Hullu Paroni: Halias 1.5.-16.5. - lajikirjo kohdillaan!

16.5.2019

Halias 1.5.-16.5. - lajikirjo kohdillaan!

Tervetuloa toukokuu, sinua on ollut ikävä! Kuun alkua koristivat aseman neljäs punakaulahanhi, tosisponde sepelsieppo ja moni muu pikkurariteetti.

1.5.

”Isketäänkö? No totta kai isketään!” Näillä sanoilla paketoitiin aseman päiväkirja huhtikuulta, ja 1.5.2019 osoitti taas sen, miksi huhti-toukokuun vaihde osaa olla silkkaa parhautta ja lintuharrastus paras harrastus ikinä. Kyllä me perkele iskettiin!

Vuoden 2019 toukokuu ei ois voinu komeemmin alkaa, eilen virinnyt merilintumuutto ja Morgonlandetilta kantautuneet ruokkilintuhavikset kannustivat tiukkaan tapitukseen. Näkyvyys, valo, tuuli, tunnelma, linnut, kaikki oli priimaa. Isokoskelot ja haahkat pysty erottelemaan Tomaslandetin takaa ja monesti tuli mieleen että vois kääntää zoomia vielä lisää, mutta sit huomaa että se onkin jo tapissa! Vesilintumassaa ynnäiltiin seuraavasti: valkoposkihanhi 1 014m, haahka 3 000p 341m, alli 1 100p 593m ja mustalintu 2 443m. Aamun eka ruokkilintu meni ohariksi, mutta tokalla kerralla nappas kun spottasin ruokin kanssa itään painelleen etelänkiislan! Toinen kiisla meni noin tuntia myöhemmin ja horisontista löytyi myös 12 ruokin juna, tosi kovaa kamaa Haliaksella tähän aikaan vuodesta.

Päivän parhaimmasta haviksesta vastasi nuoriherra Niemenmaa, vakiota oli kulunut alle 1½h ja ekasta kiislasta (eli päivän ekasta henk.koht. Haliaspinnasta) varmaan vartti, kun kuulin Nicon puhuvan selkäni takana että ”tossa valkoposkiparvessa menee joku tummempi hanhi” ja mie totesin että ei saatana tää pitää kattoo. Dödörenin oikealla puolella ENE suuntaavasta 42 vapon parvesta löytyy kuin löytyykin pieni Branta, jolla on tumma vatsa, kupeilla vahva vaalea pitkittäisjuova ja värejäkin näkyy – PUNAKAULAHANHI! Mutta senhän Nico jo tiesikin =D siinä sai Aintilan äpärä huutaa ja Laitasalon akan poika juosta mut hyvin ehti näkemään. Aseman neljäs havis, jumangauta! Ohitus kolme plussaa ja Hotu olis varmasti hoitanu linnun parvekkeeltaan jos, jos ja jos. Tämä kolmikko kuittas Haliaspinnan ja Niko vieläpä tosisponden eliksen!

Vaan ei me tähän lopetettu. Hyvät havainnointiolosuhteet hyödynnettiin loppuun asti ja vakion jälkipuoliskolla kepitettiin Nicon kanssa mustalintuparven mukana muuttanut koiras-allihaahka! Petostaijia suoritettiin pitkälle iltapäivään ja lomakkeelle lyötiin 2 hiirihaukkaa, 3 piekanaa, 3 tuulihaukkaa ja 3 nuolihaukkaa, kylkiäisinä havaittiin autokenttien puolelta sisään tullut naaras-sepelrastas ja etelämetsän yli länteen painellut kevään eka keltahemppo (1ää, ei n). Monipuolisen lintupäivän muista haviksista mainittakoon ristisorsa 3p, tavi 150p 48m, heinätavi 5k3n p 1n m, lapasotka 1k2n p, kurki 47m, meriharakka 55p 42m, jänkäkurppa 1p, IK 110m, merikihu 3p 2m, tiirat yhteensä 155p 87m, keltavästäräkki 1m 1p, punarinta 95p (Jurmossa 1 900p!), tiltaltti 21p ja lapinsirkku 1m. Eija-Leena Laiho kävi päiväretkellä ja hyvä kun pääsi tällaista päivää todistamaan =) Lajeja yht. 99, staijia 10h 15min.

Tervetuloa toukokuu, sinua on ollut ikävä!

Tänään piisasi näkyvyyttä

2.5.

