakso ole vielä ohi, ainakaan mä en tyydy tällaisella pätkällä pelkkiin virtaväinöihin ja vuorihemppoihin…

Jarkolla täyskäsi pyrstiksiä

Tuukka kartoitti paikkoja mistä luontopolku vuotaa, ja asennettiin naisvankilan kohdalle yksi uusi köysi. Uddskattanin luonnonsuojelualueella ei siis saa poistua polkujen ulkopuolelle minään vuodenaikana, lintuaseman havainnojat liikkuvat alueella Metsähallituksen myöntämällä poikkeusluvalla.

Pe 2.11.

Marraskuun alun lämpöaalto jatkui tuhnuisena. Staijasin vakion vaihteeksi keskenäni, niemeä kompannut Jarkko kävi välillä bunkkerilla kääntymässä. Muutolla kolmisensataa peippoa ja pari kulorastasta, myöhemmin kuulin niemen ylittäneen nokkavarpusen. Petri Saarinen ja Aleksi Mikola saapuivat aamupäivän puolella, vakion jälkeen lähdettiin vielä porukalla Gåulle (”Taas yksi jonninjoutava retki tälle kuppaiselle särkälle”), ennen kuin Jarkko ja Tuukka pakkas kampsunsa ja lähtivät kohti pääkaupunkiseutua. Mä lähdin saatille, toivotin kavereille hyvää paluumatkaa ja tein revanssin Gåun suuntaan. Ensin komppasin Kalsbergetin ja Gåbin välisen pätkän, kävin vielä naisvankilan luona ja lopulta askel vei aivan Gåsörsbuktenin pohjukkaan toukokuun 2013 harjalintupaikalle – ei rautiaista kummempaa. Aleksi oli päivästaijeilla havainnut kaksi kirjosiipikäpylintua ja viisi sepelhanhea, mukavaa marraskuista kamaa molemmat. Paluumatkalla löysin luontopolulta asemalle talsivan Ossi Tahvosen, Markus Lampinen saapui vielä myöhemmin illalla. 

Tyyni Gåsörsbukten

La 3.11.

Tuuli yltyi eilisestä sinne 12m/s lukemiin. Lomakkeelle kertyi edellistä runsaammin havaintoja muuttolinnuista, mutta tylsänpuoleiseks olis tämä päivä jääny, jos kärjessä päiväretkeillyt Asko Rokala kavereineen olis jättäny pikkukajavan löytämättä. Hieno 1kv-lintu pyöri hyvän toven aivan eteläkärjen tuntumassa, ja valui hiljalleen itään kadoten Russarön suuntaan. Aleksi spottas koillisesta saapuneen päivän toisen pikkukajavan, joka olikin sit etäisyydeltään ja suunnaltaan vähän tyypillisempi tapaus. Sit nähtiin vielä Gåun retkellä kolmas kajava, joka lensi niin läheltä että harvoin Norjan puolella (no, ainakin Lyngenillä) näin hyvin näkee. Niemi kompattiin taas aika tehokkaasti ja öljysäiliöiden puolellakin käytiin – toki pysyteltiin aidan oikealla puolella. Muina mainittavina haviksina alli 5000p, sepelhanhi 5p, kuikka 4m, nauruolokki 65p, taivaanvuohi 5p ja harmaapäätikka 2p. Päivän päätteeksi saunottiin, ja huomiselle on hiton kovat odotukset…

Gåun ohittanut pikkukajava. (c) Aleksi Mikola

Su 4.11.

Tyyntynyt tuuli ja kirkas taivas enteilivät syksyn viimeistä tinttipäivää. Lintua oli liikkeellä hyvin jo ennen auringonnousua, ja hyvää ensimakua päivästä saatiin kun pari nokkavarpusta paineli pihan yli lähtiessäni bunkkerille. Askelten kulku kuitenkin katkes bunkkerin petoverkolle, kun jäin irrottamaan verkosta mustarastasta, onneksi Pete, Aleksi ja Ossi olivat jo ehtineet ylös asti ennen mua – koska sen rastaan kanssa kesti, ja Magen kanssa se sit lopulta saatiin irti ja rengastettua. Samalla taivaalta kuului päivän kolmas nokkavarpunen ja ainoaksi jäänyt kangaskiuru. Ja kun lopulta pääsin ylös bunkkerille, ei sinne enää mahtunu oman putken kanssa =D

Tiaisten massat ei ihan torstain veroisia olleet. Talitiaisia ynnättiin aamun aikana rapiat 700 ja sinitiaisia vajaa 300 muuttavaa, positiivisena yllättäjänä kuusitiainen 248 muuttavan voimin. Muistakin varpuslinnuista saatiin jotain irti, 72 pikkuvarpusta, 1400 peippoa ja 239 punatulkkua ovat ajankohtaan nähden kelpo lukuja, pähkinähakkejakin nähtiin pitkästä aikaa useampi (7m) ja pari lintua erehtyi verkkoon. Mereltä poimittiin 40 merimetsoa, 2 kuikkaa ja kaakkuri, joten bunkkerilla kyllä viihtyi.

Pete ilmoitti lähtöaikatauluksi klo 14, joten ennen puoltapäivää staijiporukasta splittaantui erillinen Gåun ryhmä, jotta ehdittäis kimpassa siivoamaan ja suorittamaan kaikki havainnointirutiinit. Puolta päivää lähestyessä varpuslintumuutto tietenkin hyytyi, mutta tiaisparvia ja muuta sälää riitti et taivaalle oli hyvä staijata. Yhdellä skannauskierroksella löysin länsikärjen päältä lentämässä kolme varpuslintua – kiurulintuja selvästi, mutta ei kiuruja kuitenkaan. Huikkasin kavereille että tsekatkaas noi, kangaskiurujako siinä menee. Aleksi löysi nuoteilla linnut saman tien putkeen mut vastas saman tien et ei noi kangaskiuruja oo. Täh? Sit Mage tsekkas linnut ja totes että miks nuo ei vois olla tunturikiuruja? Elä pjärkele! Petekin ehti ihan hyvin lintuihin mukaan ja kantis koppas jakson viime metreillä sen odotetun Haliaspinnan! Ihan kiva vaikkei lappulaji olekaan. Ja tästä meni parikymmentä minuuttia eteenpäin ja bunkkerille kuului virtavästäräkin ääntä. Siitä olikin sit hyvä lähteä alas asemalle kimpsuja keräämään ja siivoamaan kämppää.

Jakson toinen rengastettu tundraurpiainen - nätti kuin mikä

Markus ja hakki

Pete heitti ensin Sebun Hangon asemalle, jonka jälkeen mies kuskasi vielä Ossin uudelleen portin tuolle puolen ja allekirjoittaneen, Magen ja Aleksin Ruoholahteen asti, mistä lämmin kiitos. Havisten puolesta olis jääny aika köykäseks ilman viikonlopun pikkukivoja, ja vaikka meno välillä potilaan hermoja koettelikin, niin oikein antoisa loppusyksyn jakso tästä lopulta saatiin. Kiitos Aatu ja Tomas, kiitos Vilppu, Roni, Mage ja Jari, kiitos Jarkko ja Tuukka, kiitos Petro, Pete Aleksi ja Ossi – sekä kaikille muille kenen kanssa sai tänä vuonna Haliaksella edistää linnustonseurantaa.