Ålands vinterfågeltakseringar 2022

 

… and heeeere weeeee go! Ahvenanmaan talvilintulaskennat kutsuivat yhden välitalven jälkeen. Tänä vuonna laskentaryhmään oli ilmoittautunut jopa neljätoista henkilöä, eli ainakin ensimmäinen iltapäiväpalaveri kului lähinnä siihen et kaikille halukkaille piti keksiä järkevää tekemistä =D Tällä kertaa pääjoukot pääsivät laskemaan Turun ja Maarianhaminan välisen lauttamatkan, toisen laskentapäivän ohjelmaan ei tosiaankaan ollut tarvis tunkea liikaa reittejä, koska varsin intensiivinen räntäsaderintama uhkasi puskea päälle...

 

 

No, asia kerrallaan. Ensimmäinen vuodari mallia 2022 napsahti Espoon Ikealta (mustarastas), muutama seuraava Lohjan ABC:lta ja Turun yliopistolta, ennen kuin meriaaimaisähkyn musertamina pääsimme Viking Amorellan takakannelle vessuja staijaamaan. Historiallinen staiji btw, Amorella poistuu liikenteestä, öööh, no tässä joskus lähitulevaisuudessa, sit vuoden päästä ihmetelläänkin et miten tältä uudelta paatilta oikein staijataan. Pohjoistuulesta huolimatta laivareitin laskenta sujui leppoisissa merkeissä, vasta Maarianhaminaa kohti käännyttäessä kirjurin sormia alkoi toden teolla palelemaan. Massaa riitti taas tukkasotkien (5741p), telkkien (2589p), kyhmyjoutsenten (2640p) ja laulujoutsenten (145p) osalta, keskimääräistä runsaampina esiintyivät myös sinisorsa (1077p), naurulokki (168p) ja merikotka (110p), kvaleimpina merisirrejä ynnäiltiin lähemmäs 110 yksilöä (suurimmat parvet 55 ja 20), muita kvaleja mm. useampi tavi, yksi ad k haahka (se onkin kevät sit nyt!) sekä tietenkin muutamat tukkakoskelot ja riskilät. Monet muut lajit, esimerkiksi harmaahaikara, mustalinnut ja pilkkasiivet, olivat totaalisen kateissa, eikä nähty kuikkalintuja saati uikkujakaan, ylipäätään Herrön ja Mariksen välisellä etapilla sekä lajikirjo että massat oli pienoisesti negatiivinen yllätys.

 

 

Marikseen rantautumisen jälkeen lähdettiin perinteisesti retkelle ja tällä kertaa päädyttiin Saltvikin Hagan suuntaan pööpöilemään. Haviksina kottarainen 9p, keltasirkku 600p, peippo 10p, isolepinkäinen 1p, naakka 400p, järripeippo 2p ja tilhi 40p.

 

Laivareitillä tuntuu aina olevan isänmaallinen tunnelma.

 

2.1.

 

Sampon ja Johanneksen kanssa Hammarlandin reitille, menomatkalla pudotettiin Helstola ja Johan Ekholm Emkarbyn varteen. Rento rengasreitti, ei mikään kauhean linturikaskaan mut missään vaiheessa ei tuntunut siltä että tässä tulis kiire. Vettä vihmoi koko päivän ja kiikarin linssejä sai puhdistella useampaankin otteeseen, mut vähällä selvittiin siihen nähden mitä luvattiin. Lajistoa seuraavanlaisesti; Johannes spottas Näfsbyn peltoaukeilta isolepinkäisen ja reitin ekan puoliskon ruokintoja oli mukava syynätä, Hellesbyssä nähtiin päivän eka kulorastas (toinen Kattbyssä), kolme kottaraista sekä pienestä urpiaisparvesta n-puk tundraurpiainen. Sampo kuittas vanhan kanakasvattamon kierroksellaan hiirihaukan ja ekan peukaloisen. Postan idyllisen maiseman pelto-ojasta löytyi rautiainen (legendaarista taigarautiaisojaa vastapäätä) ja Hammarvallenin klassiselta karapaikalta todettiin kaksi yksilöä, siinä välissä myös päivän toka hiirihaukka. Vuosipinnalistoille myös puujyrä, tikli, ja punatulkku. Peukaloisia yhteensä reitillä 6p, paluumatkalla bointsattiin liikkuvasta autosta Svibyvikenin nokikana.

 

Lasit unohtu

 

3.1.

