Epäuskoinen olo. Ahvenanmaan
pääsaaret ovat yli kymmenen kilometrin päässä ja edessä olisi noin
kaksiviikkoinen kauniissa saaristoluonnossa elämää legendaarisemmalla
lintusaarella. Almanakka näyttää huhtikuun 28. päivää, kun
myöhäisiltapäivästä saavun Lågskärin rantaan
Sampo Laukkasen perheen sekä Mikko Kohon kanssa. Merituuli hyväilee, aurinko
lämmittää, punarinnat pomppivat rantakallioilla ja haahkat mouruavat.
Ensi töiksemme painelemme sendarin patsaalle, ja ornien
jumalhahmon ruumiillistuma pääsee laatuviskin makuun. Samalla vaihdamme
kuulumiset aikaisemmin saareen saapuneiden Tapu Aallon, Soili Leveelahden ja
Rami Lindroosin, sekä jo muutaman päivän tulosta takoneen Jari ”Hessu”
Helstolan kanssa. Ramin kanssa ihmetellään, että ei olla kovin montaa kertaa
oltu yhdessä retkellä, mutta yhdessä koettuihin paikkoihin kuuluu Lågsin lisäksi Batumi ja Slettnes. Hessu ja Soili ovat aikaisemmin
päivällä havainneet tulipäähippiäisen,
mutta lintu on ollut niin toivottavasti havaittavissa, että myöhäispäivän
yritys jää todella vaisuksi. Saarta on kiertänyt myös ilmeinen sitruunavästäräkki, mutta lintu ei koskaan pudonnut
taivaalta näkösälle. Tiedä sitten onko tämä tulkittavissa hyväksi aluksi vai
raripajatson tyhenemiseksi, mutta odotukset ovat ainakin korkealla. Mikon
kanssa asettaudutaan asemalle kaikessa rauhassa (rakennuksessa on neljä eri
”huoneistoa” ja kylmäkellari), seuraamme iltahuutoa ja painumme matkustuspäivän
jälkeen yöpuulle. Lågsilla yli 800 vuorokautta viettänyt Tapu toteaa, että
huomiseksi on tiedossa hyvää keliä…
 |
| Ensikertalaiset Sendarin patsaalla. (c) Rami Lindroos |
 |
| Karttakuva Juha Laaksosen kirjasta "Kevät lintusaarella" |
29.4.
Ei mitään lämmittelypäiviä, vaan jakson eka vuorokausi
oli ilmeisen klassista Lågskäriä. Vakion alussa merellä oli paljon
pilviä, tihkusade alkoi saman tien ja päävastuuta rengastuksesta vetävä Sampo
joutui jo tunnin pyynnin jälkeen pyytämään apuja verkkojen sulkemiseen. Vakio
tuntui alkuun hyvin hiljaiselta, mutta kehittyi lopulta aika ikimuistoiseksi,
ainakin ensikertalaisen näkökulmasta. Kun taivaalta poimittiin rastasparvia,
peippolintuja sekä metsäkirvisiä, niin pienempää hyönteissyöjää saapui majakan
nurkille maata myöten, jatkaen taas majakalta merelle. Tätä jatkui melkein koko
kolmituntisen vakion, isoimmassa parvessa tais olla 16 phyllaria ja parvia
saapu Hemlandetin kärkeen melko tasaisesti. Majakan juurella kasvaneet
ruusupuskat ja katajat olivat linnuille viimeisiä jalansijoja, ja oli aikas
siistiä seurata lähelle saapuvia tiltaltteja, hippiäisiä ja kerttuja. Päivän
pikkukivaputki alkoi Soilin löytämällä mustaleppälinnulla.
Vakion jälkeen kroppa syyhysi
komppaamaan. Ja sitähän se oli mitä odotettiin, kun joka puolella tuntui olevan
jotain katsottavaa: leppälintuja, hernekerttuja, valtaosin mustapääkerttuja
sekä tiltaltteja, seassa myös useita pensastaskuja, kirjosieppoja sekä muutama
mukavan aikainen pensaskerttu. Radiopuhelimet ilmoittaa milloin satakielestä,
nokkavarpusesta, käenpiiasta tai sepelrastaasta. Eteneminen on hidasta, mutta antoisaa:
jos lentoon lehahtanut hysy ei jää heti näkyviin, sen esiin kaivaminen on suht
helppoa. Linnut ovat pudotuskelin jäljiltä aivan käsittämättömän hienosti
näytillä, pelottomia, sääli että tihkusade estää kuvaamisen.
 |
| Tuhnussa kelpas kuvata haahkoja |
 |
| Pajulintu kuvauksellisesti rakkolevävallilla |
 |
| Suurin osa saaren leppälinnuista viihtyy rannoilla |
Kiihkein komppaussessio tuottaa kyllä
laatua, mutta saariretkeilyn luonne tällaisena päivänä paljastaa heti karun
luonteensa. Asemakonkari Helstola löytää kuusikon laitamilta koiras-sepelsiepon, mutta lintu etenee
kovaa kyytiä kohti saaren pohjoisosia, ja katoaa nopeasti. Rami toteaa, että
myös kirjosieppojen hallussa pitäminen on haastavaa, lintua tuntuu selkeästi
liikkuvan läpi saaren, jatkaen Hemlandetilta ja pohjoiskärjeltä merelle. Tuntuu
siltä, että taukoja ei ole varaa pitää, silti kvalin voi nuijata vaikka oliskin
valmiina pelipaikoilla. Ja silti orastava päänsärky ajaa karvanaaman
sisätiloihin pienelle lepotauolle.
Puolen tunnin torkut tekevät ihmeitä.
Alkuiltapäivästä myös sade taukoaa, jolloin kamerankin kehtaa kaivaa
suojapussista esille. Ja sateen jäljiltä lintuja on edelleen hyvin maastossa,
vaikka loppuiltapäivää kohti meno vähän hiljeneekin. Pajulintuja, tiltaltteja,
hippiäisiä ja leppälintuja löytyy mukavan kuvauksellisista paikoista. Kierrän
saarta pääosin yksin, ja taas tuntuu olevan epätonni matkassa, kun Hessu
ilmoittaa koillispuolelta löytämästään pohjoiseen matkaavasta Peregrinuksesta – ja mä oon väärällä
puolen saarta! Ihan komeaa, kun saaressa ei oo ehtiny olemaan edes yhtä täyttä
päivää, ja nuijauslistalla on pere, sepelsieppo ja tulipää =D Onneksi tähän
löytyy pientä lohtua, kun komppaamisen jälkeen vaapun majakalle staijaamaan,
huomaan kuinka paikalla olevat Hessu ja Soili katsovat samaan suuntaan
radiopuhelimet valmiiksi suulla. Aha, nyt taitaa olla jotain. Ai iso
kuikkalintu? No mikä ettei! Isolla Swarolla linnusta pääsee hyvin jyvälle,
kaulasepeltä erottuu välillä ja hemmetin paksuniskaiseltakin se vaikuttaa.
Nokka näyttää tummalta, mikä lie etäisyyden aiheuttamaa harhaa (menin tähän
hämyyn jo itekin), mutta nokka osoittaa yläviistoon eikä pää näytä kovinkaan
kulmikkaalta. Jähistämisen jälkeen nokan värikin paljastuu valkoiseksi ja pian
miehittäjät sisäistävät tuijottavansa paikallista juhlapukuista jääkuikkaa. Samalla fiilistellään saaristotunnelmaa:
aurinko hyväilee, meri on rasvatyyni ja äänimaisema pursuaa haahkojen, allien
ja mustalintujen soidinhuumaa.
Mainittujen lisäksi päivän havislistasta
kehkeytyi muutenkin melkoinen:
massat:
haahka 5000p
alli 4000p
pilkkasiipi 90p
tukkakoskelo 80p
riskilä 70p
ruokki 70p
punarinta 500p
leppälintu 50p
laulurastas 100p
mustapääkerttu 90p
tiltaltti 120p
pajulintu 30p
muita pikkukivoja ja aikaisia saapujia:
harmaasorsa 12p
heinätavi 1 k p
piekana 1m
luhtakana 3p
merisirri 30p
mustaviklo 3p
merikihu 4p
suopöllö 1p
käenpiika 3p
luotokirvinen 1p
satakieli 2p
pensaskerttu 4p
nokkavarpunen 1p
peltosirkku 1p1m
Asemavuodareita ropisi toistakymmentä,
henkilökohtaisia vuodenpinnoja aivan rutosti ja päivän aikana havaittiin
yhteensä 112 lajia. Lintupäivä? Kyllä!
30.4.
Eilisen jäljiltä aamu valkeni kirkkaana, tyynenä ja
aavistuksen usvaisena. Massamuutto oli tiessään, mutta tunnelma oli kovin
kutkuttava, että jotain tässä vois nähdä. Aamu kuluikin aika leppoisasti,
lähialueiden vesilintuja ihmetellessä, muutolla lähinnä yksittäisiä
pikkulintuja ja jokin merimetsoparvi. Soili, Rami ja mä kävimme vuorotellen
Hemlandetin kärjessä kuvaamassa merisorsia. Kvaliteettia löytyi, ensin tapu
spottas 2kv-jääkuikan (putosi
hetkeksi NE-puolelle ennen kuin jatkoi matkaa) ja myöhemmin Hessu poimi
luoteispuolen tyveneltä mereltä muuttolennossa matkanneen kehrääjän!