Lintupäivän jälkeinen välipäiviä, seurantarutiinit suoritettiin tehokkaana tiimityönä aamun ekan viiden tunnin aikana, ennen puoltapäivää pihatöitä ym. juoksevia hommia, päivän jälkimmäinen puolisko sateen pitelyä ja sauna. Haviksina lapasorsa 21k 9n p ja 1k1n m, heinätavi 3k1n p, tukkakoskelo 45p 26m, sääksi 1m, jänkäkurppa, punakuiri 4p, valkoviklo 25p, merikihu 3p 1m ja Jarin rengastama käenpiika. Lajeja vaatimattomat 79.

Käenpiika on aina kiva

3.5.

Nyt se jo vähän koettelee. Luoteistuulta 13-16 m/s ja lumikuurojen näköisiä pilviä näkyy horisontissa. Helvetti (eli sisis) jäätyi ja some on täynnä kuvaa lumihankia ruokinnoille pakenevista peippolintuparvista. Täällä staijia klo 5.30-11.00, Jari jaksoi käydä Gåulla ja loppupäivästä vielä erikseen Gåbilla, ja Nico poistui ekopinnaretken kotimatkalle ennen puoltapäivää. Haviksina lapasorsa 47p, heinätavi 2k2n p, haahka 9 500p (joista noin 8 000 kaukana länsipuolella, Morgonlandetin pohjoispuolella tai vielä kauempana), alli 1 200p, punakuiri 17p, valkoviklo 37p, merikihu 2p3m, lapintiira 170p 13m (kalatiira 35p 10m ja h/a-tiirat 40p 37m).

Huomenna skabataan Tornien Taisto ja illalla saatiin tupa täyteen, kun bunkkerin mainetta ja kunniaa saapuvat puolustamaan Aksu Lehikoinen, Petri Saarinen, Hanne VäliKivimäki, Joona VäliLehtomäki ja Vilppu VäliVälimäki.

Verkot antavat lisää käenpiikoja

4.5.

“Sataispa Porissa räntää.”

Ja siellähän satoi. Taistopäivän aamu valkeni Haliaksellakin kylmänä, mutta onneksi näkyvyyttä sentään piisas ja pahimmat sateet osasivat pysyä poissa. Hetkellisesti jopa pläkä keli ja hyvä näkyvyys mahdollistivat hyvän meristaijin ja mm. 3 lajia ruokkilintuja, kun etelänkiislakin saatiin skarpattua. Kahlaajamuutto oli mukavan monipuolista, runsaimpana pikkukuovi 106m ja laadukkaimpina lapinsirri 3m sekä mustaviklo 1m. Vessuosastolta viihdyttivät mm. harmaasorsa 3m 3p, heinätavi 2m 2p, lapasotka 9m sekä noin 200 kuikkalintua. Varpuslintuosasto jäi vähän heikommille, vaikka kasaan saatiin 90 lajia ennen aamukymmentä. Sitten homma stoppas, kun eteläpuolelle jämähti sadealue, joka blokkasi muuton tyystin. Samalla kun painelin eteläkalliolle vetämään kevään kolmatta lintupäivystystä, muu jengi bunkkerille tsemppas vielä neljä lajia lisää, jolloin 94 lajia oikeutti valtakunnallisesti yhdeksänteen sijaan! Iltapäivällä porukka siivosi urakalla kämppää ja lauantain tapaan sauna lämpeni. Väli-Mäet sekä Pete lähtivät, Aksu ja Jari poistuvat vasta huomenna.

Bunkkeriapinat 2019 (c) Vilppu

5.5.

Taiston jälkeinen päivä valkeni poutaisena, kera kohtalaisen etelätuulen. Varpuslintumuutto edelleen todella vaisua, mereltä ristisorsa 1m, haahka 2 700p, alli 1 900p, mustalintu 1 166m, pilkkasiipi 91m, telkkä 111m, tukkakoskelo 35p 128m, sääksi 1m, punakuiri 1m, merikihu 2p 12m, ja ruokki/kiisla 3m. Aamustaijia klo 10.30 asti, jonka jälkeen lisää siivoiluja ja pihahommia. Pitkästä aikaa jäin asemalle hetkeksi yksin ja asemalla raikasi pitkästä aikaa Red Moon Architectin ja Swallow the Sunin klassikot, mut olipahan viikonloppu, kiitokset täältä kaikille asianosaisille!