 

Ahvenanmaan peittävä sakea sumu pakotti laskentajengin vaikeaan taktiseen päätökseen, sillä perinteisesti lähtöpäivän ohjelmassa ollut Maarianhaminan cityreitti laskettiin tänään, neljän eri tiimin voimin, kolme laskentatiimiä suuntasi muille reiteille. Koivulan Matin kanssa laskettiin cityn itäreunaa, oli taas leppoisaa koluta pientaloalueita ja rantoja, puhumattakaan lounaspaussista Café Juliuksessa. Matti avas parempien lajien kirjaamisen ilmoittamalla Östra Ytternesin puolelta pähkinähakin, punarintoja löytyi yks ruokinnalta ja yks rantapensaikosta, pähkinänakkeleita osattiin löytää kans kaks eri lintua, mut Matin punakylkirastaat mää nuijasin. Peukaloisia ynnäiltiin hulppeat 13 yksilöä ja mustarastaita riittää täälläkin, meidän osuudelta riitti 130 lintua. Peippoja 63p, järrejä 20p ja vihervarpusia yli 800p. Paremmat lajit jäivät silti muiden löydettäviksi, vesiäispisteitä kiertänyt Helstola spottas samoilta jalansijoilta sekä pikku-uikun että kuningaskalastajan, niitä bongaamaan sinkoillessa havaittiin spondesti kulorastas mut kohdelajit jäivät näkemättä. Matin ja Johanneksen kanssa koukattiin vielä länsisataman pohjoispuolelle, paikalla mm. 160 tukkasotkaa, 13 nokikanaa ja uivelo, sen jälkeen painuttiin etsimään Jarin löytämää luhtakanaa ja todettiin samalta paikalta kaksi lintua. Ihan jees!

 

Oluelle Cthulhun ja vanhan vuohen kanssa? (c) Matti

Tyypit bongaa puikkuja. (c) Jari

Spektaakkeli indeed

 

4.1.

 

Reissun neljäs laskentapäivä valkeni aurinkoisena, paikoin oli oikein keväinen fiilis, mut sekin illuusio saatto johtua vähälumisuudesta ja siitä et aurinkoa ei vaan oo näkyny kahteen päivään. Ohjelmassa Storbyn reitti, Matti jätti mut ja Valtterin Överbyn puolelle ja jatkoi siitä Ekholmin kanssa kohti reitin vesiäispisteitä. Voimakas lounaistuuli pisti hanttiin mut ekat halit nähtiin taivaalla jo reitin alkumetreillä, oli outo fiilis kun teki mieli ruveta petostaijiin ennen auringonnousua. Överbyn puolelta todettiin mukavia määriä peippoja ja järrejä, kahdelta eri peltoaukealta sekä merenlahdilta kertyi yhteensä 301 laulujoutsenta (reittienkka!). Osattiin me pieni parvi pyrstäreitä ja isokäpylintu heti siihen reitin alkuunkin, mut töyhtötiaiset oli hiljaa. Reitin itäpäädystä aloitettaessa aamupäivän puoliskolle osui pari kiihdytysosuutta (tai tiaissuoria, metsätieosuuksia, miksikä niitä siirtymiä sanoisi) mut Storbyn kylän puolelle päästiin mainiosti tekemisen makuun vielä puolenpäivän aikoihin. Laukkareiden kailottaessa havikseen kirjattiin mm. taivaanvuohi, isolepinkäinen, varpushaukka ja kulorastas. Ojien komppaamisen ja ruokintojen syynäämisen jälkeen lyötiin lyöttäydyttiin reitin länsiosan laskeneen Matin ja Johanin kanssa, käytiin bointsaamassa luhtakana ja kuusi lapasotkaa reitin länsiosista. Laskennalle muita mukavia summia todettiin mm. tukkasotka 430p, peukaloinen 5p, mustarastas 45p, räkättirastas 240p, peippo 40p, järripeippo 62p, vihervarpunen 312p ja keltasirkku 430p.

 

 

Päivän päätteeksi siirryttiin vapaamuotoisemman retkeilyn pariin; Degersandin mustakurkku-uikku tuotti vaikeuksia (samalta paikalta myös merisirri 35p ja kaakkuri 1 m W), sen jälkeen kruisailtiin parit vesiäispisteet, spotattiin Storbyn pelloilta hiirihaukka, takseerattiin vielä Marsundin salmi sekä Jomalan Fagerkulla, ja painuttiin pizzalle.

 

Degersand

 

5.1.

 

Hammaruddan reitille Jarin kanssa. Aloituspaikoilla Gottbyn pelloilla ynnäiltiin hienoja laulujoutsenkerääntymiä (reitillä yhteensä 172 p ja Sampo laski Gottbyn alueelta yhteensä 263 laulujoutsenta), Jari ”pimitti” fasaanin mut vastaavasti nuijas kylän luoteispuolen metsikössä huudelleen pähkinähakin. Hammaruddan reitti lienee lajistollisesti Ahvenanmaan monipuolisempia, taajamien, peltoaukeiden, umpimetsäetappien ja kurppaojien jatkeeksi reitin jälkipuoliskolle osuu suojaisampaa merenlahtea ja ihan avomerta. Vuosipinnat paukku niin hömö-, töyhtö- ja kuusitiaisesta, palokärjestä ja pikkukäpylinnusta, mielenkiintoisimmat massat todettiin laukkarin lisäksi tukkakoskelolla (22p), isokoskelolla (119p), sinisorsalla (293p), räkättirastaalla (285p), ja vihervarpusella (563p), laadukkainta puolta edustivat reissun ties kuinka mones kulorastas, Jarin ilmaan potkima jänkäkurppa, sekä reitin viimeisillä rantakallioilla viihtynyt 16 merisirrin parvi. Luodot tosin olivat linnuista tyhjiä. Peukaloisia ynnäiltiin 7 ja järripeippoja 21 yksilöä, lisäksi havaittiin lapasotka, isolepinkäinen ja usevampi isokäpylintu.

 

6.1.

 

Lähtöpäivä! Kaikki laskentareitit (ja pari uuttakin reittiä) saatiin eiliseen mennessä rämmittyä, joten tiedossa oli vapaata retkeilyä ennen Viikkarille nousua. Matti kuskas kantista, Johannesta ja Sebua ensin Nåtö-Järsön salmien suuntaan, spondeiltiin yks lupaavan ja yks ei-niin-lupaavan oloinen mesta, nähtiin ainakin 14 uiveloa, 160 tukkasotkaa, peukaloinen Nåtön kulmilta nakkeli ja isolepinkäinen, mut ei osattu sitä spondea pikku-uikkua sit löytää =D seuraavaksi kruisailtiin Matin ehdotuksesta ihan Lumparlandiin asti, Lumparsund oli tyhjänä linnuista mut pari onnistunutta satamapysähdystä tehtiin ennen suuntaamista takas Marikseen. Ängö sundin eteläpuolella viihtyi ainakin 210 isokoskeloa ja Långnäsin pohjoispuolelta ynnäiltiin huikeet 160 lapasotkaa! Helstola oli samalta alueelta laskenut yli kaksisataa lapasotkaa, kahdesta eri pisteestä, mut sitä me ei etukäteen tiedetty =)

 

Iltapäivästä Viikkarin kyytiin ja kotimatkalle, tämän reissurapsan loppuun vielä perinteisesti tirehtööri Koivulan kirjoittama yhteenveto:

 

 

 

ÅLANDS VINTERFÅGELINVENTERINGAR 1.-6.1.22

 

Laivareitillä Turku-Mariehamn seisoskeltiin oletettavasti viimeistä kertaa Viking Mariellan kannella. Vesilintu- ja lokkimäärät olivat verraten korkeita, mutta enemmälti niitä oli Ahvenanmaan saaristossa. Jakson 2010-22 ennätyksiä tahkosivat mm. kyhmy- ja laulujoutsen, telkkä, merisirri ja merikotka (2640, 145, 2589, 119 ja 110). Merisorsia oli vähän, joskin mm. Nyhamnin liepeillä ui komea juhlapukuinen haahkakoiras.

 

 Pääsaaren reittien kokonaisyksilömäärä oli verraten alhainen johtuen lähinnä vesilintujen suhteellisesta vähyydestä. Vesilintu- ja kokonaislajimäärää oletettavasti painoivat marras-joulukuun pitkät pakkasjaksot; purot ja sisälahdet olivat useimmiten vähintään käyneet jäässä. Laskentoja haittasivat myös joinakin päivinä sadekuurot ja navakka tuuli. Tyrnit olivat marjoista tyhjiä ja vähät pihlajanmarjat mustuneita ja kuivia. Rastasparvia havaittiinkin usein katajanmarjojen kimpussa.

 

Poikkeuksellisen runsaita (suluissa 2010-21 keskiarvo) olivat mm. harmaahaikara 158 (54; ennätys 284 viime talvelta), kyhmyjoutsen 879 (555), sinisorsa 2029 (1467), mustarastas 1026 (480; ennätys), räkättirastas 3297 (845), kulorastas 12 (2; ennätys), pähkinänakkeli 98 (18; ennätys), puukiipijä 109 (56), peippo 458 (132), järripeippo 443 (51) ja vihervarpunen 6981 (538). Vähissä taas olivat mm. merimetso 41 (146), tukkasotka 1596 (10184), telkkä 1349 (3256), metsätiaiset, käpylinnut ja urpiainen. Havaitsematta jäivät mm. kanahaukka, maakotka, teeri, sepelkyyhky, harmaapäätikka ja mustapääkerttu. Vähälukuisista mainittakoon pikku-uikku (2), luhtakana (6), turkinkyyhky (1), kuningaskalastaja (2), huuhkaja (2), pyy (1), rautiainen (1), nokkavarpunen (2). Kurppia löytyi vain 5 yksilöä, kolmea lajia.

 

Pääsaarelle perustettiin Ämnäsin (4.1.) ja Vårdön (5.1.) reitit. Niiden lajisto ja määrät olivat samantapaisia kuin muillakin pääsaaren reiteillä, eikä niiltä herunut lisälajeja. Rantavedet olivat jäässä, joten vesilintumäärät jäivät vaatimattomiksi. Ämnäsissä nähtiin mm. rautiainen, punarinta ja kaksi nokkavarpusta, Vårdössä mm. 38 uiveloa, kuningaskalastaja, laulurastas ja kaksi pajusirkkua. Havikset eivät ole mukana vertailuissa edellä.

 

Laskijat: Aki Aintila, Sebastian Andrejeff, Paul Boijer, Johan Ekholm, Heikki Eriksson, Jari Helstola, Jari Laitasalo, Sampo Laukkanen, Valtteri Salonen, Tuomas Seimola, Johannes Silvonen, Vilppu Välimäki ja yllek. Kiitokset keskusmuseolle uhrauksista.

 

 

8.1.

 

Encore! Ahvenanmaan jälkimainingeissa odotti vielä Etu-Viikin/Länsi-Herttoniemen talvilintureitti, päätettiin laskea reitti kahdessa eri osassa, Anitan kanssa tetsattiin Majavatieltä koetilalle, Kalle Meller ja Katja Rönkä kuittasivat koetilan ja Majavatien väliset osuudet. Olosuhteet olivat klassisen talviset, kylmä sininen valo valaisi lumisia maisemia, idyllin vastapainoksi räpyläjalkaiset ja ”eteläiset” talvehtijat olivat varsin vähissä; kosteikkolinnuista havaittiin vain merilokki ja viisi sinisorsaa, eikä peukaloista saati punarintaa havaittu ainoatakaan. Pääosissa olivatkin rastaat, noin parinsadan räksän parvia nähtiin useammassa eri paikassa ja muutamien kymmenien lintujen parvista kertyi oikein hyvin summaa, 1031 räksää saatiin reitin talvilaskentojen uudeksi ennätykseksi. Mustarastaita ei lumi pidättele ja 172 yksilöä on heittämällä uusi reittienkka. Meniskö parisataa merulaa rikki seuraavana marjatalvena...

 

 

Laatulajien äärelle päästiin jälleen Fastholmassa pähkinänakkelilla, punakylkirastaat panttasivat Mölylään asti. Laulurastas pääsi yllättämään Hakalanniemen tornin taustalla, pikkutikkoja ja palokärkiä nähtiin kutakin kaksi eri yksilöä. Järripeipot ovat osanneet vaihtaa maisemaa marjojen hivuttua, järrejä ja peippoja kans kaksi lintua kutakin. Varpushaukka kuitattiin taas Keinumäen ruokinnalta sekä koetilalta, kanahaukkoja uskallettiin kirjata neljä eri yksilöä. 17 käpytikkaa todettiin kuusenkäpyjen satoa verottamassa ja pitkästä aikaa maastossa on myös runsaasti vihervarpusia, 519 myös uutena talvienkkana. Oman osuutemme ohella käytiin Anitan kanssa spondeilemalla Viikin puhdistamolta neljä kottaraista ja sikabongaamalla Fastholman kärjen haavikosta löytyneet kolme sarvipöllöä. Saatoin vähän sättiä itseäni siitä et kuinka me nyt noiden ohi käveltiin =D mut hieno päätös hienolla keskitalven laskentakaudelle! Sit takaisin hibernoimaan ja kevättä kohti.