Itä-Suomen korvissa kiertely toimi täydellisenä vastapainona
täsmästaijaamiselle. Linnustollisesti loman tärkein kohde oli Patvinsuon
kansallispuisto Ilomantsissa, missä suota kierrettiin parin päivän ajan kera
yhden laavuyöpymisen. Teretinniemen lintutornista jähistettiin karhua yön
molemman puoleiset hämärät, mutta kettua isompaa nisäkästä ei nähty. Soidintava hiiripöllö, isolepinkäinen, 2 rummuttavaa
pohjantikkaa, 3 nuorta sinisuohaukkaa, parvi metsähanhia (60 ja risat) ja kirjosiipikäpylintuja. Riekon raato ja Teretinniemellä
huudellut jänkäsirriäinen pistivät
hieman miettimään, että kuinka pohjoisessa – tai etelässä – sitä oikeastaan
oltiinkaan. Raria pukkas myös, kun naaras-punajalkahaukka
paineli yhden pienen suopläntin yli. Sitä odotti hienoja suoaukeita ja
luonnonmetsiä, niitäkin saatiin, eikä sitä auta valittaa jos lintuja näkee
enemmän kuin odottikaan.
Samalla reissulla piipahdus Kontiolahden Kolvananuurossa, paikan
havikset vähän vaatimattomammat, mutta skenaario sitäkin hienompaa. Näillä
eväillä jaksaa taas staijata Spithamissa. Joten soundtrack taustalle ja
kuvia selaamaan ennen seuraavaa päivitystä.
"
Myötätuuli täällä mua kuljettaa
Maisemien kauneimpien kautta kieputtaa
Enkä pudota voi
Muille kellot soi
Mua silkkisellä kämmenellä elo kättelee"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti