 |
15.5.
Ma
Uusi viikko käyntiin helkkarin aurinkoisissa ja leppoisissa mainingeissa. Rengastajilla oli shortsikeli aamun ensimmäisistä kierroksista alkaen ja kärjessä ihanasti laulanut pikkusieppo indikoi, että nyt ois ehkä tullut jostain. Aamun aikana ei historiaa kirjoitettu, arktika oli melko vaisua, mutta hysypuolelta myös sinirinta 3p, rytikerttunen 1p ja punavarpunen 3p piristivät. Telkkäkoiraita paineli länteen nelisensataa yksilöä aamun aikana.
Eteläkaakkoinen tuuli ja aurinkoinen keli kannusti koko porukkaa aktiiviseen petostaijiin. Santaharju aloitti bileet spottaamalla Russarön linjaa pohjoiseen saapuvan kuuden pitkäkaulaisen ja roikkosiipisen linnun parven, "kurkiako noi on mitä tuossa saapuu", mut nykivä lentotyyli ja muutenkin kulmikkaampi habitus herätteli empivää porukkaa ja ilosta hihkuen saatiin seurata kuuden kattohaikaran parven saapumista Hankoon! Etenivät pohjoiseen Haliaksen itäpuolelta ja kääntyivät Hangonkylän päällä itään, hyvä tovi niitä saatiin seurata. Tämän haviksen jälkeen Petri aloitti pakkailut ja muut poistumisrutiinit, mikä meinas osoittautua virheeksi, sillä puolitoista tuntia myöhemmin Tahvonen löysi kaakkoispuolen luotojen päälle saapuneen naaraspukuisen sirosuohaukan. Tiiramaisen kevyt lentotyyli ja tasaisen kapeat siivet sekä pitkät siivet herättivät epäilyt niittysuohaukasta, eikä Petekään ollut ehtinyt edes parkkikselle asti! Hälytys kulkemaan ja Saarinen reaktio oli varsin autenttinen =D lintu saatiin naulattua naaras-niittysuohaukaksi, ennen kuin se poistui verkkaisesti Granskärin kautta länteen. Saariselle Haliaspinna!
16.5.
Ti
Raripäivä! Mukamas =D olosuhteet olivat taas kohdillaan tähtien asentoja myöten, mutta sendari se laittoi kierteisen. Koko päivä tahkottiin kaakkoistuulisessa ja tihkusateisessa kelissä, vaan minkäs teet kun ei riitä eikä onnistu. Huussin takana äännellyt idänuunilintu vähän väläytteli paremmasta, sen lisäksi kehtaa mainita vielä heinätavin 1p, punasotkat 3k 1 n m, lapinsirrit 5m ja sinirinnat 3p. Otso Häärä saapui ja Ossi poistui.
 |
 |
 |
17.5.
Ke
Voiko Haliaksella nähdä ihan oikeaakin arktikaa? Vissiin voi! Aamu oli varmaan synkin aamu tämän toukokuun aikana, alapilveä ja utua oli ihan riittävästi ja siinähän sit bunkkerilla kelailtiin, että mitäköhän hittoa tästä tulee. No tulihan siitä! Hiljaisen alun jälkeen ekat hanhiparvet hiipivät bunkkerin viereen ja parvia sai syynätä nopeasti läpi, kun nopealla tahdilla lounaistuulessa etenivät. Kuuden jaksolla sit räjähti, kun puolen tunnin sisään ohi muutti yli 400 gaviaa ja 5 000 hanhea! Kuikat liikkuivat suurissa parvissa ja muuttoa meni hienosti bunkkerin läheltä, mitä ilmeisimmin sumun ansiosta. Näkyvyyden hieman parantuessa alkoi luoteispuolelle ilmestyä myös gaviaparvia, mutta suuntaamassa länsipuolelta etelään ja kaakkoon! Olivat vissiin ampuneet navakan myötätuulen mukana pitkälle Turkuun ja oikaisivat Hangon kohdalla kurssia takaisin kohti Suomenlahtea. Päheän näköistä menoa.
Vakion loppua kohti meno hiipui, mutta näkyvyys parani, kova tuuli tärisytti edelleen spudea eikä sitä suulaa osattu vieläkään mereltä löytää. Kalle jatkoi staijia pitkälle iltapäivään asti, me muut käytiin kaupoilla ja vedenhakureissulla, sekä lähetettiin Linnea Virolahden raripetostaijeihin. Alkuillasta saunottiin ja tupaan saapuivat Pyry Laurikka ja Aleksi Mikola. Havikset: valkoposkihanhi 14 215m, sepelhanhi 62m, lapasotka 38m, pilkkasiipi 76m, kaakkuri 18m, kuikka 1 064m, gavia sp 457m, merikihu 4p 12m, kehrääjä 1 k p, lajeja yhteensä 78.
18.5.
To
Helatorstai oli tänä vuonna länsituulinen ja viileä, bunkkerilla ois kuulemma voinu olla paljon lämpimämpikin =D muuttoa ei kauheasti kulkenut, summista mainittavimpina pilkkasiipi 157m, kaakkuri 25m ja meriharakka 48m. Pyry huusi vakion lopulla länsipuolelta pohjoisiin matkanneen riuttatiiran, joka kuitenkin kääntyi länsikärjen kohdalla länten eikä näyttäytynyt pihaan Jarkolle, allekirjoittaneelle ja asemalla vierailevalle ryhmälle. Otso lähti vakion jälkeen, Kalle iltapäivällä, ja Jarkko kävi fiilistelemässä Hangon kaupungin elämää. Alkuillasta asemalle saapuivat Keski-Suomen starat Ossi Nokelainen ja Tuomas Syrjä!
 |
19.5.
Pe
Takaisin hienojen retkeilykelien äärelle! Eilisen jälkeen Haliaksella oli valoisaa, leppoisaa, tyyntä, iloinen naurunremakka kaikui niemellä pitkin päivää, nähtiin arktikaa ja pari lisälajiakin. Mitään ihmeellistä ryntäystä ei nähty, mut vessua, hanhea, gaviaa ja kahlaajaa liikkui monipuolisesti, laatuna vakion puolivälin jälkeen muuttanut etelänkiisla ja vakion jälkeen kärkeen saapunut keltahemppo, joka laskeutui niemeen paikalliseksi. Mutta havainnoijaporukkaa koeteltiin kunnolla, kun lintu meinas kahdesti jäädä verkkoon mut ponnahti molemmilla yrityskerroilla pussista ulos! Oishan se ollu kiva nähdä kädessäkin. Pyry kävi Gåulla jo aamupäivästä ja staiji kulki klo 15.20 asti, kunnes meno vaihtui grillaukseksi ja muuksi häröilyksi.
Muut havikset: valkoposkihanhi 3 438m, sepelhanhi 430m, hanhilaji 4 298m, punasotka 1 k m, lapasotka 17m, kaakkuri 27m, kuikka 331m, gavia sp 316m, isosirri 188m (103 linnun parvi hienosti niemen päältä!), punakuiri 130m, merikihu 8p 10m, ruokki 10m, ruokki/kiisla 12m, kultarinta 1p, ja kevään eka pikkulepinkäinen Gåulla. Lajeja 106!
 |
 |
20.5.
La
Nyt muuten lähtee! Rariset fiilikset jatkuvat, näkyvyys ehti aamulla olla huippuluokkaa, ennen kuin väreily nousi nostattamaan tunnelmaa. Muutto oli aika rauhallista, mutta aikaisin aamusta kärjestä palloillut serinus osasi ehkä kertoa, että tänään vois tapahtua muutakin. Lapinsirrien kevätmuuttoennätys nostettiin 15 yksilöön yhdellä parvella, pilkkasiipiä kirjattiin 25p 229m ja mustavariskin nähtiin.
Mutta sälät sikseen, vakion jälkeen suurin osa jengistä poistui toiselle aamiaiselle mut Aleksi ja Pyry jatkoivat urhoollisesti staijia. Etelästä saapui niemeä kohti valkoposkiparvi, kääntyivät ennen ohitusta itään ja Aleksi spottas porukasta kaksi punakaulahanhea! Pyry pääsi nauttimaan spondesta eliksestä ja Haliaspinnasta suorilta käsin, meidän muiden tehtäväksi jäi juosta bunkkerille ja kuitata pois päin lentävästä parvesta linnut. Jarkolle ja keskisuomalaisille Haliaspojo kanssa! Ja edelleen kova rari Haliaksella, oisko ollu peräti kuudes havainto lajista, Aleksille täältä toinen ja allekirjoittaneelle peräti kolmas havis.
"Seuraavaksi sit merops", Pyry fiilisteli raritärinöissään. Hetki siinä kyllä sit meni, kello yhden pintaan Aleksi kapusi mäelle seuraavalle staijaussessiolle ja äkkiä radiopuhelimeen alkoi kuulumaan jotain hätäistä ja kaaottista huutoa! "Ei sviddu, varmaan merops!" Pyry spurttas bunkkerille Ossi ja Tuomas perässään, me jäätiin Jarkon kanssa pihalle odottamaan että mitä tapahtuu. Sit ilmeni, että Aleksi oli kuullut niemen päältä mehiläissyöjän, mut lintua ei ollut näkynyt ja äänetkin olivat loppuneet. "Sinne meni", kelailtiin, kunnes kaksikymmentä minuuttia myöhemmin Aleksi hiffas taivaalta uudelleen mehiläissyöjän ääntä! Kiimaisimmat ottivat toisen spurtin bunkkerille, Jarkon kanssa jäätiin taas pihalle, ja pian koko kööri pääsi fiilistelemään pihan koillispuolella leijuvaa ja ihanasti ääntelevää mehiläissyöjää! Hirveetä helpottunutta naurunremakkaa ja fiilistelyä, Pyry varsinkin oli ihan äimänä päivän toisesta eliksestä =D tilannetta kesti viitisen minuuttia, kunnes lintu jatkoi kaakkoon, ja mystisesti klo 15.26 itäpuolella näkyi taas mehiläissyöjä, se tosin tulkittiin varovaisuusperiaatteen mukaan samaksi, vaikka oishan niitä voinu olla kaks tai kolmekin... "Tappakaa mutta pinnaa ette vie", sanos Pyry. Iltapäivästä sukellusveneluodolla näkyi kaksi vesipääskyä ja Gåun reissulla rengastettiin pohjoisrannan hiekkakentältä kolme tyllin poikasta!
 |
| (c) Aleksi Mikola |
 |
 |
| (c) Tuomas Syrjä |
21.5.
Su
Varsin eeppistä retkeilykeliä edelleen ja iso rari roikkuu ilmassa. Jarkko poistui eilen ja kantis aloitti aikaisten opastettujen linturetkien sarjan, Petteri Hytönen oli pitkästä aikaa päiväretkellä kärjessä ja nopsaanhan sitä päästiin idäntiltalttia fiilistelemään. Massaa ei taivaalla näkynyt, mutta näkyvyys pysyi kristallinkirkkaana koko aamun ja merelle oli nautinnollista katsella. Muuttopuolelta mainittavimpia olivat kolmisensataa gaviaa sekä hienoin vesipääskymuutto vähään aikaan, 28m 1p useassa parvessa, edellisen kerran moisia määriä on nähty 2000-luvun alussa. Päivälle saatiin sit kunnolla säpinää, kun retkeläisiä opastaessani löysin Kalskärin kaltsilta käsin särkällä hengaillevan oudon kurmitsan! Ad-linnulla oli tumma vatsapuoli, mut ruskea selkäpuoli ja helkkarin pitkät jalat! Piti mennä koko porukalla särkän uloimille ruusupuskille sitä yyvimään, Aleksi varoitteli että outoa tundrakurmitsaa on aikaisemminkin ihmetelty, enhän mä suostunut uskomaan ennen kuin lintu nosti siipensä ja paljasti kokomustat kainalonsa. Eikä sillä sit alaperässäkään mitään kuviointia ollut. Opastukselle osallistuneet pääsivät siis kokemaan todellista draamaa, mut tää kohkaaja ei iltapäivästä kyennyt enää yhtään mihinkään ylimääräiseen =D
Mut olipahan viikonloppu! Kiitos asianosaisille retkiseurasta, porukan poistuessa kotimatkoille kantis jäi pitkästä aikaa yksin asemalle. Aleksi ja Pyry kävivät vielä Laajalahdella bongaamassa valkosiipitiiran, päiväkirjaan poimittiin Haliaksen haviksista vielä haahka 7 000p, pilkkasiipi 4p 63m, riskilä 1m, jalohaikara 1p, kehrääjä 1p ja pitkäaikaiselle henk.koht vuodareiksi myös käki, pikkulepinkäinen ja pikkusieppo. Lintulajeja yht. 94.
22.5.
Ma
Uusi viikko käyntiin pienoisella haviskrapulalla. Vakion aikana lievää luoteistuulta, eli staijaaminen meni lähinnä paikallisten lintujen ihmettelyksi. Keli oli silti kohdallaan peto- ja haikarastaijille, kun aamupäivän aikana pohjoispuolella alkoi näkymään hienoja kumpupilviä. Staijia kertyikin sit 10h10min, petomuuttona lähinnä mehiläishaukka 4m ja sääksi 2m, iltapäivästä eteläpuolelta löytyi muutama kahlaajaparvikin mut pulssi jäi lyhyeksi. Yhden parven syynäämisen jälkeen käänsin spuden Hangonkylän suuntaan, sieltä löytyi kokonaan tumman näköinen pikkufalco painamassa pois päin pohjoisiin. Tuleehan noita (ja ei muuten tullu)... alkuillasta tein pikakäynnin Gåulla ennen aurinkorasvojen huuhtomista ja iltarutiineja. Havispoimintoina ristisorsa 1/1p, lapasotka 12p, haahka 7 500p, iso kahlaaja 410m ja jalohaikara 1p.
 |
 |
 |
23.5.
Ti
Samaa rataa kuin eilenkin, mitä nyt väreilyä vähän enemmän ja tuuli eteläkaakon puolelta. Vähän hioin uutta strategiaa päivään, vakion jälkeen lähdin Gåulle katsomaan ettei särkällä ois vahingossakaan mitään siipitiiraa, sit petostaijille ja torkkujen jälkeen iltastaijille. Ja miten kävi? Vedagrundetilta nähtiin jp-jääkuikka itään klo 9.15, pääkaupunkiseudulla meni sekä pikkukotkaa että käärmekotkaa. Saatana! Ei ees lisälajia tälle päivälle. Aamun gaviamuutto oli hetkellisesti näyttävää, iltapäivällä meni muutama mehiläishaukka hienosti vierestä mut kokonaisuudessaan päivästä jäi vähän epäonnistunut olo. Asemalle pamahti alkuillasta Aksu Lehikoisen vetämää jengiä, mukana Inari Nousiainen, Laura Bosco ja Enzo Degot. Kuulemma lähti joku skaba Lågsin kanssa käyntiin, että kumpi lintuasema löytää kovemman rarin ensi perjantain iltapäivään mennessä. Nyt isketään! Tänään lomakkeelle lapasotka 18m, haahka 7 500p 248m, kuikka 327m, gavia sp 90m, sinisuohaukka 1'm, pikkusieppo 1p ja isokäpylintu 5p. Lajeja 88.
24.5.
Ke
Eilinen epätoivo vaihtui uuteen yritykseen ja porukalla päästiin nauttimaan monipuolisesta lintupäivästä. Arktikaa edustivat 350 gaviaa ja 820 kahlaajaa (määritetyt tundrakurmitsat 180m), staijia kertyikin tyynessä kesäkelipäivässä neljätoista tuntia. Mielenkiintoisinta lajistoa edustivat heinätavi 1/1 p, suopöllö 2m, kehrääjä 1Ä kärjessä useaan otteeseen, laulava ja rengastettu idäntiltaltti, aamuhämärissä rääkynyt kuhankeittäjä, plusan rajalla laulanut pikkusieppo, Gåun männikössä viihtynyt isokäpylintupoikue, sekä lisälajeina keltahemppo sekä haarahaukka (vuosipiste viimein!). Mehiläishaukkoja muutolla peräti 12 yksilöä. Taktikoitiin keskiviikon saunavuorot myöhäisiltapäivälle ja painuttiin iltastaijille sepelhanhien toivossa, mutta muutto käynnistyi idempänä ja myöhään illalla, Kirkkonummelta ja Helsingistä meni illan aikan 25 donaa, perkele. Aksu takseerasi myös Uddgrundetin ja Yttre Kalskärin pesimälajistoa, laulujoutsenen eka pesintä on nyt varmistunut ja emolinnut hautovat kuutta munaa!
 |
 |
 |
25.5.
To
Aamulla lounaistuulta ja vesisadetta, iltapäivän puolella navakkaa luoteistuulta, eli rutiinien lisäksi lepoa ja konttorihommia. Verkoista sentään keväänpinnaksi luhtakerttunen. Laura, Enzo ja Inari poistuivat, tilalle Sarella Arkkila, Josephine Couet, Petri Saarinen ja Aleksi Mikola. Lajeja 86.
26.5.
Pe
Aamulla aika synkeää keliä, itäpuoli totaalisen pilvessä, aamusta vielä leppoisaa etelätuulta, joka yltyi päivän mittaan navakaksi ja kääntyi luoteeseen. Vakion alku oli vielä hiljaista ja lintuja ehti katsomaan rauhassa, kunnes kuuden jälkeen löysin eteläpuolelta suoraan kohti tulevan kuikkalinnun. Tsekattuani linnun sanoin muille, että "tuossa tulee yks gavia kohti, ihan kuin se löis vähän hitaammin mut hirveen isoja räpylöitä sillä ei ainakaan ole", eli juhlapukuista jääkuikkaa oltiin saman tien sulkemassa pois. Jatkoin kohti tulevan gavian seuraamista, Petri otti myös linnun syyniin ja Aleksikin alkoi katsomaan sitä laskettuaan ensin yhden kuikkaparven, vaikka mitään rarihälyytystä tästä ei ilmoille heitetykään. Lintu tuli siis mereltä suoraan kohti, mutta taittoi hieman vasemmalle eikä tullut suoraan niemen päälle. Onneksi niin, sillä linnun ohittaessa aloin hämilläni tsiigaamaan, että tuolla on kaulassa valkoinen sepel ja mustaa päätä vasten näkyy musta nokka. Hämmennyksen hiljentämänä osasin sen kaulasepelin sanoa muille ääneen, sit seuraavaksi (muistaakseni) Pete sanoi äänen mustan nokan ja lopulta Aleksi kokonan mustan pään, sit tapahtui paljon ja nopeasti ja kaikki huudettiin melkein yhdessä kuorossa "Immeri! Immeri! Immeri!"Aksu oli onneksi just ehtinyt lähtemään verkkokierrokselle ja oli nopeasti bunkkerilla tsekkaamassa itäpuolelta läheltä ohittavan linnun, ehdin mainittujen tuntomerkkien lisäksi toteamaan lajityypillisen pään muodon sekä pitkän kaulan ja hyvin pitkät siivet. Sit muistikuvat loppuvatkin lintu on just ohittamassa ja Saarisen Petri hyppää kimppuun halailemaan ja huutamaan "Hyvä Aki! Hyvä Aki!" =D Haliaksen viides AMERIKANJÄÄKUIKKA oli tosiasia! Allekirjoittaneelle Suomielis, Aksulle ja Petrille spondepinna ja tietenkin Haliaspinna, Aleksi oli moisen ihmeen onnistunut näkemään täällä kaksitoista vuotta sitten mutta kaikki hehkutettiin ja hypetettiin! Mulle tuli todellakin yllätyksenä linnun siro rakenne, pitkänomainen kaula ja pitkät siivet. Onhan sitä pienen ikänsä lintukirjaa selanneenna haaveillut tämän lajin näkemisestä Suomessa, mutta nyt napsahti, eikä osattu edes aamupalapöydässä siitä haaveilla!
Päivän muu arktika käynnistyi pian rariteetin jälkeen, ihan kuin immeri ois käynyt avaamassa väylän muille linnuille: kuikka 204m, kaakkuri 21m, gavia sp 240m, pilkkasiipi 152m, meriharakka 35p 10m, karikukko 1m, vesipääsky 1m, ik 800m, k 1 000m. Asemalomakkeen lisälajisaraketta täydensivät päivällä lennelleet kaksi riuttatiiraa, itään eteläpuolelta. Aksu, Sarella ja Josephine poistuivat iltapäivästä, myöhemmin hypättiin Peten kyytiin kaukoputkien kanssa, käytiin noukkimassa Pekka Hänninen ja Pyry Laurikka kyytiin ja suunnattiin Täktbuktenille bongaamaan Sampo Laukkasen eilen löytämä keltajaklaviklo. Hienosti oli paikalla, elis napsahti kaikille muille paitsi Petelle. Siitä sit kaupoille ja iltahuutoon.
 |
| Immerin ilakointia! (c) Aleksi Mikola |
27.5.
La
Haviskrapulaa taas. Tuuli voimistui edelleen eilisestä ja kääntyi luoteeseen, jotain toiveita eläteltiin matalalla muuttavista kahlaajaparvista, erityisesti keräkurmitsoista, joka ajankohtaan sopisi varsin hyvin. Vaan harvassa ovat Haliaspinnat peräkkäisinä päivinä, kiikareilla skannauskierroksia nostettiin sit aika ylös aamun ensimmäisinä tunteina, mutta korkealta taivaalta ei löydetty kahlaajan kahlaajaa. Kevään eka jänkäsirriäinen muutti länteen suosirrin kanssa, muuta sälää haahka 4 000p 510m, pilkkasiipi 10p 59m, telkkä 5p 143m W, hiirihaukka 1p1m, ik 440m, pikkusieppo ed p Ä, pikkulepinkäinen 3p. Otettiin pitkät päikkärit vakion jälkeen ja iltapäivästä jengi ahkeroi pihan puusavottaa eteenpäin, siitä päästiin lyhyen iltahuudon ja lämpimien löylyjen kautta nukkumaan.
28.5.
Su
Vaihteeksi kovaa etelän ja lounaan puoleista tuulta. Pitkäaikaisella oli päivän aikana kaksi opastusta, klo 6.00 - 9.00 ja klo 13.00-15.00, joten viikonloppujengi staijasi Haliaksen kevään parasta sepelhanhimuuttoa - tyypilliseen tapaan sen jälkeen, kun massat olivat jo idästä menneet. 5 365 seplua kuitenkin! Osallistuin hanhistaijiin sen verran, kun klo 13.30 jaksolla vierailin bunkkerilla ryhmän kanssa ja lähestyvästä parvesta väsyneet silmät löysivät Zeissin kiikareiden avulla hrotan, lisäalalaji, jos nyt ei muuta. Petri, Pyry ja Aleksi poistuivat iltapäivästä, huomenna uuden viikon kantiksen kanssa aloittavat Pekka Hänninen ja Alexey Trofimov.
 |
 |