 |
| Harmaasorsia on nähty enimmillään 18p per päivä |
 |
| Hemlandetin kärjestä kelpas kuvata haahkoja |
 |
| Nyt osu! |
Vakion jälkeen jatkettiin päivää komppaamalla, Ramin
kanssa laskettiin levähtäjälaskenta (saaren läpi kulkeva vakioreitti, vain
paljain silmin ja äänestä havaitut varpuslinnut (poislukien varislinnut ja
pääskyt) ja muutamat ei-varpuslinnut lasketaan), tsekattiin Soilin nuotittama
rupiliskolampare (ilman liskoja) ja jatkettiin päivää staijaamalla
asemarakennuksen nurkilla, lajirikastuttaen päivää parilla harmaahaikaralla ja
nuolihaukalla. Saaressa myös yksi sepelrastas
ja yksi mustaleppälintu.
Iltapäivän puolella virisi kevyt, mutta kylmähkö tuuli,
varmaan huomista myräkkää enteillen. Kiersin saarta lähinnä maisemia
dokumenttikuvailun mielessä, tänne oikeasti mahtuu monipuolisesti erilaista
pienhabitaattia, vaikka maisemat vois paikka paikoin olla vähän avarampiakin.
Iltapäivän loppupuoliskolla Tapu lämmitti saunan ja orni tunsi itsensä
onnelliseksi.
 |
| Vaja, asemarakennus ja majakka |
 |
| Kannaksen niittyä |
 |
| Laguunia |
 |
| Pohjoislepikko |
 |
| "Ocean bird station" |
 |
| Katajikkoa |
 |
| Pottumaan ranta |
1.5.
Vapunpäivä oli taas sitä ihteään: pilvistä, tihkusadetta,
näkyvyyttä alle kymmenen kilsaa ja itätuulta 12m/s. Staijasin majakalla sen 5½
tuntia, ja lapintiira taisi olla lähimpänä aitoa merilintua mitä tällä sessiolla
näin (onhan se oikeasti aito merilintu, toim. huom.). Ropisi siinä silti
useampi vuodenpinna: majakalle kuului karikukon
ääntä, seuraavaksi koppasin Tapun ilmaan potkaseman lapinsirkun majakan ja aseman välistä, ja kuulin vielä majakalla
pyörähtäneen keltavästäräkin. Retkenpinnoiksi myös muutolle nousseet 2
jouhisorsaa sekä niemeen pudonneesta urpiaisparvesta poimittu koiras-tundraurpiainen. Sampo havaitsi
laguunilla lapinsirrin
ja saaressa oli jälleen paikallinen sepelrastas.
Staijimiehitys vaihtui puoliltapäivin, ja aika iso osa
iltapäivästä meni puhtaasti akkuja lataillessa. Kun näkyvyys viimein parantui
ja tuuli tyyntyi, niin Tapu organisoi
vesilintulaskennat: maestron kanssa katottiin pohjoisen ja lännen sektorit,
Hessu idän ja Rami lännen. Haahkojen
(+6200p) lisäksi saatiin mukavat summat mm. tukkakoskelosta (80p) ja harmaasorsasta
(18p), session kruunasi kuitenkin saareen lännestä saapunut ja komeasti
ohittanut suopöllö. Sitä mietti,
että tässä oli jo sopiva lopetus päivälle, mutta iltahuudon aikana Sampo
spottaa ykköshuoneen ikkunasta 2kv-arosuohaukan!
Ornipolot ryntäävät ulkotiloihin puolipaniikissa ja kaikki tarvittava tästä
odotetusta pikkukivasta ehditään näkemään. Lintu ilmeisesti jää saareen. Ei
huono päivä tämäkään!
 |
| Hemlandetin merisirrejä |
2.5.
Tuuli kääntyi lounaaseen ja taas kelpaa! Aamuvakiolla
tosin oli aika pilvistä ja pikkasen vettäkin ripsi, mutta pilkkasiipiä ja
kuikkalintuja oli kohtalaisesti liikenteessä. Staijia piristävistä kävivät mm. 4 punakuirin parvi, paikallinen koiras-ampuhaukka ja Sampon demoama
verkosta poimittu sirittäjä.
Muutolla myös 3 kaakkuria ja 87 kuikkaa.
Vakion päätteeksi staijasin puolisen tuntia ylimääräistä,
ja läksin laskemaan levähtäjäreittiä. Lajisto tuntui monipuolisemmalta kuin
pari päivää sitten, hysyjä oli reitillä satakieltä myöten, joskin massat oli
lähinnä peippoa ja metsäkirvistä. Vuorimäntyjen kohdalla havahduin
laulurastasmaiseen tiksahdukseen, mutta näkösektorille eksyi vain pieni ohi
lentävä varpuslintu… heeeii, pohjansirkku!
Radiopuhelimella hälyä eteenpäin ja ainakin Sampo kuulee tiksutusta myöhemmin
kuusikon suunnalta.