Asemanhoitajille ei ryppyillä

Siistiä jälkeä tulee

6.5.

Uusi viikko alkoi poutaisena, tuulta ensin etelästä kääntyen vakion loppupuolella kaakkoon. Lapasorsa 6p 30m, mustalintu 1 574m, piekana 1m, punakuiri 6m, mustaviklo 10m ja liro 7m (molempia lähinnä vain ääniä taivaalta, nyt niitä menee, tosin korkealta ja kovaa yli, välillä sieltä kuului mustaviklon soidintakin!), merikihu 4p 2m, käenpiika 1p Ä, hernekerttu 1 Ä, sirittäjä 1 Ä, harmaasieppo 1p, isokäpylintu 3m, nokkavarpunen 6m ja päivän kvaliteettina klo 7.28 iloisesti tiristen Eteläkallion viereen pudonnut keltahemppo, jäi pieneksi hetkeksi p ja Ä, kunnes lähti peippoparven matkassa eteenpäin. Lajikirjo ei muutoin ollut mitään mainittavaa, Gåu jäi välistä kun näyttäis olevan joku perkeleen kevätlenssu iskemässä. Aatu saapui muutaman päivän retkelle.

7.5.

Vähän vaisua menoa. Tuuli lounaasta, mutta ajoittain pilvistä ja merellä utua. Mainittavaa menoa vain mustalinnuilla (3 247m), ja sekin tyssäs vakion lopulla aivan seinään. Räyskä 1m, punakuiri 8p, käenpiika 1p, räystäspääsky 3m. Flunssa vie voimia, nyt kunnon yöunet alle jos huomenna jaksais vähän paremmin.

8.5.

Ei jaksanu, vaan Aatu aseman emerituksena huolehti havainnoinnista. Lounaistuulta, mutta meno edelleen yllättävän vaisua, jotain kuitenkin: haahka 7 000p 101m, alli 500p 710m, merikihu 2p 2m, ruokki 3m, naaraspukuinen mustaleppälintu latvaverkon luona ja keväänpinnoiksi sinirinta sekä pensaskerttu. Päivän päätteeksi lenssua hoidettiin saunalla ja hyvillä yöunilla, jotta seuraavana päivänä olis taas jonkin sortin iskussa. Aatu poistui takas Hankoon kaveriaan moikkaamaan.

9.5.

“Ehkä tää tästä”. Tuuli oli kääntynyt yön aikana kaakkoon, ilmeisesti piristäen lintutilannetta, kun sekä merellä että niemen päällä oli monipuolisesti liikennettä, ilman sitä suurta massaa mutta liikennettä kuitenkin. Klo 6.55. “snägäriluodon” takaa löyty lupaavan skrode kuikkalintu, joka oli vaihtanut räpylät nyrkkeilyhanskoihin – zoomia kehiin, jolloin valkoista nokkaakin erottuu ja helpottuneena saan todeta itselleni, että siinä porhaltaa kantikselle Haliaksen eka jääkuikka! Eikä ollu edes mitään kuikkalintujen massamuuttoa menossa. Norsunluunokkaisen alkulinnun voimin jaksoikin sit staijata tunnin verran vakion yli, session muina haviksina mm. haahka 3 100p 360m, alli 3 600p, uivelo 2 n-puk p, ruskosuohaukka 1n m, merikihu 2p 5m, räyskä 1m, ruokki 2m, metsäkirvinen 121m, mustavaris 1m, pikkukäpylintu 2m ja isokäpylintu 3m. Iltapäivästä kaupoilla ja apteekissa käynti, jämsäläisen pariskunnan isännöintiä (lisää Haliaksen ystäviä!) ja Gåun retki, päivän päätteeksi asemalle Jiri Lilja ensi visiitille.

10.5.

Yöllä itätuuli puhalsi melkein myrskylukemissa ja jaksoi vielä vakion ajan piiskata yli 10m/s. Muutto nollissa, kuten olettaa sopii, metsäkirvis- ja peipposälää, merellä pyörineet 5 merikihua sentään tarjosivat jotain viihdykettä ja puoli seiskan jaksolla muuttanut koiras-punasotka tuntui olevan aamun pelastaja.

Mutta tästä saatiinkin lintupäivä. Aamukahdeksan jälkeen Länsikärjen suunnalta kuului sitruunavästäräkin ääntä ja äkkiäkös nätti koiraslintu ilmestyi pihan päälle ja jatkoi luoteeseen. Vasta hetki sitten keskusteltiin siitä miten vuosipinnalistalle sais spoden sittiksen, ja siitähän saatiin heti malliesimerkki. Tää oli hyvä paikko viime keväänä sulkuihin menneelle linnulle! Tuntia myöhemmin taivaalta kuului lupaavaa sirinää ja pikkurariputkea jatkettiin pienessä peippoparvessa matkanneella keltahempolla. Sen siivissä staijattiin yli tunti vakion päälle ennen komppauskierrosta; Länsikärjestä käsin staijattiin muuttanut suopöllö ja aseman portilta löydettiin käenpiika, nekin molemmat Haliasensikertalaista miellyttäviä lajeja. Retki jatkui Gåun suuntaan ja seuraavaksi ihasteltiin Gåsörsvikenin pohjukan lepissä viihtynyttä koiras-pikkusieppoa! Ihanata. Just kun pääsin sanomasta, että tässä on muuten hyvä paikka nähdä hyönteissyöjiä. Päiväretkelle saapunut Aatu näki myöhemmin Gåun metsässä naaraspukuisen linnun. Hysyjä näyttiä muutenkin olevan maastossa runsaasti ja Gåun niityn reunametsiä syynättiin tarkkaan.

Särkän tyven männikössä sit oikeesti tärppäs, kun Jiri ensin nuotitti männikön puolella olevasta kirjosieposta. Katoin osoitettuun suuntaan ja löysin rinta katsojaan päin oksalla istuvan sieppokoiraan, jolla näytti olevan melkonen otsalaikku. “Hetkonen!” Lintu vaihtoi paikkaa ja seuraavaksi näkyi törkeän siipilaikun lisäksi ehyt ja kaunis valkoinen niskavyö – SEPELSIEPPO! Vanha koiras näyttäytyi molemmille todella hyvin ja löytyi samalta paikalta noin puoli tuntia myöhemmin. Eikä Jiri määrittänyt mitään väärin, vähän huonon sattuman kautta kirjosieppo siinä ensin osui silmiin. Aatukin näki päivän päätähden. Komppausta jatkettiin armotta, mutta tyytyminen oli enää naaraspukuiseen mustaleppälintuun, vaikka meno haiskahti todella vahvasti joltakin rusorintakertun tasoiselta rariteetilta ja taustajoukoilta tuli hirveesti kannustusta. Mutta en mä valita, oikeastaan tuntui ihan helpottavalta kun kolmelta iltapäivällä etelästä noussut sade ajoi meidät sisätiloihin ja komppauspaineetkin hellittivät.

Päivän aikana havaittuihin 94 lintulajiin sisältyivät myös tuulihaukka 2m, punakuiri 2p, törmäpääsky 1m, metsäkirvinen 64m, leppälintu 9p, pensastasku 3p, hernekerttu 26p, pensaskerttu 2p, sirittäjä 2p, pajulintu 45p ja isokäpylintu 4m. Joona Koskinen ja Inka Voutilainen saapuivat illalla täydentämään tupaa ja toivottavasti jatkamaan seuraavan päivän lajitykitystä.

Kyllä näillä haviksilla hymyilyttää

11.5.

Aamupalapöydässä kuului uutisia, hyvinä mainittiin tuulen tyyntyminen, huonoina mereltä noussut säkkisumu. Eikä näkyvyys päivän aikana juuri kohentunut, joten sisältöä piti hakea paikallisista linnuista. Tilanne oli eilisestä muuttunut, hieman yllättäen hysyjä oli maastossa paljon vähemmän, mutta positiivisiksi yllätyksiksi laskettiin Gåulta löytynyt tundrakurmitsa ja komppauskierroksen päätteeksi kotilahden komeasti ylittänyt koiras-mehiläishaukka, molemmat uusia saapujia. Sumupäivän muina haviksina listattiin koiras-harmaasorsa, punakuiri, käenpiika, hernekerttu 24p, pensaskerttu 3p ja pajulintu 26p. Jiri poistui iltapäivällä ja aamun aikana asemalla vieraili 12-henkinen, Niko Björkellin ja Mikael Lindénin vetämä Svenska Naturvetarklubbenin (ruotsinkielisten bilsanopiskelijoiden) ryhmä. Illalla sauna.

Tällä sumulla ei hymyilyttänyt.

Spedet

SvNK:n jengiä luontopolulla. (c) Niko Björkell

12.5.

Halias heräsi toistamiseen säkkisumuun. Joona ja Inka keskittyivät komppaamiseen ja päähavainnoija kärvisteli vakion. Klo 8.25 siirryimme pihalta takaisin bunkkerille kun näkyvyys hetkeksi aukesi, mutta lupaukseksi se vain jäi, vaikka jotain muuton rippeitä lomakkeelle saatiinkin. Joona ja Inka poistuivat hyvissä ajoin vakion jälkeen, pummasin kyydin kaupoille ja kävelin polun kautta takas asemalle -> Gåulla kevään eka karikukko. Iltapäivällä uutta staijiyritystä, mutta sumuvoittoista se oli, näkyvyys selkeni vasta alkuillasta. Arenarian lisäksi mainittakoon punakuiri 27m ja pyrstötiainen 2p. Länsi- ja Eteläkärjen kierroksella löytyi myös sinirinta ja luontopolun varrella kevään eka nastakehrääjä. Aatu saapui taas illalla asemalle parin päivän retkelle.

Nyt oli sumun ja valon suhde kohdillaan

13.5.

Pahainen luoteistuuli piti muuton aisoissa. Viitisen tuntia jaksattiin staijata eikä nyt ihan tyhjillekään jääty, kun niemen länsirannan pusikoista nousi muutolle naaras-sepelrastas ja bunkkerin pohjoispuolella lauloi peltosirkku, kriittisen yhden säkeen. Ensimmäinen oli Aatulle kriittinen ekopinna ja toinen allekirjoittaneelle kriittinen vuodari! Haahkoja ynnäiltiin yhteensä 13 600 paikallista, allejakin 3 000p.

Uskalsin jättää Haliaksen hetkeksi, sillä puoli kahden aikaan iltapäivällä olin jo astumassa junaan ja kuudelta matkaamassa kohti Vanhankaupunginlahtea ja iltaretkeä! Ihan tuottoisa ilta olikin, peruslajeista vuodareiksi tervapääsky, rastaskerttunen ja ruokokerttunen. Lammassaaren pitkoksilla hyvä sirkkalintujen kyttäyssessio, kun korokkeiden eteläpuolella vinkui pussitiainen ja pensassirkkelikin sirisi pariin otteeseen. Pornaistenniemessä treffasin Kalle Mellerin ja muutenkin antoisa alkuilta antoi vielä pari rastaskerttusta sekä odotetun pikku-uikun, joka mölisi etulampareella aktiivisesti ja näkyi pariin otteeseen lennossakin.

Illaksi kotiin ja vahvistamaan aivovammaa Game of Thronesin toiseksi viimeisellä jaksolla.

Taustalla kvaliteetteja, edustalla Kallen peukku.

14.5.

Nukuin pitkään ja palasin takaisin asemalle alkuillasta. Pohjoisvirtaus jatkuu ja Aatu oli aamulla nähnyt leveäpyrstökihun ja kaksi vesipääskyä.

15.5.

Pohjoistuuli jatkuu edellisiä päiviä lievempänä, mutta keli on lämpenemään päin ja aurinko paistaa. Aamu lähti hyvin käyntiin satakielen laulaessa aseman takapihalla. Muutto muutoin odotetun vaisua, parhaimpina 71 punakuirin parvi ja naaras-ampuhaukka. Niemessä sinirinta 3p ja Gåun särkällä karikukko 4p. Virittelin pienet iltastaijit ja klo 17.30 jaksolla meni etelästä vesilinturähmää noin 3 020 yksilön edestä. Sauna lämpes ja asemalle saapuivat Emma Hakanen, Tiia Salminen ja Salla Lohi lyhyelle retkelle.'

Ah!

Pakahdun

16.5.

Oikein nätti toukokuinen päivä: viiden tunnin aamustaijit, niemen kertämistä, Gåulla käynti ja muutaman tunnin iltapäivästaijit siihen päälle. Mielenkiintoisimpina 101 kuikkaa ja iltapäivällä hetken kukkunu käki (keväänpinna). Lisäksi ruskosuohaukka 1n m, kurki 14m, sinirinta 2p ja isokäpylintu 1p. Emma, Tiia ja Salla saivat ihan hyvän (?) otoksen aseman meiningistä ja poistuivat onnellisina (?) takaisin kohti pääkaupunkiseutua. Kiitos ja tervetuloa uudelleen! Tilalle Aksu Lehikoinen.