Loppusyksyn talvilintulaskennat

Haliaksella staijaaminen vaihtui arkisempaan puurtamiseen. Edelliseltä jaksolta palattuani läksin kiertämään Etu-Viikin / Länsi-Herttoniemen talvilintureittiä jo seuraavana päivänä - hyvähän tää olis hoitaa hyvän sään aikana ja mahdollisimman aikaisin. Sää on joillain aikaisemmilla kierroksilla ollu parempi, ainakin aurinkoisempi, ja se vähä mitä tänään tuuli, sivalsi jäätävästi ja syvälle.

Majavatien kallion lämmittelystaijit anto lähinnä päivän ainoan harmaalokin, Saunalahden rantaan siirtyminen oli jo askel parempaan suuntaan, Kivinokan suunnalta kuului harmaapäätikka ja Saunalahti odotetusti antoi päivän ensimmäiset timalit. Vaan Fastholma vasta antoikin. Niemen etelärantaa talsiessani näin Saunalahdelta lentoon lähteneen jalohaikaran ("ai niin täällä oli tämmönenkin"). Pähkinänakkeli kuitataan jo äänestä, mutta ihan vaan varmistaakseen aineistoihin pääsyn, se epeli tulee polunvarteen esittäytymään - enkä sano vastaan. Sekä Fastholman kärjessä että tornissa kirjataan lisää timaleita, ja lopullinen sigma nousee 16 viiksitimaliin. Kun tornin edustalla häärää tiltaltti ja tornista poistuttuani ohitseni lentää valkoselkätikka (pysähtyy hetkeksi tornin viereisiin puihin), niin lajikirjo alkaa olemaan jo tasolla ällistyttävä. Mölylän kallion edustalta löytyy myös siipirikko merihanhi.

Ihan vastaavaan ei loppureitin aikana revenny, mutta mukavia lajeja löytyy lisää: lahdella kelluu yhteensä 18 uiveloa, Purolahdelta löytyy isolepinkäinen ja Koetilan kupeessa ekotalojen kohdalla oleskelleesta urpiaisparvesta tundraurpiainen. Reitin varrelle osui myös peukaloinen (vain yksi!), pari punarintaa, punakylki- ja laulurastas sekä kolme kanahaukkaa. Yksinäiselle laskijalle sattui myö positiivinen ihmiskontakti, kun Keinumäen tornilla vastaan kävelee Pepe, Mtv3:n kuvausryhmän kanssa. Havisten luettelointi kuulostaa varmaan siltä, että laskija ei enää itekään tiiä mitä on tullu nähtyä =D

Päivän kokonaissaldo yltää 49 lajiin, runsaimpina talitiainen (139), sinitiainen (101) ja varis (97). Rastaita, ja marjalintuja ylipäätään, heikonlaisesti, samoin urpiaisia yllättävän vähän syksyn menoon nähden. Varpusia taas aika mukavasti, ja pari viherpeippoakin havaittiin. Laskennan päätyttyä käyn vielä ihmettelemässä Saunalahden sorsia, samalla moikkaan vastaan tulleita Taavi Sulanderia ja Hannu Sarvannetta. Ihan kiva kun riitti virtaa, riittäispä ens vuonnakin...

Kiersin Janakkalassa olevan reittini vasta 14.11. Hirvee kontrasti Viikin laskentaan, muutenkin kuin linnustollisesti, ylinopeutta kapealla maantiellä ajavista autoista tulee varsin levoton olo. Rauhaa sain vasta parin ekan kilometrin jälkeen, kun reitti siirtyi maantieltä metsäteille. Ihan kuin kaupunkiluonnossa saa kulkea paljon rauhallisemmissa tunnelmissa.

Mutta tarjosi tämäkin laskenta yllätyksiä, kun Suojärven laitaan päästyäni näin idästä kohti kauhovan viidentoista ison linnun parven. Hanhia? Kiikarit silmille ja vielä mitä - merimetsoja! Määrätietoisesti WSW. Hetki piti hieroa silmiä ja raportoida näillä nurkilla asuneelle Hyytiäisen Reimalle. Kutistuvat pyyt ja niin edelleen. Havislistan pirteämmästä päästä olivat myös 4 kanahaukkaa (1' Rauhala, 1" Metsämaa, 1"1' Lintumäki, olivat ainakin reitin eri päissä), harmaapäätikka, järripeippo ja yhdestä urpoparvesta skarpattu tundraurpiainen. Hömötiaiselle ja pikkuvarpuselle kertyi keskimääräistä korkeammat summat, vesilintusummiakin saatiin Viralanjärven pohjoispäädystä taas löytyi 212 sinisorsaa, 4 telkkää ja 77 ioskoskeloa.

Puukipijät kateissa. Mielenterveys myös. Päästäkää minut tästä. Tai viekää edes äänet pois.

Siinäpä ne marraskuun retket olivatkin. Oli kyllä kokousmatka Kokkolaankin mut sieltä ei kummoisempia haviksia mukaan tarttunut. Kuun viimeisenä sunnuntaina sendari muisti hautajaissaattuetta Hakoisten peltoaukean hiirihaukalla ja Vähikkälän seuratalon kulmilla päivystäneellä varpuspöllöllä. Vielä samana päivänä näin Viralassa viirupöllön, auton valoissa maantien reunan puissa, samalla paikalla kuin vuosi sitten. Molemmat pöllöt olivat vuosipisteitä. Vaan mieluummin olisin läheisen ihmisen lähelläni pitänyt. Sólstafir lohdutti.