Pari helmikuista Haliaskeikkaa

Päivää! Helmikuussa aika on kulunut ihan oikeissa toimistotöissä, mutta kalenteriin on mahtunut myös pari korvien väliä tuulettavaa retkeä Hangon lintuasemalle. Näihin pistoihin oli tarkoitus sisällyttää yleishyödyllistä toimintaa, aloittamalla videomateriaalin kasaaminen Haliaksen vuodenkiertoa esittelevää lyhytelokuvaa varten sekä osallistua aseman puutalkoisiin.


15.-16.2.

Dokumenttitiimi Eriksson & Aintila saapuivat aseman portista sisään siinä aamukahdeksan aikoihin, tiedossa yhden yön ja kahden päivän kestävä filmausreissu Uddskatanin talvisiin maisemiin. Asemalle majoittumisen jälkeen suoritetaan jonkin asteinen vakiostaiji bunkerille ja lämmitellään filmaamista. Heksalla suurin osa päivästä kuluu laittaessa dronea kuvauskuntoon, karvanaama piipahtaa Gåulla ja intoilee lahden rantaruovikon sulasta löytyneistä kurpan jäljistä. Selkeää jänkälymnaripotentiaalia, mutta mitään ei löytyny, enkä ainakaan tallonu minkään päälle ellei toisin todisteta =) illalla lämpiää sauna ja kuunnellaan aseman pohjoispuolella huutavaa lehtopöllöä.

Merellisiä kauriita

Granskärin "peremerkki" ammotti tyhjyyttään...

... mutta Gåulla oli mukavast ilintuja

Toisena päivänä päästään jo ihan eri tavalla kopterin lennättämisen makuun ja kuvaa tulee. Lentokieltoalueet huomioiden saadaan todella päheetä materiaalia Uddskatanin rakkaista & tutuista maisemista tuolta ylhäältä käsin, samoin sellasta bunkkeri ja staijari -meininkiä. Ilta- ja aamuvalojen siniset hetket nousevat myös korkeaan arvoon ja Heksa intoutuu kuvaamaan melkoisen määrän still-kuvia. Paluumatkalla hykerrellään Puhelinlangat laulaa -ohjelman meiningille ("Eikö ne tiedä mikä on YouTube!?") ja muutenkin tähän reissuun mahtui paljon naurua ja positiivista levottomuutta. Lehtasin ja kurpanjälkien lisäksi mainittavina havaintoina 28 tukkakoskeloa, 9 uiveloa, punarinta, peukaloinen ja liikennanalla olleet parisenkymmentä järripeippoa. Kiitos!

Kotilahti

Kallskärit

Lilla Munkhamn 1

Lilla Munkhamn 2

23.-25.2.

Puutalkooviikonloppu kokoonpanolla Jari Laitasalo, Markus Lampinen, Jonne von Hertzen, Tuukka Kupiainen, Sami Virta, allekirjoittanut ja Aatu. Koko päivän paikalla viihtynyt Peregrinus antoi ymmärtää että viikonloppuna vois nähdäkin jotain kivaa!

Staijitunnelmia

Bassotaiteilija von Hertzen ahkeroi

Talvi oli kiristänyt otettaan sitten viime kerran ja pakottanut Hankoniemellä talvehtivat vessut entistä ahtaampiin suliin tai ulommas merelle. Lauantaiaamu staijattiin bunkkerilla auringon ja jäisten maisemien keskellä, päiväohjelmaan kuului mm. näkyvyyden parantaminen bunkkerille (melkoinen sankari tuo Sami!), tuoreiden että viimevuotisten raivaustuotteiden roudaaminen aseman pihaan sekä melko mekaaninen klapien pilkkominen. Ehti sitä talsimaan jäällä sekä kuvaamaan iltavaloja & jäämuodostelmia, mut lainakameran kanssa meno meni vähän räpeltämiseksi. Pojat sauno, mutta lehtaria ei tällä kertaa kuultu.

Seuraavan päivän ohjelma oli hieman olympiapainotteisempi ja päivän pääprojektina puuston raivaaminen siitä "plussan rajan" pieneltä rantasuolta, hyvin siinä onnistuttiin ja melkonen raripuskakin siihen tais jäädä =) kivaa oli, saatiin jotain aikaiseksikin ja lintujakin näkyi; vaik taivaanjumala teki oharit, niin haviksista vois mainita yöllä pihapuista löytyneen helmipöllön, 137 kyhmyjoutsenta, 200 allia, 500 isokoskeloa ja isolepinkäinen. Kiitokset Jarylle talkoiden organisoinnista ja muille hengenheimolaisille hienosta talkoohengestä ja hyvästä fiiliksestä!