Põõsaspea IV - ekan jakson loppu

10.8.

Staijia aamuvakiosta kahteen iltapäivällä, ihan kiva kahlaajapäivä eilisen jatkeeksi. Puoli kahteentoista sai taas odotella, ennen kuin sillä rintamalla alkoi taas tapahtumaan ja joitain lintuja olisi varmasti riittänyt kahden jälkeenkin, nyt pitkä vuoro ja aurinko veivät voimat. Session saldoa: merihanhi 11 (syksy etenee), tavi 88, jouhisorsa 9, lapasorsa 33, mustalintu 3900, meriharakka 91, tylli 170, tundrakurmitsa 44, isosirri 3, suosirri 245, punakuiri 7, valkoviklo 23, määrittämöättömät kahlaajat 220 (pk 110, ik 110), merikihu 1, tiirat 260, ruokki 2. Paikallispuolelta piristi tornissa käväissyt pähkinänakkeli.


11.8.

Jahas. Margus hälyytti iltavuorolaisen suht aikaisin iltapäivästä kärkeen, että vesilintua menee. Näyttää varmaan tosi hyvältä tilastoissa, kuin kokemattomamman staijarin astuessa remmiin päivän muuttotilastot romahti. Vaan minkäs minä sille mahdan, jos pari niemen yli pyyhkinyttä ukkoskuuroa tössää muutenkin hiljenevää muuttoa. Pitelin sadetta varmaan parin tunnin edestä, eikä sitä oikein raaskinu fillaroida takaisin möksällekään kuin vasta iltavakion päätteeksi. Oli kuitenkin kiva nähdä pitkästä aikaa sellaisia lajeja kuin sitruunavästäräkki, mustakurkku-uikku, pikkusieppo ja mustatiira. Muuta mainittavaa ei juur ollu, kun kahlaajatkin näyttäis hiipuvan; suosirrejä enää 122 ja tyllejä 12, lajikirjo melko köyhää.

12.8.

Viiden tunnin rutiinistaijaus, jonka pelasti melko reipas punakuirimeininki (111m). Selkeää, mutta kova tuuli jostain lännen ja luoteen välistä piti muuton aisoissa. Lajikirjo sitä totuttua: ristisorsa 9m, tavi 86m, lapasorsa 46m, härkälintu 9m, tundrakurmitsa 17m, isosirri 4m, siinä mainittavimmat.


13.8.


Vaihteeksi aamuvuorolle. Yöllä Spithamin ylittäneet ukkoskuurot pitivät hereillä, eikä aamu päästä yhtään helpommalla. Ajaessani niemenkärkeen lännestä vyöryy jykevää pilveä niemen päälle, ja sateensuojaa pitää hakea staijikopista heti vakion alkaessa. Rivakka lounaistuuli potkii lokkeja lentoon, siinä nauru-, kala- ja harmaalokkimössöä setviessä menee ilmeinen aroharmaalokki ohariksi. Argari mikä argari... vakion puolivälissä meno tasoittuu, eikä yhdeltätoista lintua liiku juuri lainkaan. Pääseepä takaisin möksälle toimistohommiin.

Naurulokkiakin kyrsii vesisateessa

14.8.

Suurin osa päivistä sisätöissä; linjalaskentaraporttia, juttua viime syksyn hiiripöllövaelluksesta, Yle Hämeestä soitti toimittaja ja kyseli Kanta-Hämeen selkälokeista viime vuoden seurantoihin liittyen. Kai se faunistinenkin joskus valmistuu...

Viimeset palkalliset staijit tällä jaksolla. Kärkeen klo 18.30, suoraan staijikopin suojiin sadetta pitelemään. Aattelin, että rutiinistaijiksi tää taas menee, mutta sateen väistytyttyä puoli yhdeksän tienoilla, mustalinnut virittelivät kivaa iltamuuttoa. Suurimmassa parvessa oli 630 lintua, muutamia yli 300 linnun parvia riitti myös. 6000 mustalintua iltamuutolla oli ihan kiva sigma, paljon mukavampi poistua lomille kuin täysin tyhjän illan jälkeen.

Mustalinnun ohella riuttatiira oli illan näkyvimpiä lintuja. Vajaan tunnin sisään länteen suuntasi 32 lintua, vajaan kymmenen linnun parvet olivat ihan kivaa vaihtelua siihen "yksi vanha ja yksi nuori" -merkintään. Kiva noita on edelleen kattella, tuskin niitä enää seuraavan jakson aikana näkee.

Syksyn viimeinen riuttiskuva. Oliskohan aika putsauttaa kenno...