Laskennan jälkeen kierrän saaren itäosia ja eilen
paikalliseksi jäänyt arosuohaukka
näyttäytyy hienosti. Samalla näkyvyys kohenee, talsin takaisin majakalle ja
kuittaan aseman liepeiltä yhden saaressa olevasta seitsemästä pikkulepinkäisestä. Ja vast aikasemmin näin käen. Niin mikä päivämäärä tänään
olikaan?
Iltapäivästaijista kehkeytyy melkonen tunnemyrsky.
Sendari osas taas antaa isolla kauhalla, mutta me ei osattu koko annosta
hyödyntää. Kauaa en ehdi majakan kulmilla notkumaan, kun Hessu kehottaa mua
tsekkaamaan kaukana itään lentävän ison tiiran. Menee lujaa, yllättävän
korkealla ja löydän linnun putkeen vasta ohituksen jälkeen. ”Onpa pahan
näkönen”, muuta en ehdi toteaankaan, ja sit nuotitetaan porukalle ohariksi
mennyttä riuttatiiraa. Lentotuuli, rakenne ja käsiisiven haalean tumma
kuviointi ok, nokkaa ei vaan loitonneesta linnusta enää näkyny. Voitte uskoa
jotta sapetti. Seuraava tilanne saadaan juuri ja juuri hyödynnettyä, kun ehkä
viisi minuuttia riuttiksen katoamisen jälkeen samasta suunnasta löytyy – samaan
suuntaan matkaavina – kaksi vanhaa
pikkujoutsenta! Aiiiika kova keväthavainto täältä, Sampo kuittas Lågsinpinnan. Nääkin menee juuri ja juuri määritysetäisyyden
sisäpuolelta ja vaikka näistäkin vähän keskustellaan, niin tämä laji sentään
saadaan naulattua muuttolomakkeelle =D ja kun asemakonkari Helstola vielä
spottaa kiitettävän läheltä ohittaneen vaalean
leveäpyrstökihun, niin ei se pettymyksen kalkki enää niin katkeraa
ollutkaan. Päivän mainintoihin mahtuvat myös metsähanhi 1m (asemavuodari),
karikukko 2p2m, merisirri 50p, merikihu
2m5p, etelänkiisla 2p, sepelrastas 1p ja nokkavarpunen 1p.
 |
|
 |
| Eilen löytynyt arosuohaukka oli vielä tämän aamun paikallisena, ennen kuin poistui muutolle kohti pääsaaria. (c) Sampo Laukkanen |
 |
| Rami ja Tapu staijaa |
 |
| Kantis Helstolan opeissa. (c) Sampo |
3.5.
Eilistä kauniimpi aamu, pilvetön taivas ja leuto SW-tuuli
vakion alussa nostivat odotuksia, notta tänään vois taas nähdä jotain. Hyvä
muuttokeli heittikin meriharakoita
(824m) ja pilkkasiipiä (1129m)
liikenteeseen. Vakion ehdottomana kvaliteettina Ramin plokkaama ja itäpuolelta
ohittanut ad-Peregrinus – vuodari viimein! Staijaamisen keskettyi verkkoon eksynyt sepelsieppo (2kv koiras), jonka Sampo
kuulutti sopivasti samalla kun saatiin Mikon kanssa levähtäjalaskenta
taputeltua. Koko porukka saatiin rengastuskopille ihastelemaan lintua ja tää
oli ihan kelpo paikko muutaman päivän takaisesta nuijauksesta. Eikä yhtään
haittaa vaikka näitä tulis lisää. Lisäksi merisirrit 30p, mustakurkku-uikku 1p,
ampuhaukka 1 k p, lapinsirri 1p, karikukko 1m 1p, merikihu 5p, etelänkiisla 2,
käenpiika 2p ja pikkulepinkäinen 3p. Alkuillasta alkoi ripsimään vettä, mutta
virtausten pitäisi pysyä linnuille suotuisina, joten huomenna lissää!
 |
| Mikko obsilla |
 |
| Merikotka pöllyttää haahkamassaa |
 |
| Saaressa edelleen kuvauksellisesti hysyjä: hernekerttu |
 |
| Jotain on vinossa, majakka vai ukot? |
 |
| Kyllä 2kv-sepelsieppoakin kehtaa ihastella. |
4.5.
Yrityksestä ei miehittäjiä ainakaan voi syyttää.
Länsilounainen tuuli, puolipilvinen taivas ja hyvä näkyvyys tyhjentävät lintuja
saaresta, Sampo rengasti lintuja tahdissa yksi yksilö
tunnissa, eikä saaressa riittänyt paikallista massaa joitakin kymmeniä peippoja
ja punarintoja enempää. Jos eilen vierailin saaren puolella pariinkin eri otteeseen,
niin tänään keskityin enemmän staijaamiseen. Mutta jos aamuvakion aikana
ei oltais nähty paikallisen oloisena pyörinyttä 2kv-muuttohaukkaa, niin päivän linnustollinen anti olisi ollut aika
köyhä. Siinä sivussa nähtiin muutolla 76 kuikkalintua, 18 varpushaukkaa, ampuhaukka ja nuolihaukka, 2
hiirihaukkaa, punakuiri ja etelänkiisla. Päivittäiset lajimäärät ovat
pysytelleet sadan yläpuolella, joskin tänään pudottiin tasan sataan, ja suunta
ei näytä hyvältä huomisen Tornien taistoa ajatellen. Eka päivä tällä jaksolla
ilman ainoatakaan vuodenpinnaa! Osa päivän muutontarkkailusta suoritettiin
aseman eteläpäädyssä, siinä sivussa kun Tapu lämmitti saunaa. Ja sietämättömän
mukavaksi se sauna taas lämpenikin.
 |
| Hemlandetin haahkat ei arkaile. Tämä mamma nokki saapasta, jos pysähtyi viereen katsomaan. |
 |
| Haahkaukkoja voi talsia vastaan melkein missä päin saarta tahansa |
 |
| "Hei laitas kätes tonne lintupussiin, siellä on jotain tosi söpöä ja pumpulinpehmoista!" |
 |
| Illalla kävin tutustumassa majakkaan. Varmaan jokaiselta löytyy jo tällainen kuva, mutta pakkohan se on itekin... |
 |
| Ai että. |
5.5.
Toukokuun eka lauantai ja Tornien taisto!
Tämä havainnoijakokoonpano ilmoittautui eilen viime hetkellä mukaan, kun saaren
majakka löytyi tapahtuman virallisesta tornilistasta. Lågskär näytti juuri sopivasti
parastaan, mutta onneksi hieman eri näkökulmasta kuin jakson ekana päivänä.
Tänään tuuli pysyi tyynenä käytännössä koko päivän ja karvanaama viihtyi muun
tiimin kanssa majakan huipulla koko kahdeksantuntisen kisan ajan (20 min taukoa
lukuun ottamatta). Huipulta hallitsi sopivasti saaren ympäröivä luotoja ja
sieltä käsin hoitui sellaisia lajeja, jotka eivät mitenkään olisi olleet
mahdollisia sieltä juurelta – tai niiden työstäminen olisi ollut paljon
hankalampaa. Ramin ja Mikon kanssa keskityttiin aamun ensimmäiset tunnit niin
laulajien kuunteluun, hysyjen jähistämiseen ja muiden paikallisten etsimiseen,
ja tuntui aika uskomattomalta päivystää siellä ylhäällä, saaren merellisestä
sijainnista saa aivan erilaisen fiiliksen näin.
Työtä helpotti se, kun monet
hyönteissyöjät, hernekerttua ja hippiäistä myöten, saapuivat niemen kärkeen tai
jopa nousivat majakan huipun kautta muutolle. Korviemme varassa onnistuimme
saaresta kuulemaan mm. satakielen. Pikkulepinkäisen, pensastaskun ja rastaiden
etsiminen onnistui suht helpolta, mutta esimerkiksi sirittäjän ja
mustapääkertun kaivaminen pusikoista kaukoputken avulla olivat selkeitä
työvoittoja. Petolintupuoli siunasi pinnasaldoa parilla varpushaukalla sekä
yksittäisellä nuoli-, tuuli- ja hiirihaukalla. Tosin ois koukkunokkia voinu
näkyä enempikin, kun sää pysyi kauniina pitkälle iltapäivään. Kahlaajapuolelta
karikukko löytyi suht helpolla, mutta punajalkaviklo ja pikkutylli hoituivat
taas vähän vaikeamman kautta. Kapustarinta, suokukko, mustaviklo ja valkoviklo
antoivat meille vain yhdet mahdollisuudet, mutta ne tilanteet osattiin
hyödyntää hyvin. Merisirri on myös ihan kelpo laji Tornien taiston kaltaisessa
tapahtumassa.
Erinomaisen kuuluvuuden lisäksi
nautittiin erinomaisesta näkyvyydestä merelle. Hessu vanhana staijikoneena
tykitti mereltä mm. härkälinnun, useamman
etelänkiislan, sekä ehdottomana kohokohtana pohjoisen puolelta ohittaneen talvipukuisen pikkuruokin! Ois ollu
vaikee löytää jos laine olis liplattanu. Myös saaressa rengastushommissa
hääräillyt Sampo ehti näkemään linnun, ja siinä kelissä kehtasin hehkuttaa
elämänpinnaa. Aika pitkään laji on mua Suomessa vältellykin, ottaen huomioon
että retkipäiviä saaristossa on jonkin verran kertynyt.
 |
| Aamun taikaa ja tyven |
 |
| Haahkat mouruaa |
 |
| Majakan huippu skarppaa, mutta luhtakana pysyy hiljaa. (c) Sampo |
 |
| Haahkoja kelpasi kuvata myös ylhäältä käsin |
Puoltapäivää kohden lajien kertyminen
tietenkin hiipui, ja aika moni perusvarma laji, kuten rantasipi, vihervarpunen
ja kurki panttasivat aika pitkään. Jaksettiin kepittää loppuun asti, sillä
viimeiseen varttiin saatiin vielä kolme uutta lajia: hysyjähistys palkittiin
vielä harmaasiepolla, Hessu spottas päivän ainoat valkoposkihanhet muutolla
lounaaseen, ja Sampo puolestaan nuotitti pääsaaren puolelta kuulemastaan virtavästäräkistä! Ihan luomuna me se
oltais saatu, mutta lintu saapui suoraan Hemlandetin kärkeen, jäi hetkeksi
paikalliseksi ennen kuin jatkoi kohti mantereisempia olosuhteita. Hieno lopetus
taistolle ja tais olla allekirjoittaneen kolmas sponde virtaväiski Suomesta.
Viimosten lajien voimin ”Göstan baari”
ylsi 15. sijalle 102 lajilla, ja päivän lopullinen saldo nousi 110 lajiin. Taiston
jälkeen havaittiin mm. keltasirkku, ristisorsa ja uuttukyyhky, nuijattujen
rautiaisen ja punavarpusen lisäksi. Taiston tiimellyksessä Sampo kuskasi
majakalle verkosta poimitun koiras-pikkusiepon
ja pikkurarikirjoa koristi myös Sampon havaitsema keltahemppo, joka taisi kuitenkin pyyhältää yhtä kyytiä saaren yli.
Taiston jälkeen retkeily oli enemmänkin fiilispohjaista, viihdyttiin majakan
nurkilla aika pitkään kesyä naaras-mustaleppälintua
kuvaten, ja saartakin tuli hieman kompattua. Huikea päivä!
 |
| Tavallisetkin leppälinnut on kuvauksellisia, mutta ei niin luottavaisia... |
 |
| Mustaleppälintu sen sijaan oli luottavaisempi ja anto saumoja taideskeidaankin |
 |
| 2kv-naaras, siipisulat vaihtumattomat mutta kaksi sisintä tertiaalia tuoreita, koiraalle tyypilliset vaaleat reunat puuttuvat |
 |
| Mikko staijivuorossa majakalla |
6.5.
Paluu arkeen: SW-tuulta 8m/s,
puolipilvistä ja hyvä näkyvyys kannustivat staijaamaan, mutta tulosta ei oikein
tullut ja saaressakin tuntui olevan jälleen paljon vähemmän lintuja kuin eilen.
Liekö fiilis ollut harhaa, jos lomakkeelle kirjattiin kuitenkin 40 leppälintua, 60 hernekerttua ja 102 pajulintua. Linnut
konkreettisesti vaihtuvat päivittäin. Staijeilla ei ihmeempiä havaittu (tervapääsky vuodenpinnaksi), enemmän
huomiota saivat muilla asemilla ja saarilla havaitut pikkurariteetit. Vakion
päätteeksi laskin levähtäjälaskennan ja palasin siitä uudestaan majakalle.
Staiji kuitenkin keskeyti Ramin saaresta löytämään keltahemppoon, jonka myös Tapu onnistui kuittaamaan. Porukalla
yritettiin etsiä lintua vielä uudelleen, mutta se joko onnistui kähmyilemään
todella taitavasti, kyllästyi atrappiin tai läksi sekin saaresta saman tien.
Keltahemppotilanteen jälkeen palasin majakalle vielä pariksi tunniksi, mutta
eilinen revitys ja kumuloituva univelka heittivät ornin pitkille
iltapäiväunille.
Muita mainittavia: tundrahanhi 6m
(olikohan tää keväänpinna?), ampuhaukka
1 n m, kangaskiuru 1p, mustaleppälintu
1p.
 |
| Näitä luotoja olis voinu kuvata enemmänkin |
 |
| Pikkusieppo piristi |
7.5.
Tänään paloi filmiä. Oon jo parina
päivänä visioinut tukkakoskelojen soitimen valokuvaamisesta, ja nyt päätin
ryhtyä töihin. Hiivin laguunille reilusti ennen auringonnousua, mutta en
ilmeisesti riittävän reilusti, kun valoa jo oli ja iso osa linnuista läks siitä
livohkaan. Kärsivällisellä odottelulla tukkakoskeloja kuitenkin palasi
kuvaussektorille, ja joitakin ihan mainioita tilanteita ja tunnelmia sain
dokumentoitua, mutta lintujen soidinaktiivisuus hiipui juuri kun valo alkoi
olla parhaimmillaan.
Omalta osaltani vakion staijaaminen alkoi
hieman myöhässä. Muuten ois jääny hiljaiseksi ja vaisuksi, mutta vähän
vaikeempien aamujen jälkeen petotutka toimi, ja spottasin lännestä saarta kohti
saapuvan Pyhän Peregrinuksen – tiira
kynsissään! 2kv-muuttohaukka ohitti majakan pohjoispuolelta ja putosi
pohjoiskärkeen saalista silppuamaan. Varikset ja lokit yritti osingoille, mutta
eihän ne mitään mahtaneet.
Päivän toiseksi projektiksi otin
Norrvikenille saapuneiden lapintiirojen kuvaamisen. Ohi kiitävien lintujen räiskiminen
vaihtui vähän hillitymmäksi kiville laskeutuvien lintujen kuvaamiseksi. Ei
kummastakaan projektista mitään vuoden luontokuvaa irtoa, mutta varsinkin
tiirojen seurailu oli todella terapeuttista (kyllä, orni voi henkisesti uida
syvissä vesissä myös Lågskärillä). Välissä tuli taas kierrettyä saarta ilman
mitään mainittavampaa.
Muut sälät ja hysymassat:
mustakurkku-uikku 1p, ruskosuohaukka 1 k m, sinisuohaukka 1 n-puk m, suosirri
2m, leppälintu 3p, pajulintu 105p, hernekerttu 50p, pikkusieppo 1 k p,
nokkavarpunen 1p. Päivän lajimäärä 96, tais olla eka alle sadan lajin päivä
tällä jaksolla. Alkukevään muuttajat alkaa hiipumaan.
8.5.
Turistikelit jatkuvat.: enimmäkseen
aurinkoista, tuuli NE-E-SE 6m/s ja lämpötilat edelleen alle kymmenessä
asteessa. Kuitenkin ihan pirteää lajistoa: vakiolla paineli 124 punakuiria kahden parven voimin ja kaksi ampuhaukkaa, ”obsin” luona lauloi
rytikerttunen ja saareen saapui kevään
eka sinirinta. Lisäksi nähtiin suopöllö 1p, kehrääjä 1p, ruskosuohaukka 1m, lapinsirri 7p, merisirri ed. 20p, karikukko 4p4m, merikihu
8p2m, lapintiira 370p, luotokirvinen 3p, mustaleppälintu 1 n-puk p ja pikkusieppo 1p. Hysymassoina 60
pajulintua ja 20 hernekerttua, lisäksi porukka kuittaili retkenpinnoja niin sarvipöllöstä, jouhisorsasta,
kuusitiaisesta ja mustavariksesta.
 |
| Punakuireja muutolla |
 |
| Uunilintuja kelpasi kuvata pottumaalla kukkivassa pajussa |
 |
| Saaresta löytynyttä sarvipöllöä yritettiin jallittaa verkkoon, laihoin tuloksin |
9.5.
Viimeinen kokonainen päivä saaressa. Sää
edelleen aurinkoinen, mutta tuuli tänään jo selkeästi kaakon puolella.
Aamuvakio oli taas hiljainen, ei oikein kuikkalintukaan tunnu lentävän. Sitä
paremmalla syyllä kehtasi lähteä heti vakion päättymisen jälkeen saareen. Ei
mulla oo oikeastaan vieläkään käsitystä siitä, mikä olis se saaren kuumin piste
mistä rareja etsiä, mutta viime päivinä on tullut tavaksi kiertää laguunin
itärannan kautta lounaiskärkeen, sieltä etelälepikkoon ja edelleen pottumaan
rantaan. Nyt komppauksen keskeyttää Tapu, joka oli löytänyt uudelleen Sampon
ilmoittaman sepelsieppokandin.
Naaraslintu oli liikkuvaisen, mutta paikallisen oloinen, pitkään sitä
työstettiin mutta lopulta varma määritys jäi auki. Lintu näytti periaatteessa
ihan hyvältä; harmaa selkä ja vaalea niska, pyrstö näytti tummalta talvella
vaihtuneine sulkineen, mutta käsisiiven tyvilaikku oli aika pienen oloinen eikä
lintu reagoinut oikein mihinkään atrappiin. Yritimme kuvata lintua niin, että
siiven rakennetta (uloimpien käsisulkien pituussuhteet) että käsisulkien
tyvilaikkuja sais paremmin dokumentoitua, mutta vähän vaiheeseen jäi.
Loppupäivä sujui tutuissa merkeissä:
komppaamista, päiväunia, staijaamista. Iltapäivällä tapitin kaksi tuntia
majakalla ja näin komean kyyn lisäksi paikallisen varpushaukan, 19 muuttavaa
kurkea ja saaresta merelle nousseet neljä pikkukuovia. Alkuillasta muita
muuttohommia, saareen saapuu huomenna Majakkaseuran porukkaa, Sampo perheineen
muutti kolmospuolelta neloselle, missä minä ja Mikko yövyttiin, ja me
puolestaan vaihdettiin vikaksi yöksi kolmosen puolelle.
Alkuillasta ahkeria asemahavainnoitsijoita
palkittiin fenologiaharvinaisuudella, kun Sampo löysi laguunin lietteeltä täysin
talvipukuisen kuovisirrin. Kultarinta kävi päivän toisesta vuodenpinnasta. Lisäksi
lomakkeelle kirjattiin mm. piekana 1 2kv m, merisirri 33p, etelänkiisla 3p,
kehrääjä 1p, sinirinta 3p ja punavarpunen 1p1m. Vielä olis huomisaamu aikaa…
 |
| Sieppopaikalla. (c) Sampo |
 |
| Tästä saa jotain käsitystä siitä, kuinka ongelmallinen lintu on |
 |
| Majakalta löytynyt kyy oli yhteistyökykyisempi |
 |
| Skouppauskuva laguunin kuovisirristä |
10.5.
Kaakkoistuuli pauhaa, kun asetun majakalle
jakson viimeistä aamuvakiota varten. Hessu leikittelee, että noinkohan joudutte
roudaamaan kamat saaren itäpuolelle jos tuuli osuu liian lujasti Hemlandetile.
Vakiolla ois muuten muuttajat vähissä, mutta arktikan alkusoittona muuttaa kuikkaa
rapiat sata yksilöä aamun aikana. Nopeasti se kolmituntinen kuluu, johtuneeko
lähtöpäivän levottomuudesta. Usein vastaavassa tilanteessa tuntuu siltä, että
jotain pitäisi vielä revittää, jokin maisema omaksua, jokin tunnelma sisäistää
ennen paluuta pääkaupunkiseudulle. Nyt on aika valmis olo – ei kylläinen, mutta
saaresta poistumisen osaa jo hyväksyä.
Vakion jälkeen kasataan kamat ja
tiskataan vikat tiskit. Ennen lähtöä käyn härskibongaamassa Sampon löytämän idänuunilinnun, ja samalla
fiilistellään verkkoon eksynyttä pikkusieppoa
(2kv k). Jälkimmäisiä on hoitoniityn ympäristössä ollut aamun aikana useita yksilöitä,
joten jostain sitä kuitenkin tulee vaikka korkeapaine vallitsee…
Taksivene saapuu melkein ajallaan, vähän
on joutunut puskemaan vastatuuleen. Retkiseurueelle jaetaan kiitokset aika
ytimekkäästi, ens kerralla ehtii fiilistelemään ja tekemään yhteenvetoa. Hessu
saattaa meidät veneen rantautumispaikalle, majakkaseuralaiset vaihtuvat kaksi
viikkoa saaressa ryönänneeseen kahteen orniin. Fiilistä voisi kuvitella taas
aika epätodelliseksi. Saaressa ja lintuasemalla elämisen rytmiin pääsi nopeasti
kiinni ja sekös tässä oli parasta, että lähdöstä ei oikeasti tarvinnut murehtia
kuin vasta edeltävänä iltana. Tämä jos mikä on kokonaisvaltaista
linturetkeilyä.
Venekyyti sujuu jouhevasti ja Maarianhaminassa
on kesäistä. Käppäillään satamasta käsin lounaalle ja tehtiin vielä pari
pistoretkeä ennen laivaan ajamista; Västra Ytternesin turkinkyyhkypaikoilla oli
hiljaista, mutta Nåtön aseman liepeiltä löytyi kaksi lintua. Nähtiin myös 10
mustakurkku-uikkua suht pienellä läänillä. Pähkinäpensaslehdot ovat
upeimmillaan ja ekat seljakämmekät kukkivat. Kevät tuntuu juoksevan kovaa
vauhtia eteenpäin ja ehkä sen puolesta oli hyvä tulla saaresta pois, että ehtii
seuraavillekin retkille =)
 |
| Vaihto. (c) Sampo |
Keskikevään Lågskär oli aika lailla sitä mitä odotettiinkin;
lintusaaren lajikirjoa, pikkurariteetteja, saaristotunnelmaa, ulkomaailmasta
eristäytymistä ja hyvää retkiseuraa. Vaikka pari toivelajia jäi näkemättä, Lågsi-riippuvuus
taitaa olla ainoa asia mistä oikeasti kehtaa valittaa. Tää on vaarallista,
kotiovesta ulos astuminen, sitä ei aina tiedä minne tie vie ja kuinka
vakavissaan sitä haluaa lähteä taas uudestaan…
Mitä lämpimimmät kiitokset retkiseurasta Tapu Aallolle, Jari
Helstolalle, Mikko Koholle, Sampo, Anna, Kuutti ja Otava Laukkaselle, Soili
Leveelahdelle ja Rami Lindroosille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti